Pinja Jylänki
LitM Pinja Jylängin erityispedagogiikan väitöskirja Active Early Interventions: Supporting Preschoolers’ Cognitive and Academic Skills with Fundamental Motor Skill and Physical Activity Interventions tarkastettiin 5.5.2023 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Aunio Helsingin yliopistosta.
Anne-Elina Salo
KM Anne-Elina Salon kasvatustieteiden väitöskirja “The dynamic layers of socially embedded vulnerability in preadolescence: How can support meet needs in family and school contexts?” tarkastettiin 13.1.2023 Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Joana Cadima Porton yliopistosta ja kustoksena professori emerita Marja Vauras Turun yliopistosta.
Piret Vermilä
Piret Vermilän erityispedagogiikan väitöskirja ”Leikin ja vuorovaikutuksen muotoja lapsilla, joilla on autismikirjo -tapaustutkimus” tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 3.3.2023. Vastaväittäjänä toimi dosentti Soile Loukusa Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Elina Kontu Helsingin ja Tampereen yliopistosta.
Jenni Ruotsalainen
Jenni Ruotsalaisen kasvatustieteen väitöskirja ”Literacy instruction and reading performance in first grade classrooms” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja psykologian tiedekunnassa 20.5.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Krista Uibu Tarton yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Poikkeus Jyväskylän yliopistosta.
Riitta Virinkoski
KM Riitta Virinkosken erityispedagogiikan väitöskirja “Teachers’ Practices and Competence to Assess Students’ Academic Skills in Primary School” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 11.3.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Marita Mäkinen Tampereen yliopistosta, ja kustoksena oli professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta.
Förord
Inom ILS-projektet (2015–2025) vid Niilo Mäki Institutet forskar man om bl.a. läs- och skrivutveckling och beteenderelaterade aspekter hos finlandssvenska elever. Detta är det andra svenska specialnumret av NMI Bulletin som initierats av ILS-projektet med fokus på finlandssvensk forskning om inlärning och inlärningssvårigheter. I det här numret av NMI Bulletin ingår artiklar som på olika sätt berör området.
De två doktorsavhandlingarnas lection behandlar ungas inlärning och övergång till studier på andra eller tredje stadiet. Widlund undersökte hur ungas skolrelaterade välbefinnande utvecklas och välbefinnandets samband med skolframgång, motivation och utbildningsmålsättningar. Widlund noterade, att negativt välbefinnande tycks förekomma hos en del av eleverna, vilket bör tas på allvar. Resultaten visade också att vi inte kan anta hur en elev mår och trivs i skolan endast utgående från hur hen presterar. Perander studerade faktorer som påverkar övergången till högre utbildning. Resultaten visade att övergången till högre utbildning kan vara utmanande för många studenter och att inleda universitetsstudier kan vara en omvälvande process som behöver stödjas.
Husberg, Paananen, Langenskiöld och Klenberg undersökte hurdana profiler av exekutiva svårigheter kunde finnas bland elever som erbjuds specialpedagogiskt stöd för koncentrationssvårigheter. De fann fyra olika profiler, som hade varierande samband med beteendeproblem, positivt socialt beteende och akademiska grundfärdigheter. Hannus-Gullmets undersökte med en fallstudie hur syntetiskt tal på dator kunde användas som hjälpmedel för skrivning och skrivträning för elever med läs- och skrivsvårigheter. Eleverna som deltog hade nytta av interventionen. Widlund, Ventus och Jusslin utredde sambandet mellan pedagogikstuderandes tidigare studieprestationer i gymnasiet och deras skrivupplevelser och akademiska välbefinnande på universitetsnivå. Resultaten visade att studerande med lägre studieprestationer i gymnasiet upplevde mer skrivblockeringar, var mer benägna att skjuta upp studiearbeten, var mindre produktiva och rapporterade lägre kunskapstranformering under universitetsstudierna. Prokrastinering var även relaterat till studerandes akademiska välbefinnande.
