Toimitukselta

Hyvä Alku-tapahtuma järjestettiin tänä keväänä Jyväskylässä jo viidennen kerran. Se kokosi lähes neljätuhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa messu- ja kongressikeskus Paviljonkiin. Tapahtuman tavoitteena oli tarjota uusinta tietoa kehityksen, kasvun ja oppimisen tukemiseen. Esitysten kuvauksia on edelleen nähtävänä tapahtuman kotisivuilla .

Hyvä Alku-tapahtumassa oli kaksi rinnakkaista ohjelmaa, joista toinen keskittyi enemmän päivähoitoon ja esiopetukseen ja toinen alkuopetukseen. Päivähoidon ja esiopetuksen ohjelmasta tähän lehteen on poimittu ohjauskäytäntöjä ja vuorovaikutusta sekä lukutaidon kehityksen tukemista käsitteleviä sisältöjä. Alkuopetuksen ohjelma sisälsi taas enemmän lukemisen ja matematiikan taitojen oppimiseen liittyviä teemoja, jotka näkyvät myös tässä lehdessä.

On havaittu, että laadukas varhaiskasvatus luo pohjaa sekä lasten myöhempien taitojen kehittymiselle että oppimismotivaatiolle. Pakarisen, Lerkkasen ja Poikkeuksen tutkimus vahvistaa osaltaan tätä näkemystä. Kiinnittämällä huomiota ohjausvuorovaikutuksen laatuun voidaan vahvistaa lasten innokkuutta oppimiseen ja luoda pohjaa myöhemmälle myönteiselle suhtautumiselle oppimistilanteita ja haasteita kohtaan. Erityisen merkityksellistä ohjausvuorovaikutuksen laatu on lapsille, joilla on oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Linnoven ja Kivijärven artikkelissaan kuvaaman Kaskas (Kasvu ja kasvatus) -toimintamallin tavoitteena onkin ollut löytää myönteisiä vuorovaikutuksen ja ohjauksen keinoja päivähoidon arkeen, kun lapsella on haastavaa käytöstä. Luonnollisesti myös kasvatuskumppanuuden merkitys vanhempien kanssa korostuu tällaisissa tilanteissa.

Lukemisen ja matematiikan taitojen oppimiseen liittyvät artikkelit sisältävät Puolakanahon esittelyn alle kouluikäisille tarkoitetusta LUKIVA- lukivalmiuksien arviointimenetelmästä, Koposen kuvauksen peruslaskutaidon kehittämisestä strategiapohjaisen harjoittelun avulla kouluikäisillä sekä Huemerin, Salmen ja Aron katsauksen lukemissujuvuuden tukemisen keinoista. Nämä kaikki perustuvat Jyväskylän yliopistossa tehtyyn oppimisvaikeustutkimukseen, kuten koko LukiMat–verkkopalvelunkin sisältö.

LukiMat-verkkopalvelua on esitelty tässä lehdessä laajasti. Siihen on koottu kattavasti lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja taitojen harjoitteluun liittyvää tietoa sekä tukimateriaalia. Uutena laajempana sisältönä on oppimisen arviointi. Palvelu on maksuton, ja se löytyy osoitteesta .

Uusia oivalluksia oppimisen tukemiseen toivotellen,

Toimituskunta

Lataa pdf

LUKIVA:lla lukijaksi

Anne Puolakanaho

Abstrakti:

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin. Sujuvan lukutaidon oppiminen on hyvin merkityksellistä, koska myöhempi oppiminen rakentuu pitkälti luku- ja kirjoitustaidon varaan. Lukutaidon kehitystä voi tukea tarjoamalla leikki-ikäiselle lapselle puhuttua kieltä ja kirjaintuntemusta harjoittavia leikkejä ja pelejä. LUKIVA – Lukivalmiuksien arviointimenetelmä 4–5-vuotiaille tarjoaa tehtäviä, joilla voi arvioida lukemista edeltäviä taitoja, niin sanottuja lukivalmiuksia. Menetelmää käyttäen voidaan jokaiselle lapselle laskea ns. lukivalmiusindeksi, joka kuvaa lapsen lukivalmiuksien tilaa arviointihetkellä. Lukivalmiusindeksi kuvaa myös lukivaikeuden todennäköisyyttä leikki-iän taitojen avulla arvioituna. LUKIVA-menetelmän kehittelytyön taustalla on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen lukivaikeutta kartoittanut seurantatutkimushanke ja aiheeseen liittyvät tutkimukset.

