Nallematikka: 4–5-vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien kehittäminen – pilottitutkimuksen tulokset

Aino Mattinen, Pekka Räsänen, Minna M. Hannula, Erno Lehtinen

Abstrakti:

Varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma (Nallematikka) on tarkoitettu 4–5-vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien edistämiseen. Sitä voidaan käyttää osana päivähoitoa tai myös erillisenä viikoittaisena virike- tai kuntoutusohjelmana. Tässä artikkelissa esittelemme tutkimusta, joka tehtiin osana ohjelman kehittämistä. Tämän pilottitutkimuksen tavoitteena oli a) ohjelman kokeileminen ja edelleen kehittäminen, b) menetelmän vaikuttavuuden arviointi ja c) mittareiden testaaminen varsinaista vaikuttavuustutkimusta varten. Nallematikan kokeiluversio vietiin läpi seitsemässä päiväkotiryhmässä kevään 2008 aikana. Nallematikka koostuu kahdesta perättäisestä ohjelmakokonaisuudesta. Pilottitutkimuksessa nämä ohjelmakokonaisuudet pidettiin rinnakkain kahdelle eri ryhmälle.

Ohjelman kokeilu osoitti Nallematikan onnistuneeksi varhaiskasvatuksen toimintamalliksi. Kokeiluohjelman vaikuttavuudesta saatujen tietojen mukaan lapset kehittyivät intervention aikana matemaattisissa taidoissa ja työmuistisuorituksissa. Tämä kehitys oli intervention aikana merkittävästi nopeampaa kuin sitä seuranneen seurantajakson aikana. Sen sijaan fonologis-kielellisissä taidoissa, joihin ohjelmalla ei pyritty vaikuttamaan, kehitys oli intervention aikana vähäistä eikä intervention ja seurannan aikaisessa kehityksessä ollut eroa. Pilottitutkimuksen pohjalta ohjelmaan liitettiin joitakin käyttöä helpottavia lisäyksiä ja selventäviä tarkennuksia. Ohjelman teoreettinen tausta ja teoriasta johdettu käytännön toteuttamismalli on kuvattu aikaisemmin NMI-Bulletinissa 4/2008.

Nallematikka on kehitetty Niilo Mäki Instituutin hankkeessa Varhaiskuntoutuksen menetelmien kehittäminen. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lataa pdf

Opettajallako lukivaikeus?

Anu Tenhunen, Sara Alkula, Soili Keskinen

Abstrakti:

Artikkelissa kuvataan, millaisia koulu- ja opiskeluaikaisia oppimiskokemuksia on sellaisilla luokanopettajaopiskelijoilla, joilla itsellään on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten omakohtaisesti koettu lukivaikeus tulee esiin opiskelijoiden pohtiessa tulevaa työtään opettajana. Tämän tutkimuksen, kuten myös aiempien suhteellisen harvojen opettajiin kohdistuneiden lukivaikeustutkimusten tulokset osoittavat, että lukivaikeus heijastuu opettajuuteen: lukivaikeuskokemusten koetaan suuntaavan opettajuutta kohti ymmärtävämpää ja kannustavampaa asennoitumista. Luokanopettajaopiskelijoiden lukivaikeuskokemuksia kehystivät selviytymisstrategiat, joiden avulla lukivaikeuden katsottiin voivan rakentua osaksi opettajaidentiteettiä. Keskeiseksi selviytymisstrategiaksi osoittautui tulkinta siitä, että epätäydellisyys rikastaa opettajuutta.

Lataa pdf

Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat

Tiina Huttunen-Scott

 

Abstrakti:

Artikkeli perustuu Tiina Huttunen-Scottin väitöskirjaan ”Auditory duration discrimination in children with reading disorder, attention deficit, or both (Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat, Huttunen-Scott, 2009). Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa tutkittiin kuulonvaraista keston erottelua lapsilla, joilla on lukemisen tai tarkkaavaisuuden pulmia. Kuulonvaraisen erottelukyvyn merkitystä yhtenä lukemisvaikeuksien taustatekijänä on tutkittu pitkään ja erilaisin menetelmin, mutta edelleen sen osuus on epäselvä. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä väitöskirjaan kuuluvissa tutkimuksissa käytettiin poikkeavuusnegatiivisuudeksi (mismatch negativity, MMN) nimettyä aivosähkökäyrän herätevastetta. MMN syntyy, kun toistuvien samanlaisten äänten joukossa kuuluu äkillisesti poikkeava ääni. Toisin sanoen MMN heijastaa aivojen reagointia ääniärsykkeissä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksissa havaittiin, että kuulonvarainen keston erottelukyky oli tavanomaista heikompi lapsilla, joilla oli lukemisvaikeus. Sen sijaan tarkkaavaisuuden pulmien yhteydessä vastaavaa heikkoutta ei ollut havaittavissa. Voiko suomenkielisillä lapsilla kuulonvaraisen keston erottamisen vaikeus osaltaan vaikeuttaa myös puheäänten ja sen myötä koko äännetason prosessointia?

Lataa pdf

Oppimisen ongelmien ennakoiminen neuvolan neljävuotistarkastuksessa

Riitta Valtonen

Abstrakti:

Oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista pidetään tärkeänä sekä uudessa erityisopetuksen että neuvolan lainsäädännössä. Erityisopetuksessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota oppimisvaikeuksien havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn esiopetusvaiheesta alkaen. Uuden neuvolatyötä ohjaavan asetuksen mukaan nelikuukautisen, puolitoistavuotiaan ja neljävuotiaan lapsen terveystarkastukset ovat laajoja. Tämä merkitsee sitä, että oppimisvaikeuksien ennakoinnin painopiste siirtyy aiemmasta viisivuotistarkastuksesta neljänteen ikävuoteen. Neuvolaseulonnan yhtenäistämiseen ja tarkentamiseen on pyritty myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeaikaisissa projekteissa (Mäki, Laatikainen, Koponen & Hakulinen-Viitanen, 2008). Keväällä 2009 julkaistu väitöskirjani ”Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4–6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen” (Valtonen, 2009) liittyi kiinteästi juuri neuvolan kehitystarkastusten uudistamiseen. Tässä artikkelissa keskityn väitöskirjatutkimukseni viimeiseen vaiheeseen eli koulun alkuvaiheen suoriutumisen ennakointiin neuvolan neljävuotistarkastuksen perusteella (Valtonen, Ahonen, Tolvanen & Lyytinen, 2008).

Lataa pdf

Matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien päällekkäistyminen nuoruusiässä

Airi Taipale

Abstrakti:

Matematiikka herättää monenlaisia tunteita ja tuntemuksia. Jotkut pitävät matematiikkaa helppona ja mielenkiintoisena, toiset taas ahdistavana ja jopa mahdottomana osata. Yleisesti tunnettuja käsitteitä ovat matematiikan pelko ja matematiikka-ahdistus. Lukemis- tai kirjoittamispelosta sen sijaan harvempi lienee kuullut. Suomen PISA-menestys kertoo koululaisista, jotka osaavat laskea, lukea ja kirjoittaa. PISA-tutkimuksen tuloksissa huomiota on herättänyt muun muassa se, että suomalaisten opiskelijoiden matematiikan suoritusten hajonta oli OECD-maiden pienin. Useista maista onkin tultu ihmettelemään koululaitostamme sekä ottamaan siitä mallia.

Viime aikoina matematiikan osaamisesta on kuulunut myös toisen suuntaisia uutisia. Juuri ennen joulua uutisoitiin Näverin matematiikan osaamista käsittelevästä tutkimuksesta, jonka mukaan peruskoululaisten päässälaskutaidot ovat heikentyneet reilusti 20 vuodessa. Vain joka kolmas peruskoulun päättöluokan oppilas osasi murtolukujen peruslaskutoimituksiin liittyvät tehtävät, kun 20 vuotta aikaisemmin ne osasi kaksi kolmesta. PISAsta poiketen Näverin tutkimuksessa ei saanut käyttää laskinta.

Lataa pdf

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Tiina Siiskonen

Abstrakti:

Kielellisten taitojen ja erityisesti lukutaidon merkitys on kasvanut koko ajan muun muassa lisääntyvien koulutusvaatimusten myötä. Dysfasiasta eli kielellisistä erityisvaikeuksista johtuvat oppimisvaikeudet ovat tällä hetkellä yleisin peruste erityisopetuspäätösten tekemiselle. Dysleksia eli lukivaikeudet ovat taas aiemminkin olleet yleisin ensisijainen syy osa-aikaisen erityisopetuksen saamiselle. Puhutun ja kirjoitetun kielen kehityksessä ilmenevät vaikeudet, joita voidaan kutsua kielellisiksi oppimisvaikeuksiksi, ovat siten keskeisimpiä syitä siihen, että oppiminen on hankalaa.