Rosenqvist, Haavisto och Slama beskriver i sin artikel testförfaranden vid kognitiv utvärdering av barn i en finlandssvenskt kontext. Ämnet är mycket viktigt och den här artikeln konkretiserar de utmaningar gällande testmaterial som psykologer som jobbar på svenska står inför. Kronberg och Salmi redogör för utvecklingsarbetet av en digital interventionsstudie, Spel-Ett Läsflyt, med målet att utveckla läsflyt hos elever i årskurserna 2 och 3. De beskriver både studiens förverkligande och den teoretiska bakgrunden till spelets uppbyggnad.
Läs/ladda ner hela tidningen här: pdf
INNEHÅLL
Förord pdf
LECTIO PRAECURSORIA
Utvecklingen av skolrelaterat välbefinnande under ungdomsåren pdf
Anna Widlund
Klättra och kana vid övergången till högre utbildning pdf
Katarina Perander
FORSKNING
Olika profiler för exekutiva färdigheter bland elever i behov av stöd pdf
Henrik Husberg, Mika Paananen, Jakob Langenskiöld & Liisa Klenberg
Att stötta skrivande med ljudåterkoppling från syntetiskt tal pdf
Britta Hannus-Gullmets
Samband mellan tidigare studieprestationer, skrivupplevelser på universitetsnivå och akademiskt välbefinnande bland pedagogikstuderande pdf
Anna Widlund, Daniel Ventus & Sofia Jusslin
EXPERIMENT OCH PRAXIS
Användningen av kognitiva test vid psykologiska utredningar av barn och unga på svenska i Finland – en översikt pdf
bilaga 1 pdf
Johanna Rosenqvist, Susanna Slama & Anu Haavisto
Spel-Ett Läsflyt – förverkligandet av en interventionsstudie med fokus på läsflyt pdf
Nea Kronberg & Paula Salmi
JOHDANTO
Kasvatuksen ja koulutuksen kontekstien vammaistutkimuksellinen tarkastelu
Touko Vaahtera & Juho Honkasilta
TUTKIMUKSET
Osallistavasta kasvatuksesta ulossulkemiseen? Diskurssiteoreettinen luenta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 inkluusiokäsityksestä
Tuomas Tervasmäki
Vammaisten ihmisten syrjintäkokemuksia koulutuksen kentällä.
Antti Teittinen & Hannu T. Vesala
Erityisen tuen tarpeen merkitys nuorten aikuisten koulutuselämänkulun kerronnassa.
Anna-Maija Niemi
Ihanneopiskelijan haamu – Kyvykkyysihanteet opiskelijoiden tarinoissa
Jasu da Silva Gonçalves & Elina Ikävalko
Vammaispalvelujärjestelmän pedagogiikka – Kehitysvammadiagnoosin tienviittoja
työntekijäkansalaisuuteen.
Katariina Hakala
TUTKITTU JUTTU
Kehitysvammaiset henkilöt tutkimuksessa – osallistumista vai osallisuutta?
Ella Rönkkö, Satu Peltomäki, Sirpa Granö & Elina Kontu
Anna-Kaija Eloranta
PsM Anna-Kaija Elorannan psykologian väitöskirja ”A follow-up study of childhood learning disabilities. Pathways to adult-age education,
employment and psychosocial wellbeing” tarkastettiin Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 14.12.2019.
Vastaväittäjänä toimi professori George Hynd (University of Georgia, USA) ja kustoksena dosentti Tuija Aro Jyväskylän yliopistosta.
