VIA-vahvuusmittari lasten ja nuorten luonteenvahvuuksien kartoitukseen

Lotta Uusitalo-Malmivaara

Abstrakti:

Values in Action eli VIA on luonteenvahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen tähtäävä hanke. Lasten ja nuorten VIA-vahvuusmittari sisältää 96 väittämää, jotka määrittävät 24 eri luonteenvahvuutta, kuten uteliaisuutta tai ystävällisyyttä. Kukin 24 vahvuudesta ilmentää yhtä kuudesta perushyveestä. Esimerkiksi reiluuden vahvuudessa näkyy oikeudenmukaisuuden hyve. Mittari on validoitu 10–17-vuotiaille ja käännetty suomeksi (www.viame.org). Mittarin täyttö antaa vastaajalle viisi ydinvahvuutta, joiden runsas ja vaihteleva käyttö on positiivisen pedagogiikan kivijalka. Vahvuuksille rakentaminen lähtee kysymyksestä ”what is right with you?”, jonka voisi suomentaa ”miten hyvin voit?”. Tämä on uusi tulokulma, jota tarvitaan erityispedagogiikassa pitkään vallinneen puutekeskeisyyden rinnalle. Toistaiseksi vahvuudet on mainittu korkeintaan reunahuomioin pedagogisissa asiakirjoissa, eikä välineitä luonteenvahvuuksien mittaamiseen ole ollut. Tässä artikkelissa esitellään VIA-vahvuusmittarin idea ja tehdään lyhyt katsaus opetussuunnitelmaperusteiden arvokeskusteluun.

 

Lataa pdf

Lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitys neljäsluokkalaisten lasten lukusujuvuuden kehittymisessä

Noona Kiuru, Marja-Kristiina Lerkkanen, Pekka Niemi, Elisa Poskiparta, Timo Ahonen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Tämä artikkeli pohjautuu Kiurun, Lerkkasen, Niemen, Poskiparran, Ahosen, Poikkeuksen ja Nurmen artikkeliin The role of reading disability risk and environmental protective factors in students’ reading fluency in Grade 4, joka julkaistiin vuonna 2013 Reading Research Quarterlyn numerossa 48(4). Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitystä lukusujuvuuden kannalta 4. luokalla. Kohderyhmässä oli 538 lasta, joista noin puolella oli esiopetusiässä tunnistettu lukivaikeusriski. Aineisto kerättiin lasten ollessa esiopetuksessa sekä ensimmäisellä, toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Lasten lukivaikeusriski määriteltiin esiopetuksen keväällä ikätasoa selvästi heikommaksi suoriutumiseksi äännetietoisuuden ja kirjaintuntemuksen tehtävissä. Lukusujuvuutta arvioitiin 4. luokalla. Suojaavina ympäristötekijöinä tarkasteltiin seuraavia: luokkatovereiden ilmaisema hyväksyntä (ns. toverihyväksyntä) luokilla 1–3, opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan sekä kodin ja koulun välinen kumppanuus, jota kuvasivat äidit, isät ja opettajat. Tulosten mukaan toverihyväksyntä ja opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan ennustivat parempaa lukemisen sujuvuutta 4. luokalla sen jälkeen, kun lukivaikeusriski, ei-kielellinen kyvykkyys, vanhempien koulutustaso ja sukupuoli oli kontrolloitu. Lisäksi suojaavien ympäristötekijöiden suurempi kokonaismäärä ennusti lasten parempaa lukusujuvuutta, kun yksittäisten suojaavien tekijöiden vaikutus oli huomioitu. Toisaalta lukivaikeusriski ennusti vähäisempää toverihyväksyntää, myönteisten tunteiden vähäisempää määrää opettajan ja oppilaan suhteessa sekä heikompaa vanhempien ja opettajien kumppanuutta luokilla 1–3. Lukivaikeusriskin yhteys myöhempään lukusujuvuuteen välittyi osittain suojaavien ympäristötekijöiden kokonaismäärän kautta.