Lataa pdf

Ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa

Eija Pakarinen, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus

Abstrakti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin esiopetusryhmässä havainnoidun ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteyttä esiopetusikäisten lasten oppimismotivaatioon, tehtävää välttävään työskentelytapaan sekä luku- ja laskutaidon valmiuksiin. Lisäksi tarkasteltiin esiopettajien kasvatustyössään kokeman stressin yhteyttä ryhmänsä lasten oppimismotivaatioon ja äännetietoisuuden taitoihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Alkuportaat-pitkittäistutkimuksen esiopetusvuoden aineistoa kolmelta paikkakunnalta. Tutkimukseen osallistui 1 268 esiopetusikäistä lasta (655 poikaa ja 613 tyttöä). Lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia mitattiin yksilö- ja ryhmätestein esiopetusvuoden syksyllä ja keväällä. Lasten motivaatiota esiopetuksen eri sisältöalueita kohtaan arvioitiin keväällä yksilöhaastattelulla. Esiopettajat (130 naista, 7 miestä) arvioivat kyselylomakkeen avulla lasten tehtävää välttävää versus tehtäväsuuntautunutta työskentelytapaa. Esiopettajat täyttivät taustatekijöitä sekä ohjaukseen liittyvää stressiä koskevan kyselylomakkeen esiopetusvuoden keväällä. Esiopetusryhmien ohjausvuorovaikutuksen laatua mittaaviin havainnointeihin osallistui 49 esiopettajaa (47 naista, 2 miestä) kolmelta eri paikkakunnalta. Tulokset osoittivat, että esiopetusryhmissä havainnoitu ohjausvuorovaikutuksen laatu oli yhteydessä lasten motivaatioon, joka puolestaan vaikutti luku- ja laskutaidon valmiuksien kehittymiseen. Mitä laadukkaammaksi esiopettajan ohjauksellinen tuki oli arvioitu, sitä vähemmän ryhmän lapsilla ilmeni tehtäviä välttäviä työskentelytapoja oppimistilanteissa. Lisäksi lasten laskutaidon valmiudet kehittyivät paremmin, mikäli he käyttivät paljon tehtäväsuuntautuneita työskentelytapoja. Niissä esiopetusryhmissä, joissa toiminta oli hyvin organisoitua ja toiminnot tukivat lasten kiinnostusta, lapset olivat motivoituneempia oppimaan esiopetuksen sisältöalueita, mikä puolestaan heijastui äännetietoisuuden taitojen hyvänä hallintana. Lisäksi lasten oppimismotivaatio toimi välittävänä tekijänä esiopettajan kokeman stressin ja lasten äännetietoisuuden taitojen välillä, ts. mitä vähemmän opettajalla oli stressiä, sitä motivoituneempia lapset olivat ja sitä paremmat olivat kyseisen ryhmän äännetietoisuuden taidot.

Lataa pdf

Strukturoitu ryhmätoimintamalli päivähoidon henkilökunnan osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi

Tiina Linnove, Taru Kivijärvi

Abstrakti:

Kasvu ja kasvatus-ryhmän (Kaskas) tavoitteena on tukea päivähoidon työntekijöitä, jotta he saavat työkaluja lasten toiminnan ja tunteiden säätelyyn ryhmässä sekä yhteistyöhön haastavan lapsen vanhempien kanssa. Tavoitteeseen pyritään pohtimalla omaa tapaa olla vuorovaikutuksessa haastavan lapsen ja hänen perheensä kanssa. Ryhmätapaamisissa käsitellään vanhempien ja työntekijöiden kasvatusyhteistyötä, haastavan lapsen ohjaamista osana lapsiryhmää sekä omaa ammatillista kasvua. Näihin teemoihin syvennytään keskustelun, eri materiaalien, välitehtävien ja harjoitusten avulla.