Ulla Puolakka
Maarit Virta
Petriina Munck
Tutkimustieto CP-vamman (cerebral palsy) yhteydessä esiintyvistä kognitiivisista vaikeuksista on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Yhtenä keskeisenä, mahdollisesti osallistumiseen ja oppimiseen vaikuttavana tekijänä ovat esille nousseet toiminnanohjauksen vaikeudet. Toisaalta tutkimukset CP-vamman kognitiivisten vaikeuksien kuntouttamisesta ovat edelleen hyvin harvinaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja kuvata metakognitiivisten strategioiden opettamiseen perustuva toiminnanohjauksen kuntoutusohjelman sovellus nuorille, joilla on spastinen molemminpuolinen CP-vamma, sekä arvioida kuntoutusohjelman käytettävyyttä kahden nuoren tapaustutkimuksessa.
Carita Kiili, Leena Laurinen
Tutkiva nettilukeminen on ongelmalähtöistä, tavoitteellista lukemista, jossa lukija etsii internetistä tietoa asettamiinsa kysymyksiin, arvioi löytämänsä informaation luotettavuutta, laatii synteesin useiden nettitekstien pohjalta ja kertoo oppimastaan muille (Leu, Kinzer, Coiro, Castek & Henry, 2013). Tutkiva nettilukeminen ei ole siten vain netissä surffailua tai yksittäisten faktojen tarkistamista vaan tavoitteellista, oppimiseen tähtäävää toimintaa. Tutkivalle nettilukemiselle on ominaista pitkäjänteisyys, asiaan paneutuminen ja netistä löydetyn informaation soveltaminen.
Tutkiva nettilukeminen edellyttää yleensä monilukutaitoisuutta, koska internet on monipuolinen tekstiympäristö. Luukan (2013) mukaan monilukutaitoinen oppilas osaa hankkia tietoa ja muokata sitä sekä tuottaa, esittää ja arvioida tietoja eri muodoissa ja erilaisten välineiden avulla. Tutkivan nettilukemisen harjoittelu tukee myös oppilaiden monilukutaitojen kehittymistä.
Detta specialnummer av NMI Bulletin är det första någonsin som utges på svenska och presenterar finlandssvensk forskning kring inlärningssvårigheter. Det svenska numret har sin grund i att Niilo Mäki Institutet de senaste åren bedrivit ett omfattande finlandssvenskt projekt (ILS-projektet 2015–2018). För att synliggöra bl.a. den forskning och de material som utarbetats inom projektet beslöt man att ge ut ett svenskspråkigt specialnummer.
Gädda, Derefalk, Husberg, Slama, Närhi och Laine undersökte om tvåspråkighet har samband med exekutiva funktioner. I linje med tidigare studier hittade de inget stöd för att tvåspråkighet i sig skulle medföra bättre exekutiva funktioner. I följande artikel av Lindroos, Erikslund, Jonsson och Korhonen undersöktes hur extrainsatt fysisk aktivitet inverkar på prestationer i matematik och arbetsminne över tid bland finlandssvenska elever i årskurs sju. Experimentgruppen som erhöll extrainsatt fysisk aktivitet utvecklades inte mer i sina matematikprestationer eller beträffande arbetsminne jämfört med kontrollgruppen.
Sundqvist och Björk-Åman undersökte hur finlandssvenska speciallärare organiserar specialundervisningen med avseende på val av undervisningsarrangemang för elever med inlärningssvårigheter. Överlag satte speciallärare mest arbetstid på elever inom intensifierat stöd och smågruppsundervisning. Samundervisning förekom främst inom det intensifierade stödet medan individuell undervisning användes inom det särskilda stödet. Ekstam, Hellstrand, Korhonen och Aunio analyserade hur de finlandssvenska kartläggningsverktygen och interventionsprogrammen i matematik överensstämmer med de grundläggande färdigheterna i matematik, vilka forskningen har identifierat som de mest centrala. De kom fram till att kartläggningsverktygen innefattar flera av de mest centrala färdigheterna, och att interventionsprogram endast finns för yngre elever. Dessutom konstaterades att det finns ett behov av fler forskningsbaserade kartläggningsverktyg och interventionsprogram i matematik för de finlandssvenska eleverna.
