Toimituskunnalta

Vuosi 2024 tuo muutoksia lehteemme. Pitkäaikainen päätoimittajamme Sirpa Eskelä-Haapanen jättäytyi tehtävästä ja hänen tilalleen valittiin NMI:n tutkimuspäällikkö Jarkko Hautala. Kiitos Sirpa merkittävästä työstäsi lehtemme hyväksi ja tervetuloa Jarkko toimitukseemme! Otimme myös käyttöön sähköisen toimitusportaalin (https://ojs.nmi.fi/index.php/bulletin), jonka kautta käsikirjoitukset jatkossa lähetetään lehteemme arvioitavaksi. Lisäksi valmistelemme koko lehden muuttamista elektroniseksi vuoden 2025 alusta alkaen. Vuonna 2024 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI Bulletin ilmestyy sekä painettuna paperisena että maksuttomana e-lehtenä. Ilmoittaudu oheisella lomakkeella, jotta saat lehden e-artikkelit käyttöösi heti niiden ilmestyttyä: https://koju.nmi.fi/bulletin-24/ . Palvelu on lisämaksuton eli sisältyy lehden hintaan.

Leskisen tuore väitöskirja tarjoaa uutta tutkimustietoa jaetuista johtamis- ja innovaatiokäytännöistä alakoulun makerspace-oppimisympäristössä. Opettajajohtoiset, oppilasjohtoiset ja jaetut johtajuuskäytännöt ilmenivät tutkimuksen oppimisympäristössä rinnakkain. Oppilaat tarvitsivat kuitenkin opettajan tukea osallistuakseen käytäntöjen rakentamiseen.

Äikäs ym. tarkastelevat sisällönanalyysin keinoin, miten inklusiivisen kasvatuksen sisällöt ja erityispedagogiikka näkyvät varhaiskasvatuksen-, luokan- ja aineenopettajaopintojen opetussuunnitelmissa. Tulosten mukaan inklusiivinen kasvatus esiintyy näissä opetussuunnitelmissa lähinnä yksittäisinä käsitteinä ja erityispedagogisia opintojaksoja löytyy opetussuunnitelmista enimmillään kaksi.

Toivainen ym. tutkivat oppilaiden tapaa muodostaa itsenäisesti pienryhmiä. Ryhmiä muodostettiin kaveruuden, sukupuolen ja erityisen tuen saamisen pohjalta. Koska nämä neuvottelutilanteet potentiaalisesti herättävät turvattomuuden tunteita, tutkijat suosittavat ennakkoon suunniteltua ryhmäjakoa spontaanin sijaan.

Pöysä ym. tutkivat havainnointitutkimuksen menetelmin opettajan spontaanisti suorittaman pienryhmäjaon aiheuttamaa sosiaalista neuvottelua oppilaiden kesken neljännen luokan yhteiskuntaopin kontekstissa. Myös tämä tutkimus suosittaa ennakkoon suunniteltua ryhmäjakoa, sillä se vähentää ryhmien muodostukseen liittyvää oppilaiden keskinäistä valtapeliä.

Hautala vetää yhteen teknisen lukutaidon, sen kehityksen ja tukemisen tutkimusta erityisesti suomen kielen ja kansallisen lukutaitotyön näkökulmista.

Toimituskunta

Lasten äänet esille – Lasten neuvottelukunta osana EduRESCUE-tutkimushanketta

Sanni Pöysä, Matilda Sorkkila, Mailis Elomaa, Eija Pakarinen ja Marja-Kristiina Lerkkanen

Tässä artikkelissa kuvataan Strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman EduRESCUE-hankkeen yhteydessä järjestetyn Lasten neuvottelukunnan toimintaa sekä nostetaan esille neuvottelukunnan viestejä aikuisille ja päättäjille. Lasten neuvottelukunnan tavoitteena oli kuulla lasten kokemuksia COVID-19-pandemian ajasta ja heitä koskevista arjen huolista, lisätä lasten vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa ja näin edistää lasten osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia yhteiskunnassa.

Lasten neuvottelukuntaan kuului lukuvuonna 2022–2023 yksi noin 20 oppilaan koululuokka, jossa opiskeli 9–12-vuotiaita lapsia. Toiminta järjestettiin osana lasten tavanomaista koulupäivää ja heidän 4. vuosiluokan yhteiskuntaopin opintojaan. Neuvottelukunta kokoontui lukuvuoden aikana kolme kertaa. Tapaamisissa tutkijat olivat suorassa vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja pyrkivät kuulemaan lasten kokemuksia ja ajatuksia korona-ajasta sekä kriisitilanteiden edellyttämästä resilienssistä eli joustavuudesta ja sopeutumiskyvystä. Lasten neuvottelukunnan viesteissä aikuisille ja päättäjille nousi esille esimerkiksi se, että aikuisten pitäisi ymmärtää lasten voivan kokea tilanteita ristiriitaisesti ja että lasten ei ole aina helppo tuoda esiin omia ajatuksiaan tai tietää, mistä saisi apua.

Kokemukset lasten neuvottelukunnan järjestämisestä osana tutkimushanketta olivat myönteisiä. Neuvottelukunta nosti esille näkökulmia, joita tutkijat eivät olisi välttämättä huomanneet. Kokeilu osoitti myös, että tämänkaltaista toimintaa suunnitellessa on tärkeä huomioida, että tehtävät ovat helposti lapsien ymmärrettävissä. Kokemustemme pohjalta kannustamme ammattilaisia pohtimaan keinoja lasten kuulemiseksi ja osallisuuden edistämiseksi niin tutkimuksessa kuin osana kouluarkea.

