Luku- ja laskutaidon kehityksen päällekkäisyys alakoulusta yläkouluun ja taustalla vaikuttavat kognitiiviset mekanismit

YTM Heidi Korpipään psykologian väitöskirja ”Overlap between reading and arithmetic skills from primary to lower secondary school and underlying cognitive mechanisms” tarkastet- tiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 24.1.2020. Vasta- väittäjänä toimi professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä luku- ja laskutaidon kehityksen keskinäisestä yhteydestä alakoulusta yläkouluun sekä tämän yhteyden taustalla vaikuttavista tiedonkäsittelymekanismeista. Tutkimus tuo tietoa siitä, missä määrin luku- ja laskutaito jakavat saman taitotason eli päällekkäistyvät kehityksen eri vaiheissa ja missä määrin erilaiset luku- ja laskutaidon alkuvalmiudet sekä yleisemmät tiedonkäsittelytaidot tätä päällekkäisyyttä ennustavat. Tulokset antavat lisätietoa samanaikaisten luku- ja laskutaidon vaikeuksien syistä ja keinoista tukea molempien taitojen kehitystä läpi kouluvuosien.

Asiasanat: lukutaito, laskutaito, kehitys, päällekkäisyys, esikoulu, alakoulu, yläkoulu

Lectio praecursoria

Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja

Eija Väisänen

Eija Väisäsen kasvatustieteen väitöskirja Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja – Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 12. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Aunio Helsingin yliopistosta.

Kasvatuksellisesta pienluokasta yleisopetukseen: Käyttäytymishäiriöiden erityisen tuen toimintamalli ja sen tuloksellisuus

Jukka Sivola, Vesa Närhi & Hannu Savolainen

Artikkelissa kuvataan alakouluikäisille oppilaille tarkoitetun kasvatuksellisen pienluokan toimintamallia. Oppilaat ovat erityisessä tuessa käyttäytymisen ongelmiensa vuoksi, ja tutkimme luokkamuotoisen erityisopetuksen toimintamallin tuloksellisuutta oppilaan yleisopetukseen palaamisen näkökulmasta. Intervention tavoitteena on kehittää oppilaan ryhmässä toimisen taitoja, oman käyttäytymisen hallintaa ja akateemisia taitoja. Tässä tutkimuksessa analysoitua toimintamallia on kehitetty ja käytetty Joensuussa vuodesta 1990 alkaen yhdessä alakoulussa, josta tässä tutkimuksessa käytetty tieto on kerätty. Tutkimuksen kohteena olevien pienluokkien kaikkien oppilaiden (N = 162) koulupolusta on kerätty tietoa vuosina 1990–2014 opetuksen kehittämiseksi ja sen tuloksellisuuden arvioimiseksi. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että vain viidesosa kaikista tutkimuksen kohteena olevissa pienluokissa opiskelleista oppilaista tarvitsi erityisen tuen tukitoimia käyttäytymisen ongelmiensa vuoksi yläkoulussakin. Sen sijaan yli puolet oppilaista palasi onnistuneesti yleisopetusryhmään omaan lähikouluunsa viimeistään yläkoulun aikana. Onnistunut palaaminen oli huomattavasti todennäköisempää, jos kuvattu tuki oli alkanut riittävän aikaisin, vuosiluokkien 1–4 aikana. Tämän toimintamallin vaikuttavuus pysyi hyvin vakaana koko tutkimusajanjakson ajan.

Lue artikkeil pdf-muodossa