I delen experiment och praxis ligger fokus på projektet Inlärning och stöd (ILS). Vi får en presentation av ILS-projektet och kan även bekanta oss närmare med de fnlandssvenska testmaterial som utarbetats inom projektet.
Läs/ladda ner hela tidningen här: pdf
Förord pdf
Johan Korhonen
Tvåspråkighet och lärarskattade exekutiva funktioner samt prestationsbaserade kognitiva färdigheter hos elever i grundskolan pdf
Lea Gädda, Matilda Derefalk, Henrik Husberg, Susanna Slama, Vesa Närhi, Matti Laine
Kan extra fysisk aktivitet ge bättre resultat i matematik?
En interventionsstudie pdf
Erika Lindroos, Frida Erikslund, Bert Jonsson, Johan Korhonen
Speciallärares organisering av stöd för elever med inlärningssvårigheter i Svenskfinland pdf
Camilla Björk-Åman, Christel Sundqvist
Forskningsbaserade kartläggnings- och interventionsmaterial i matematik för elever i Svenskfinland pdf
Ulrika Ekstam, Heidi Hellstrand, Johan Korhonen, Pirjo Aunio
Projektet ILS – InLärning och Stöd i finlandssvenska skolor och daghem pdf
Ann-Katrine Risberg, Susanna Slama
Bedömning av självregleringsfärdigheter och stöd för barns utveckling inom dagvården pdf
Sira Määttä, Henrik Husberg
SSB och VBT – två nya benämningstest för finlandssvenska 6–12-åringar
Paula Salmi, Laura Plyhm, Ann-Katrine Risberg, Pia Vataja, Matti Laine pdf
ILS – ett nytt finlandssvenskt material för kartläggning av läsning och skrivning pdf
Pia Vataja, Ann-Katrine Risberg, Marja-Kristiina Lerkkanen, Mikko Aro, Paula Salmi
Timi Tervo
Kahdeksannen kerran järjestetty Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtuma kokosi jälleen varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaiset kaksipäiväiseen tapahtumaan Jyväskylän Paviljonkiin syyskuussa. Tapahtumassa kuultiin oppimisen tuen uusista menetelmistä ja tutkimuksesta yli kolmekymmentä puheenvuoroa, ja lisäksi kävijät pääsivät osallistumaan valitsemiinsa oppimisen tukea käsitteleviin työpajoihin.
Tutkimusartikkelissaan ”Opettajan asenne heijastui suoraan oppilaan koulumenestykseen” – Riittävät ja riittämättömät tukitoimet koulussa ADHD-perheiden näkökulmasta viime vuosien aikana Erja Sandberg ja Heidi Harju-Luukkainen (2017) tarkastelevat Suomen kouluissa tarjottavia tukitoimia silloin, kun perheessä on ADHD-oireinen peruskoulun oppilas. Tutkimusaineisto sijoittui vuosille 2000–2014. Tutkimukseen osallistuneista 208 perheestä 108 valittiin jatkotutkimukseen, sillä niihin kuului tutkimusaikana peruskoululainen, jolla esiintyi merkittäviä ADHD-oireita. Kaikkiaan vain puolet (51 %) perheistä piti ADHD-oppilaan saamia tukitoimia riittävinä.
Riittävä tuen saaminen on tärkeää erityisesti heti kun ADHD-oireita havaitaan, sillä ADHD-oireinen oppilas on tutkimusten mukaan keskimäärin alttiimpi akateemiselle alisuoriutumiselle kuin kognitiivisesti samantasoinen oppilas, jolla oireita ei ilmene. ADHD-oireita voivat olla keskittymisen hankaluus, tarkkaamattomuus, heikko toimintakyky, impulsiivisuus, käyttäytymishäiriöt sekä toiminnanohjauksen ja elämänhallinnan pulmat. Lisäksi sosiaalisissa taidoissa voi ilmetä puutteita, vireystilan säätely voi tuottaa vaikeuksia ja reagointi käyttäytymisestä saatuun palautteeseen voi olla poikkeavaa.