Lukemalla lukijaksi

Jarkko Hautala

Lapset tarvitsevat yleensä tukea ja ohjausta perustaitojen kuten lukemisen oppimisessa. Tässä kirjoituksessa pyrin tiivistämään olennaisia asioita teknisen lukemisen kognitiivisesta prosessista, sen kehityksestä, pulmista ja tukemisesta. Tavoitteenani on hälventää tekijöitä, jotka saattavat saada lukemisen opettamisen tuntumaan tarpeettoman vaikealta. Samalla ehdotan joitain keinoja, joilla oppilaiden peruslukutaitojen oppimista voitaisiin edistää kansallisella tasolla. En kuitenkaan käsittele luetun ymmärtämistä, joka vaatii oman puheenvuoronsa.

Inklusiivisen kasvatuksen ja erityispedagogiikan sisällöt opettajaopintojen opetussuunnitelmissa

Aino Äikäs, Outi Kyrö-Ämmälä, Sonja Ojala, Katariina Waltzer, Marianna Heinonen ja Päivi Pihlaja

Opettajankoulutuksen tehtävänä on luoda tuleville opettajille valmiuksia toteuttaa inklusiivisen kasvatuksen mukaista opetusta. Opettajankoulutusten opetussuunnitelmat ohjaavat sitä, miten opiskelijat kehittävät ja kartuttavat osaamistaan opintojen aikana. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten inklusiivisen kasvatuksen sisällöt, ja erityispedagogiikka yhtenä keinona toteuttaa inklusiivista kasvatusta, varhaiskasvatuksen opettajan sekä luokan- ja aineenopettajakoulutusten opetussuunnitelmista.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä ohjaavat kansainväliset sopimukset inklusiivisesta kasvatuksesta. Yksi konkreettinen kehittämisen kohde, tavoitteena vahvistaa kaikkien lasten ja nuorten tuen toteutumista, on ollut oppimisen koulunkäynnin tuen uudistuminen perusopetuksessa vuonna 2011 ja varhaiskasvatuksessa vuonna 2022. Myös toisella asteella opiskelun tukea koskevat uudistukset ovat olleet merkittäviä. Tutkimuksen aineisto koostuu syksyllä 2021 voimassa olleista opettajankoulutusten opetussuunnitelmista. Aineistoa analysoitiin induktiivisella ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä Inkluusiota edistävä opettajankoulutus -asiakirjassa (EASNIE, 2012) esiteltyyn inklusiivisen opettajan profiiliin peilaten. Tulokset osoittavat, että opetussuunnitelmissa on vaihtelevasti ja osin runsaasti inklusiiviseen kasvatukseen liittyviä sisältöjä, mutta ne näyttäytyvät tavallisesti ainoastaan yksittäisinä käsitteinä tavoite- tai sisältökuvauksissa. Toisaalta puhtaasti erityispedagogisia sisältöjä tarjoavia opintojaksoja varhaiskasvatuksen opettajan sekä luokan- ja aineenopettajakoulutusten opetussuunnitelmista löytyy enimmillään kaksi. On myös koulutusohjelmia, joissa näitä sisältöjä ei ole lainkaan.

Oppilaiden ja opettajien kollektiiviset johtajuus- ja innovaatiokäytännöt alakoulun makerspace-oppimisympäristössä

Jasmiina Leskinen

KT Jasmiina Leskisen erityispedagogiikan väitöskirja Fostering distributed leadership and collective innovation practices in a primary school’s makerspace: a sociocultural investigation tarkastettiin 1.9.2023 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Jennifer Roswell Sheffieldin yliopistosta ja kustoksena Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta.

Lue artikkeli PDF-muodossa.

Kohti oppimista: pienryhmien kokoonpanoista neuvotteleminen alakoulun avointen oppimisympäristöjen oppitunneilla

Janita Toivainen, Tanja Vehkakoski, Kreeta Niemi

Tutkimme artikkelissa oppituntien aikaista pienryhmiin jakautumista alakoulun avoimissa, inklusiivisissa oppimisympäristöissä. Kiinnostuksen kohteenamme oli, miten sosiaalinen inkluusio toteutuu opettajien jakaessa oppilaita pienryhmiin ilman ennalta mietittyjä ryhmä-jakoja tai oppilaiden saadessa itse muodostaa ryhmän. Videoidun oppituntiaineiston (N = 25 tuntia) yksityiskohtaisen keskustelunanalyyttisen tarkastelun avulla tunnistimme kolme oppilaiden tapaa muodostaa ja vahvistaa erilaisia kategoriaryhmiä ja niihin kuulumista ryhmäkokoonpanoista neuvoteltaessa: 1) mukaan ottaminen kaveruuden pohjalta, 2) ulossulkeminen ja mukaan ottaminen sukupuolen perusteella ja 3) ulossulkeminen erityisen tuen saamisen pohjalta. Tutkimus tuo näkyväksi sen, miten pienryhmien muodostaminen sisältää paljon oppilaiden keskinäistä sosiaalista neuvottelua ja mahdollisesti turvattomuutta herättäviä tilanteita, joissa oppilaiden on vaarana päätyä työskentelemään yksin. Toimivien pienryhmien muodostaminen edellyttää opettajilta herkkyyttä puuttua oppilaiden taipumukseen nojautua eri kategoriaryhmiin heidän pyrkiessään vahvistamaan omaa asemaansa tai heikentämään toisen asemaa ryhmiin jakautumisessa. Lisäksi ryhmien kokoonpanojen olisi hyvä perustua vaihtelevasti eri tekijöihin, joita oppilaat eivät voisi ennakoida samalla tavoin kuin minkä esimerkiksi istumajärjestykseen perustuva ryhmänmuodostus mahdollistaa.