Lukivaikeuksista tiedetään todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä oppimisvaikeudesta. Kielelliset erityisvaikeudet ovat taas huomattavasti lukivaikeuksia monimutkaisempi ilmiö, eikä kielellisten erityisvaikeuksien yhteyksistä lukutaidon omaksumiseen – etenkään suomenkielisillä kielihäiriöisillä lapsilla – ole kovin paljon tietoa. Opetuksen ja kuntoutuksen tehokkuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää kyetä ymmärtämään kielellisten erityisvaikeuksien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja tunnistamaan niiden ilmenemismuotoja

Lataa pdf

Toimitukselta

Kevään NMI-Bulletinissa esitellään tuoreiden, oppimisvaikeuksiin liittyvien väitöskirjojen tuloksia. Tässä numerossa esitellään myös varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman pilottitutkimuksen tuloksia sekä valotetaan nuoruusiän ja aikuisuuden lukipulmia kahden artikkelin voimin.

Lectio praecursoria -sarjassamme esitellään kaksi lektiota. Tuoreimmassa väitöskirjatyössä ”Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen” Siiskonen tarkastelee kielellisten erityisvaikeuksien näkökulmasta, miten suomenkieliset kouluikäiset lapset omaksuvat luku- ja kirjoitustaidon. Lisäksi väitöstyössä seurattiin kuuden oppilaan kehitystä esiopetuksen alusta perusopetuksen päättövaiheeseen. Toisessa, myös tänä vuonna tarkastetussa Taipaleen väitöskirjatyössä selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taitoa, luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen virheitä sekä näiden taitojen ja virheiden yhteyksiä. Lisäksi tarkasteltiin akateemisen minäkäsityksen ja koettujen oppimisvaikeuksien tasoa sekä matematiikan vaikeuksien ja lukivaikeuksien päällekkäistymisen yhteyksiä akateemisen minäkäsityksen ja koettujen oppimisvaikeuksien tasoon ja muutokseen toisen asteen opiskelussa.

Tutkimus-osan kaksi ensimmäistä artikkelia pohjautuvat myös tuoreisiin väitöskirjatöihin, jotka ovat peräisin vuodelta 2009. Valtosen väitöskirjatyö ”Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4–6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen” liittyi kiinteästi neuvolan kehitystarkastusten uudistamiseen. Tämän lehden artikkeli keskittyy väitöskirjatutkimuksen viimeiseen vaiheeseen eli koulun alkuvaiheen suoriutumisen ennakointiin neuvolan neljävuotistarkastuksen perusteella. Huttusen-Scott puolestaan esittelee artikkelissaan yhteenvedonomaisesti väitöskirjansa tuloksia. Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa tutkittiin kuulonvaraista keston erottelua lapsilla, joilla on lukemisen tai tarkkaavaisuuden pulmia.

Kolmannessa tutkimusartikkelissa kuvataan, millaisia koulu- ja opiskeluaikaisia oppimiskokemuksia on sellaisilla luokanopettajaopiskelijoilla, joilla itsellään on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten omakohtaisesti koettu lukivaikeus tulee esiin opiskelijoiden pohtiessa tulevaa työtään opettajana. Viimeisessä, Mattisen tutkimusryhmän artikkelissa esitellään varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman eli Nallematikan pilottitutkimuksen tuloksia. Nallematikka on 4–5 -vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien edistämiseen tarkoitettu ryhmätoiminta, jota voidaan toteuttaa osana päivähoitoa tai myös erillisenä viikoittaisena virike- tai kuntoutusohjelmana. Tässä artikkelissa kirjoittajat esittelevät tutkimusta, joka tehtiin osana ohjelman kehittämistä. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli ohjelman kokeileminen ja edelleen kehittäminen, menetelmän vaikuttavuuden arviointi ja mittareiden testaaminen varsinaista vaikuttavuustutkimusta varten.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille hyvää kesää ja virkistäviä lukuhetkiä lehtemme parissa!

Toimituskunta

Lataa pdf