Verkkovälitteisenä etnografisena tutkimuksena, netnografiana, toteutettu tutkimus pyrki keräämään kokemusperäistä tietoa yhteiskunnan tukipalveluiden toimivuudesta silloin, kun ADHD on vahvasti läsnä perheen arjessa. Jatkotutkimukseen osallistuneista perheistä 51 % piti tukitoimia riittävinä, siinä missä 49 % piti tukea riittämättömänä. Vastauksissa korostuivat opettajien ennakkoasenteet, ADHD-tietotaito, vahvuusajattelu, moniammatillinen yhteistyö sekä kodin ja koulun yhteistyö. Jos edellä mainitut osa-alueet olivat kunnossa, tuki koettiin riittäväksi, ja päinvastoin. Opettajan asennoitumista pidettiin koulun tukitoimien lähtökohtana. Vanhempien kokemusten perusteella opettajien asennoituminen ADHD-oireiseen oppilaaseen heijastui suoraan lapsen koulusuoriutumiseen – paitsi negatiivisesti, myös positiivisesti silloin, kun asennoituminen oli kannustavaa. Opettajan ajanmukaisen tietotaidon ja pedagogisten ratkaisujen koettiin myös vaikuttavan oppilaan pärjäämiseen ja opettajan kykyyn tunnistaa ADHD-oireilu varhaisessa vaiheessa.
Moniammatillisen yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden myötä vanhemmat kokivat lisäksi olevansa riittävän tietoisia lastensa suoriutumisesta, saavansa monipuolisesti tietoa heidän oireistaan, sekä pystyvänsä suunnittelemaan konkreettisten tukitoimien järjestelyn paremmin. Kaikkiaan tulokset tyytymättömyydestä tarjottuihin tukitoimiin ovat huolestuttavia. Vuonna 2014 uudistuneiden opetussuunnitelman perusteiden myötä korostuva kasvatuskumppanuus ja vanhempien kokemukset onkin syytä huomioida jatkossa paremmin koulun arjessa myös tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti Bulletinissa 2/2017.
Timi Tervo, erityispedagogiikan kandidaattiopiskelija, harjoittelija
Juhani E. Lehto tarkastelee artikkelissaan (2016) Miksi oppilaat ovat väsyneitä? Katsaus syihin ja seurauksiin peruskoulu- ja lukioikäisten nuorten väsymyksen syitä ja seurauksia. Suuri osa oppilaista kokee itsensä väsyneeksi kouluviikon aikana. Väsymys on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä koulumenestykseen ja depressio-oireisiin. Nuorten tietotekniikan käyttö myöhään illalla vähentää heidän unenpituuttaan ja heikentää unenlaatua, mutta tietotekniikan vaikutuksia nuorten unenlaatuun ei ole tutkittu tarpeeksi.
Huomattavan suuri osa suomalaisista oppilaista ilmoittaa olevansa väsynyt. Tytöt ovat väsyneempiä kuin pojat, myös unettomuus on tytöillä yleisempää. Syinä nuorten väsymyksen tunteeseen ovat liian lyhyt yöuni, myöhäinen nukkumaanmenoaika ja aikainen koulunkäynninaloitusaika. Lisäksi yksilön oma luontainen vuorokausirytmi vaikuttaa väsymyksen tunteeseen. Yöunen pituus ei yksinään selitä väsymystä, vaan myös unenlaadulla on merkitystä.
Uni on tärkeää oppimisen kannalta, sillä unen aikana tallentuu pitkäaikaiseen muistiin opittuja asioita ja riittävä yöuni varmistaa työmuistin toimimisen normaalisti. Väsymys vaikuttaa koulu- ja opintomenestykseen sekä henkiseen hyvinvointiin, sillä väsymyksen on todettu tutkimuksissa lisäävän depressio-oireita ja lisäksi univaje voi ennustaa tulevia depressio-oireita. Tutkimuksissa väsymyksen on huomattu vaikuttavan tarkkaavaisuuden herpaantumiseen, mutta univajeen on todettu olevan yhteydessä lasten ylivilkkauteen. Väsymyksellä on monia terveyshaittoja ja tutkimuksissa on todettu esimerkiksi väsyneempien nuorten käyttävän enemmän lääkkeitä ja heidän painoindeksinsä on korkeampi kuin vähemmän väsyneiden.