 

Lataa pdf

Peruslaskutaidon sujuvuus 9–17-vuotiailla CP-vammaisilla lapsilla

Elina Hakkarainen, Tuire Koponen, Jaana Ahonniska-Assa

Abstrakti:

CP-vamman taustalla on neurologinen vaurio, joka aiheuttaa motoriikan vaikeuksien lisäksi erilaisia kognitiivisia ongelmia. Vaikeudet kognitiivisissa taidoissa heijastuvat myös oppimiseen. CP-vammaisilla lapsilla oppimisvaikeudet ovat tavanomaista yleisempiä ja matematiikan oppimisvaikeudet ovat vielä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia yleisempiä. Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään, miten sujuvia CP-vammaisten perusopetusikäisten lasten peruslaskutaidot ovat. Peruslaskutaidoilla tarkoitetaan yhteen- ja vähennyslaskutaitoja lukualueella 1–20. Peruslaskutaitojen sujuvuus määriteltiin laskemisen nopeuden ja tarkkuuden avulla. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, onko yhteenlaskutaito ja vähennyslaskutaito sujuvaa samoilla koehenkilöillä. Kolmanneksi selvitimme, onko peruslaskutaidon sujuvuus yhteydessä CP-vamman tyyppiin. Tutkimukseen osallistui 32 iältään 9–17-vuotiasta lasta, joilla on diagnosoitu CP-vamma. Lapset suorittivat laskutehtävät tietokoneella, ja laskunopeudessa huomioitiin kunkin lapsen yksilöllinen perusreaktioaika. Havaitsimme, että yhteenlaskutaidon ja vähennyslaskutaidon sujuvuus olivat yhteydessä toisiinsa. Lapset voitiin jakaa peruslaskutaitojen sujuvuuden mukaan sujuviin (nopeat ja tarkat), hitaisiin (tarkat, mutta hitaat) ja epäsujuviin (hitaat ja epätarkat) laskijoihin. CP-vamman tyyppi tai lapsen ikä eivät olleet yhteydessä peruslaskutaidon sujuvuuteen.

 

Lataa pdf

Matemaattisen ajattelun mallintaminen ja laskustrategioiden opettaminen: yleisen tuen interventio ensimmäisen luokan oppilaille

Airi Hakkarainen, Minna Haring, Leena Holopainen, Kristiina Lappalainen, Minna Mäkihonko

Abstrakti:

Tämä interventiotutkimus oli osa harjoittelukoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajien laskustrategioiden opettamiseen ja ajattelun mallintamiseen liittyvällä interventiolla voidaan vaikuttaa oppilaiden käyttämiin laskustrategioihin, matematiikan taitoihin sekä matemaattiseen minäkäsitykseen ja työskentelytaitoihin. Lisäksi tarkasteltiin opettajien kokemuksia ohjaustaitojensa kehittymisestä intervention aikana. Tutkimukseen osallistui 26 ensimmäisen luokan oppilasta, kaksi luokanopettajaa ja yksi luokanopettajaopiskelija. Tulokset osoittivat, että LukiMat-testin ensimmäisen luokan syksyn ja talven seulontatesteillä arvioituna riskiryhmän (n = 9) ja verrokkiryhmän (n = 17) oppilaiden matematiikan taitojen erot säilyivät verrokkiryhmän oppilaiden eduksi loka–tammikuun välisenä aikana. Banuca-testin lyhytversiolla mitattuna riskiryhmän oppilaiden matematiikan taidoissa tapahtui tilastollisesti merkitsevä kohentuminen intervention (marras- ja joulukuun) aikana ja taitojen erot kaventuivat ryhmien välillä. Ryhmien väliset erot laskutaidoissa säilyivät kuitenkin tilastollisesti merkitsevinä joulukuussa tehdyssä loppumittauksessa. Merkille pantavaa oli se, että riskiryhmän oppilaiden testitulosten keskiarvo nousi loppumittausajankohtaan mennessä testin riskirajan yläpuolelle. Interventio myös kohensi riskiryhmän oppilaiden minäkäsitystä ja työskentelytapoja. Opettajat kokivat opettajien välisen yhteistyön lisääntyneen. He kiinnittivät enemmän huomiota omiin ja oppilaiden laskustrategioihin sekä käyttivät ajattelun kielellistämistä ja mallintamista hyödykseen opettamisessa.

