Edistääkö tavuharjoittelu lukemisen sujuvuutta? Tietokonepohjainen harjoittelukokeilu tois- ja kolmasluokkalaisilla heikoilla lukijoilla

Riikka Heikkilä, Mikko Aro, Vesa Närhi, Jari Westerholm, Timo Ahonen

Abstrakti:

Tämä artikkeli perustuu Heikkilän, Aron, Närhin, Westerholmin ja Ahosen artikkeliin Does the training in syllable recognition improve reading speed? A computer-based trial with poor readers from second and third grade, joka julkaistiin Scientific Studies of Reading -lehden numerossa 17(6) vuonna 2013. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tietokonepohjaisella tavujen toistavaan tunnistamiseen perustuvalla menetelmällä vaikuttaa heikkojen lukijoiden lukemissujuvuuteen. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko lukemisen alkutaso ja nopean nimeämisen taito harjoittelun tehokkuuteen.

Tutkimukseen osallistui 150 tois- ja kolmasluokkalaista heikkoa lukijaa, jotka jaettiin satunnaisesti kontrolliryhmään ja kolmeen harjoitteluryhmään. Harjoitteluryhmät erosivat toisistaan harjoiteltujen tavujen pituuden ja yleisyyden perusteella. Harjoittelu koostui kymmenestä harjoittelukerrasta, joiden aikana kutakin harjoiteltavaa tavua toistettiin yhteensä viisikymmentä kertaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että harjoiteltujen tavujen lukemissujuvuus edistyi kussakin ryhmässä merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään. Harjoittelun vaikutuksen siirtyminen sanatasolle näkyi kuitenkin merkitsevästi vain ryhmässä, jossa harjoitteluvaikutus oli suurin, eli ryhmässä, jossa harjoiteltiin pitkiä, harvinaisia tavuja. Nopea nimeäminen (sanojen nopea mieleen palauttaminen) oli yhteydessä lukemisen tasoon harjoittelun alussa, mutta ei vaikuttanut harjoittelun tehokkuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tietokonepohjainen tavuharjoittelu näyttää jo lyhyen harjoittelujakson jälkeen edistävän lukemisen sujuvuutta, mutta harjoitteluvaikutuksen yleistymiseen on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta vaikutukset näkyisivät myös arkipäivän lukemisessa.

Lataa pdf

Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus oppimisvaikeuslapsilla

Riikka Heikkilä

Abstrakti:

Riikka Heikkilän psykologian väitöskirja ”Rapid automatized naming and reading fluency in children with learning difficulties” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 22. toukokuuta 2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori George Georgiou Albertan yliopistosta Kanadasta ja kustoksena professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistosta.

Riikka Heikkilän väitöskirjassa tarkasteltiin nopean nimeämisen yhteyttä lukemiseen, lukemisvaikeuksiin ja muihin oppimisvaikeuksiin lapsilla, joilla oli oppimisvaikeuksia. Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan kykyä hakea tuttuja nimikkeitä sujuvasti mielestä. Taitoa on aiemmissa tutkimuksissa käsitelty lähinnä yhteydessä lukemisvaikeuksiin, mutta joidenkin tutkimusten mukaan sillä näyttäisi olevan yhteyksiä oppimisvaikeuksiin lukemista laajemminkin. Oppimisvaikeudet esiintyvät usein yhdessä, minkä vuoksi niiden mahdollisista yhteisistä taustatekijöistä on tärkeää saada tietoa sekä diagnostisen tiedon että kuntoutuksen suunnittelun näkökulmasta.

Väitöskirjan kahden osatutkimuksen tulokset osoittivat nopean nimeämisen olevan ensisijaisesti yhteydessä lukemisen sujuvuuteen, ei niinkään matematiikan tai tarkkaavuuden taitoihin. Tutkimus antoi osaltaan tukea myös kaksoisvaikeushypoteesille, jonka mukaan lukemisvaikeuksien taustalla vaikuttavat toisaalta nopean nimeämisen ja toisaalta fonologisen tietoisuuden ongelmat. Kolmannessa osatutkimuksessa lukemisen sujuvuutta pyrittiin tukemaan tietokoneavusteisella tavuharjoittelumenetelmällä. Kukin kolmesta harjoitteluryhmästä edistyi tavujen lukunopeudessa kontrolliryhmää enemmän. Alkutasoltaan heikoimmat lukijat edistyivät eniten. Nopea nimeäminen oli yhteydessä lukemisen alkutasoon, mutta ei harjoittelun tehokkuuteen. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka harjoittelun vaikutukset yleistyvät arkipäivän lukemiseen.