Nuorten tietotekniikan käytöllä on useita unihaittoja. Nuoret nukkuvat vähemmän, sillä nuoret käyttävät matkapuhelimia ja tietokoneita myöhään illalla tai yöllä, mikä johtaa aamuväsymykseen. Laitteiden valo vaikuttaa haitallisesti melatoniinin tuotantoon, mikä johtaa vuorokausirytmin muuttumiseen ja unenlaadun heikkenemiseen sekä unenpituuden vähenemiseen. Lisäksi nuorten tietotekniikan käyttö voi vaikuttaa emotionaalisiin reaktioihin ja se voi nostaa fyysistä vireystilaa, jolloin unenlaatu heikkenee.
Yhtenä ratkaisuna nuorten väsymykseen on ehdotettu koulupäivän aloittamista myöhemmin aamulla. Sen uskotaan vaikuttavan myönteisesti nuorten virkeyteen ja hyvinvointiin. Suomessa tähän on kuitenkin suhtauduttu kielteisesti, etenkin opettajien ja vanhempien taholta. Tutkimuksissa on todettu koulupäivän aloittamisen myöhäistämisellä olevan myönteisiä vaikutuksia oppilaiden mielialaan ja tarkkaavaisuuteen. Sillä ei ole kuitenkaan selvää vaikutusta koulumenestykseen.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu NMI Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 1/2016. Lue artikkeli täältä.
Silja Lehtonen, kasvatustieteen maisteriopiskelija, harjoittelija
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus on Niilo Mäki Instituutin kehittämä kuntoutusmenetelmä 7-11-vuotiaille lapsille, joilla on kouluympäristössä vaikeuksia keskittymisessä ja oman toiminnan ohjaamisessa. Maltti-kuntoutusta toteutettiin Kainuussa osana koulun tukitoimia koulupsykologin, laaja-alaisen erityisopettajan sekä koulukuraattorin yhteistyönä. Kuntoutuksen ensisijainen tavoite on kehittää tehtävätilanteissa toimimista ja se etenee kolmen vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa harjoitellaan tarkkaavuuden perustaitoja ja kielellistämistä, toisessa oman toiminnan säätelyä tehtävätilanteissa ja kolmannessa suunnitelmallista työskentelyä ja oman toiminnan ohjaamiseen liittyviä strategioita. Kolmannessa vaiheessa mukana on lisäksi ryhmätyöskentelyn ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Kainuun alueen kokeilussa kuntoutus yhdistyi luontevaksi osaksi koulun tukitoimia ja yhteistyö koulun muiden toimijoiden kanssa sujui hyvin.
Taustaa: Tarkkaavuuden ongelmat ovat yksi yleisimmistä lapsilla koulussa ilmenevistä vaikeuksista. Tarkkaavuuden ongelmat saattavat näkyä vaikeuksina suunnata, ylläpitää, siirtää tai jakaa huomiota kohteiden välillä. Vaikeudet toiminnanohjauksen taidoissa liittyvät lähes aina tarkkaavuuden ongelmiin, mutta ne on liitetty myös moniin lapsuusiän pulmiin, kuten lukemisen ja matematiikan oppimisen vaikeuksiin. Toiminnanohjaus on kykyä ohjata, kontrolloida ja koordinoida muita kognitiivisia toimintoja sekä käyttäytymistä. Vaikeudet toiminnanohjaamisessa voivat ilmetä mm. impulsiivisuutena, aloittamisen vaikeuksina ja häiriöherkkyytenä. Vaikea-asteisina tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat ovat diagnosoitavissa tarkkaavuushäiriöksi, jonka keskeisimpiä diagnostisia piirteitä ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja motorinen levottomuus (Käypä hoito –suositus, 2013).