 

Lataa pdf

Opetus ja yhteistyö oppimispolkujen tukena

Janne Lepola

Abstrakti:

Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus järjesti tänä vuonna 16. valtakunnalliset oppimistutkijoiden päivät. Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten etujärjestö Erilaisten oppijoiden liitto sekä Oikeus oppimiseen -neuvottelukunta ovat olleet tukemassa tutkijatapaamisia vuodesta 2001 alkaen. Päiville osallistui noin 70 alan asiantuntijaa, esityksiä pidettiin 35, ja lisäksi oli neljä kutsuesitelmää. Esityksistä kolmasosa (12/35) liittyi matematiikan oppimisvaikeuksiin ja opetukseen sekä toinen kolmasosa vuorovaikutukseen ja emotionaalis-motivationaalisiin tekijöihin oppimisessa. Oppimisvaikeustutkijoiden työ näyttää siis – ainakin tutkimusteemojen valossa − vastaavan tuoreen PISA 2012 -tutkimuksen havaintoihin suomalaisnuorten matematiikan osaamisesta. Vaikka osaaminen oli OECD-maiden parhaimmistoa, yhä suuremmalla osalla nuorista on vaikeuksia matematiikan oppimisessa, ja PISA-tulosten mukaan vaikeudet olivat yleisempiä vuonna 2012 (12 %) kuin vuonna 2003 (7 %). NMI-Bulletinin teemanumeroissa 1–2/2014 tarkastellaan tutkijapäivien teemaan Vastuullinen opetus ja yhteistyö oppimispolkujen tukena sekä ajankohtaiseen oppimisvaikeustutkimukseen liittyviä kysymyksiä.

 

Lataa pdf

Toimitukselta

Alkava vuosi 2014 tuo uusia tuulia NMI-Bulletinin kehittämisrintamalla. Olemme ottaneet ensimmäisiä askelia lehden kehittämistyössä. Teidän palautteenne, hyvä lukijat, on ollut kullanarvoista näitä uudistuksia suunnitellessamme.

Vuoden 2014 vaihteessa lehden ydinalaa on laajennettu käsittämään oppimisvaikeuksien lisäksi myös laajemmin oppimisen. Samassa yhteydessä lehden nimi on vaihdettu nykyisestä nimestä NMI-Bulletin – Oppimisvaikeuksien erityislehti uudeksi muodoksi NMI-Bulletin – Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti.

Olemme lisäksi uudistaneet lehden kirjoittajaohjeet, mikä tulee jatkossa näkymään entistä lyhyempinä ja luettavuudeltaan parempina kirjoituksina. Edelleenkin olemme lanseeranneet uuden Tutkittu juttu -artikkelityypin, jossa tutkijat esittelevät kansainvälisillä foorumeilla julkaisemiaan tutkimustuloksia yleistajuisesti ja nostavat esiin kentän toimijoille keskeisiä asioita.

NMI-Bulletinin uusi vuosi alkaa kuitenkin kuudensientoista valtakunnallisten oppimistutkimuksen päivien pohjalta koostetulla teemanumerolla. Teemanumeroissa 1–2/2014 tarkastellaan kysymyksiä, jotka liittyvät tutkijapäivien aiheeseen Vastuullinen opetus ja yhteistyö oppimispolkujen tukena sekä ajankohtaiseen oppimisvaikeustutkimukseen.

Teemanumeron ovat toimittaneet NMI-Bulletinin päätoimittaja Noona Kiuru sekä vierailevat toimittajat Janne Lepola ja Tiina Turunen. Teemanumero koostuu Janne Lepolan avauspuheenvuorosta, seitsemästä kirjoituksesta sekä Hannu Savolaisen keskustelupuheenvuorosta. Kiitän lämpimästi kaikkia teemanumeroon kirjoittaneita sekä teemanumeron toimittamiseen osallistuneita vierailevia toimittajia.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille lukijoille ja antoisia lukuhetkiä ajankohtaisen oppimistutkimuksen parissa,

Noona Kiuru, päätoimittaja

 

Lataa pdf