Lataa pdf

Lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitys neljäsluokkalaisten lasten lukusujuvuuden kehittymisessä

Noona Kiuru, Marja-Kristiina Lerkkanen, Pekka Niemi, Elisa Poskiparta, Timo Ahonen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Tämä artikkeli pohjautuu Kiurun, Lerkkasen, Niemen, Poskiparran, Ahosen, Poikkeuksen ja Nurmen artikkeliin The role of reading disability risk and environmental protective factors in students’ reading fluency in Grade 4, joka julkaistiin vuonna 2013 Reading Research Quarterlyn numerossa 48(4). Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitystä lukusujuvuuden kannalta 4. luokalla. Kohderyhmässä oli 538 lasta, joista noin puolella oli esiopetusiässä tunnistettu lukivaikeusriski. Aineisto kerättiin lasten ollessa esiopetuksessa sekä ensimmäisellä, toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Lasten lukivaikeusriski määriteltiin esiopetuksen keväällä ikätasoa selvästi heikommaksi suoriutumiseksi äännetietoisuuden ja kirjaintuntemuksen tehtävissä. Lukusujuvuutta arvioitiin 4. luokalla. Suojaavina ympäristötekijöinä tarkasteltiin seuraavia: luokkatovereiden ilmaisema hyväksyntä (ns. toverihyväksyntä) luokilla 1–3, opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan sekä kodin ja koulun välinen kumppanuus, jota kuvasivat äidit, isät ja opettajat. Tulosten mukaan toverihyväksyntä ja opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan ennustivat parempaa lukemisen sujuvuutta 4. luokalla sen jälkeen, kun lukivaikeusriski, ei-kielellinen kyvykkyys, vanhempien koulutustaso ja sukupuoli oli kontrolloitu. Lisäksi suojaavien ympäristötekijöiden suurempi kokonaismäärä ennusti lasten parempaa lukusujuvuutta, kun yksittäisten suojaavien tekijöiden vaikutus oli huomioitu. Toisaalta lukivaikeusriski ennusti vähäisempää toverihyväksyntää, myönteisten tunteiden vähäisempää määrää opettajan ja oppilaan suhteessa sekä heikompaa vanhempien ja opettajien kumppanuutta luokilla 1–3. Lukivaikeusriskin yhteys myöhempään lukusujuvuuteen välittyi osittain suojaavien ympäristötekijöiden kokonaismäärän kautta.

 

Lataa pdf

Minuuttilukemista Pohjanlammen koululla

Maarit Sorjonen, Hanna Pöyliö

Abstrakti:

Pohjanlammen koululla Jyväskylässä on syksystä 2007 lähtien tehty monenlaisia lukusujuvuusharjoituksia. Harjoituksiin on osallistunut sellaisia oppilaita, jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon ja hallitsevat hyvin esimerkiksi kirjain-äännevastaavuudet, mutta jotka lukevat hitaasti ja epäsujuvasti. Lukunopeus ei oikein tahdo riittää luetun ymmärtämiseen. Idea lukusujuvuusharjoitteluun saatiin alun perin Niilo Mäki Instituutista. Pohjanlammen koulun oppilaita osallistui Niilo Mäki Instituutin lukusujuvuuden tutkimushankkeeseen keväällä 2008; yhteydenpito Pohjanlammen koulun ja Niilo Mäki Instituutin välillä lukusujuvuusasiassa alkoi kuitenkin jo syksyllä 2007, ja siitä lähtien on koulullamme kokeiltu erilaisia lukusujuvuusharjoituksia. Tässä artikkelissa esitellään minuuttilukemista: lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Artikkelissa kuvataan Pohjanlammen koulun lukusujuvuusharjoittelun kolmea eri jaksoa. Ensimmäisen jakson aikana koulun opettajille ja koulunkäyntiavustajille kerrottiin minuuttilukemisesta ja käynnistettiin ensimmäiset aikapaineiset lukemiskokeilut. Toisen ja kolmannen jakson aikana pyrittiin hyödyntämään ensimmäisen jakson kuluessa saatuja kokemuksia ja muokkaamaan harjoittelua toimivammaksi. Kaikkien jaksojen aikana lukusujuvuusharjoittelua ohjasivat avustajat. Heitä puolestaan ohjasi koulun kolmas–kuudesluokkalaisten laaja-alainen erityisopettaja. Tärkeimmät minuuttilukemisesta tehdyt havainnot liittyivät motivaatioon. Oppilaiden innostus minuuttilukemista kohtaan yllätti Pohjanlammen koulun aikuiset. Myös sellaiset oppilaat, jotka eivät muuten oikein innostuneet lukemisesta, pitivät minuuttilukemista jännittävänä ja innostavana. Motivaation tärkeyttä lukemisen sujuvoitumisessa ei voi liikaa korostaa.

Lataa pdf