Suomalainen Käypä hoito –suosituksen (2013) mukaisesti lapsille, joilla havaitaan eriasteisia tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia, tukitoimet tulisi aloittaa välittömästi ongelmien ilmettyä, ja jos tukitoimista on apua, ei tarkempia tutkimuksia ja diagnostista arviota välttämättä tarvita. Näille lapsille erilaiset psykososiaaliset tukitoimet ovat ensisijaisia tukimuotoja päiväkodin ja koulun pedagogisten tukimuotojen rinnalla.
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutusmenetelmä, ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus on suunniteltu toteutettavaksi kouluissa tai koulun tukipalveluissa osana koulun ja oppilaiden tukitoimia. Se on tarkoitettu 7-11-vuotiaille lapsille, joilla on vaikeuksia keskittyä ja ohjata omaa toimintaansa tehtävätilanteissa. Tavoitteena on harjoitella tarkkaavuuden perustaitoja, ohjata lapsia tietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn sekä luoda onnistumiskokemuksia ja myönteinen ryhmäkokemus. Intervention toteuttajina voivat toimia opetus-, kasvatus- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Tähän mennessä saadut tutkimustulokset (Katajamäki & Paananen, 2015; Paananen, Aro Närhi & Aro, valmisteilla) ovat osoittaneet myönteisiä muutoksia Maltti-ryhmiin osallistuneiden oppilaiden tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen toiminnoissa kuntoutuksen aikana. Katajamäen ja Paanasen tutkimuksessa (2015) opettajien arvioiden mukaan myönteiset muutokset lasten keskittymiskyvyssä ja toiminnanohjauksessa olivat havaittavissa vielä 6 kuukautta kuntoutuksen päättymisen jälkeenkin.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Niilo Mäki -säätiön NMI-Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 4/2015. Lue artikkeli täältä
Kaisu Anttila, koulutussuunnittelun harjoittelija, KK
Solareksen, Määtän ja Kiurun (2015) Kaveripiirin merkitys ammattikoululaisten koulumotivaatiossa – tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, muistuttavatko nuoret kavereitaan koulumotivaation suhteen, solmivatko he uusia kaverisuhteita samanlaisen koulumotivaation perusteella sekä vaikuttaako kaveripiirille tyypillinen motivaatio heidän omaan koulumotivaatioonsa. Motivaatiota tutkittiin sisäisenä koulumotivaationa ja käyttäytymiseen liittyvinä suoritusstrategioina sekä tehtävään suuntautumisen että tehtävän välttelyn näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin Jyväskylän ammattiopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoilta (n= 1293) syksyllä 2009 ja toisen vuoden opiskelijoilta (n= 644) syksyllä 2010. Enemmistö osallistujista oli ensimmäisenä vuonna 15-16-vuotiaita ja toisena vuonna 16-17-vuotiaita. Tutkimuksen kumpaakin vaiheeseen osallistui tasaisesti poikia ja tyttöjä. Kyselyn toiseen vaiheeseen vastasi kuitenkin vain 50 prosenttia ensimmäiseen kyselyyn vastanneista. Aineisto on peräisin Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa -hankkeesta.
Tulosten mukaan ammattikoululaisnuoret muistuttavat kavereitaan sisäisen motivaation ja tehtävien välttelyn suhteen. Nuoret solmivat uusia kaverisuhteita koulumotivaatioltaan ja suoritusstrategioiltaan samankaltaisten nuorten kanssa. Lisäksi voidaan todeta, että nuori ennemmin etsii koulutehtäviin samalla tavalla suuntautuneita nuoria kavereikseen kuin mukautuu itse kaveripiirin kaltaiseksi. Näin ollen oppilaitosten kannattaisikin kartoittaa koulutehtäviin välttelevästi suuntautuneita ja heikon motivaation omaavia kaveriryhmiä, sekä pyrkiä kohdentamaan heihin ryhmäkohtaista tukea esimerkiksi interventiohankkeiden muodossa.