Lataa pdf

LukiMat-palvelu tukemassa lukemisen ja matematiikan taitojen oppimista ja oppimisen arviointia

Juha-Matti Latvala, Tuire Koponen, Paula Salmi, Riikka Heikkilä

Abstrakti:

LukiMat-hanke on toiminut vuodesta 2007 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksia ja tukea taitojen harjoittelua. Hankkeessa kehitetty tietosisältö ja arviointi- ja tukimateriaali on saatavilla tietoverkkovälitteisesti ja maksutta. Palvelun kohderyhmänä on oppimisvaikeuksia työssään kohtaavat ammattilaiset, kuten opettajat ja erityisopettajat, sekä oppimisvaikeuksia kohdanneet lapset ja heidän vanhempansa. Uutena laajempana sisältönä LukiMat-verkkopalvelussa on LukiMat- oppimisen arviointi, joka tarjoaa tietoa oppimisen arvioinnista sekä välineitä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan arviointiin esi- ja alkuopetusikäisille. Palvelun kehittämisen taustalla on Niilo Mäki Instituutissa ja Jyväskylän yliopistossa tehty oppimisvaikeustutkimus, jonka tuloksia sovelletaan arviointi- ja harjoitusmenetelmien kehittämisessä sekä julkaistaan helposti luettavassa ja omaksuttavassa muodossa opetusalan ammattilaisten ja vanhempien käyttöön.

Lataa pdf

Peruslaskutaito matematiikan kivijalkana

Tuire Koponen

Abstrakti:

Sujuva peruslaskutaito on keskeinen arjessa tarvittava taito. Se on työkalu, joka on vahvasti määrittämässä myöhemmän matematiikan opiskelun työläyttä tai helppoutta. Jotta lapsi pystyisi suoriutumaan suuriakin lukuja ja useita laskuvaiheita sisältävistä tehtävistä ilman kohtuuttomia ponnistuksia, olisi tärkeää, että tarvittavat osavastaukset olisivat sujuvasti haettavissa muistista. Hyvä peruslaskutaito on rinnastettavissa sujuvaan lukutaitoon, joka on keskeinen työkalu myöhemmässä oppimisessa. Näin onkin erityisen tärkeää, että alkuopetusvuosien aikana lapsen laskutaidon sujuvuuteen ja lapsen käyttämiin laskemisen strategioihin kiinnitetään huomiota. Oikeaan vastaukseen pääsemistä ei tule ensimmäisellä luokalla pitää riittävänä tavoitteena, vaan huomiota tulisi suunnata enemmän itse laskemiseen eli siihen, miten lapsi laskuja ratkaisee ja miten hän yhteenlaskua ymmärtää.

Lataa pdf

Tavoitteena sujuva lukutaito

Sini Huemer, Paula Salmi, Mikko Aro

Abstrakti:

Lukemisen erityisvaikeus ilmenee suomen kielessä tyypillisesti erittäin hitaana ja työläänä lukemisena, toisin sanottuna sujuvuuden ongelmina. Lukemisvaikeuksia koskeva kuntoutustutkimus painottuu kuitenkin vahvasti lukutaidon valmiuksien tukemiseen ja lukivaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja selvästi vähemmän tutkimustietoa on tarjolla lukemissujuvuuden ongelmien helpottamisen keinoista. Tutkimus osoittaa, että hitaan ja työlään lukemisen taustalla on usein kielellisiä vaikeuksia, joista erityisesti nimeämisen hitaus on keskeinen. Lukemissujuvuuden ongelmat näyttävät olevan sitkeitä eivätkä harjaannu kovin hyvin menetelmien avulla, joiden on näytetty tukevan kokoavan lukutaidon periaatteiden omaksumista. Tutkitut lukemisen sujuvuuden harjoitusmenetelmät perustuvat pitkälti joko pyrkimykseen tarjota lapselle määrällisesti paljon kokemuksia painetun tekstin parissa tai käsitykseen, jonka mukaan sanojen toisto on avain niiden tunnistamisen nopeuden – ja sitä kautta lukemisen sujuvuuden – kehittymiseen. Toistuvan harjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto, joskin harjoittelun yleistymisvaikutukset ovat heikkoja. Suomen kielessä yksi ehdokas toistuvan harjoittelun kohteeksi on kielessä usein esiintyvien pienempien yksiköiden, kuten tavujen, käyttö. Lukemissujuvuuden kehittymiseen vaikuttaa keskeisesti myös lapsen itsenäinen lukemisharrastus, ja siksi tukikeinojen kehittämisessä on syytä pohtia myös motivaatioon liittyviä kysymyksiä.

Lataa pdf