Tulokset antavat viitteitä siitä että, tytöt muistuttivat kavereitaan motivaatioltaan ennen kaikkea opintojen alussa. Vaikuttaisi myös, että poikien kaveriryhmissä koulumotivaatio olisi samankaltaisempi ja erityisesti sisäinen motivaatio olisi tullut samankaltaisemmaksi ensimmäisen opiskeluvuoden ja toisen opiskeluvuoden välillä. Kaiken kaikkiaan poikien koulumotivaatio oli tyttöjen koulumotivaatiota heikompi, minkä vuoksi poikien opiskelumotivaation tukemisen tukikeinoja tulisi selvittää ja kehittää lisää.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Niilo Mäki -säätiön NMI-Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 1/2015.
Sonja Oikari, koulutussuunnittelun harjoittelija KK
Tutkimuksen mukaan yläkoulussa osa-aikaista erityisopetusta saaneilla oppilailla on suurempi todennäköisyys kokea koulu-uupumista ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä opiskeluvuonna kuin muilla nuorilla.
Mansikkamäen, Määtän ja Aron (2015) Erityisopetustaustan yhteys koulu-uupumukseen ammatillisessa koulutuksessa –tutkimuksessa tarkasteltiin koulu-uupumisen esiintymistä nuorilla ammatillisessa koulutuksessa. Kyseisessä tutkimuksessa koulu-uupumuksella tarkoitetaan pitkittynyttä stressioireyhtymää, joka voi sisältää emotionaalista väsymystä, kyynistä suhtautumista koulutyöhön ja koulunkäyntiin liittyviä riittämättömyyden tunteita. Nämä oireet saattavat esiintyä yhdessä tai erikseen.
Aiempien tutkimusten mukaan koulu-uupumus on suhteellisen yleistä, sillä lähes joka kolmannella toisen asteen opiskelijalla on uupumuksen vaara ja joka kymmenes nuori kokee jonkinasteista uupumista. Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, eroaako tyttöjen ja poikien koulu-uupumus sekä siitä onko peruskouluaikaisella erityisopetustaustalla yhteyttä koulu-uupumukseen tai sen osa-alueisiin ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä opiskeluvuonna. Tutkimuksen tulosten mukaan yläkoulussa osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneet opiskelijat olivat muita uupuneempia ensimmäisenä opiskeluvuonnaan ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi selvisi, että peruskoulun aikainen erityisopetus on pojilla yleisempää kuin tytöillä, mutta tästä huolimatta tytöillä esiintyi enemmän koulu-uupumiseen liittyvää väsymystä kuin pojilla. Sen sijaan tyttöjen ja poikien välille ei muodostunut eroja, kun tarkasteltiin kyynistymistä ja riittämättömyyden tunnetta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 1187 ensimmäistä vuotta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta, jotka olivat iältään 15-24 –vuotiaita. Aineisto on peräisin Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hankkeesta, joka kerättiin Jyväskylän ammattiopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoilta sähköisesti syksyllä 2009. Kyselynvastausprosentti oli 73.
Tarkasteltaessa koulu-uupumista on hyvä muistaa, että koulu-uupumuksesta kärsitään enemmän lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa. Lisäksi tulee huomioida, että koulu-uupumisessa on kyse pitkäaikaisesta stressistä, jonka vuoksi pidemmän aikavälin tutkimus koko opiskelujen sekä opintojen suorittamisen ja työelämään siirtymisen ajalta olisi tarpeen ilmiön ymmärtämiseksi.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu NMI Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 4/2015, lue alkuperäinen artikkeli
Sonja Oikari, koulutussuunnittelun harjoittelija KK
