Lukion erityisopettaja – opettaja, ohjaaja ja konsultti?

Hanna-Maija Sinkkonen, Minna Kyttälä, Sanni Kiiskinen, Saara Jäntti

Abstrakti:

Artikkeli käsittelee lukion erityisopettajina työskentelevien opettajien näkemyksiä työnsä sisällöistä sekä kokemuksia onnistumisesta ja epäonnistumisesta työssään. Lisätukea antavaa opetusta voidaan antaa opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet kouluyhteisössä. Tällainen oppimisen ja opiskelun tuki on lisääntynyt lukioissa jatkuvasti. Lukioissa annettava opetus on yleissivistävää, ja sen tarkoitus on antaa opiskelijoille valmiuksia jatko-opintoihin. Oppimista ja opiskelua tukeva opetus auttaa opiskelijaa niin, että lukio-opintojen tasavertainen suorittaminen on mahdollista silloinkin, kun opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, toimintavajavuuden tai sairauden vuoksi. Tuen tarvetta voi ilmetä myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien asioiden vuoksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tuen suuntautuvan pääasiallisesti lukemis- ja kirjoitusvaikeuksiin ja niiden testaamiseen. Millaisia kokemuksia lukion erityisopettajilla oli vuonna 2011?

Lataa pdf

Draama osallisuuden innoittajana – nuorten kokemuksellinen oppimisprosessi

Minna Saarinen, Marjatta Takala

Abstrakti:

Tässä artikkelissa kuvataan, millaisia keinoja lukiolaiset rakentavat tarjotakseen koulussa ulkopuolisiksi jääville nuorille osallisuutta ja ryhmän jäsenyyttä. Tutkimusaineisto koostuu prosessidraaman aikana kuvatuista videonauhoista, neljän nuoren kirjoittamista vapaamuotoisista esseistä ja teemahaastatteluista. Teoreettinen tausta on kokemuksellisessa oppimisessa sekä inkluusiossa. Tulosten mukaan nuoret löysivät erilaisia keinoja tarjota osallisuutta ja motivoituivat sen tarjoamiseen oman syrjään jäämisen kokemuksensa siivittämänä. Nuoret kokivat, että ulkopuolisen positiosta on mahdollista päästä jäseneksi ja että vanhat roolit voivat muuttua. Nuorilla on valmiuksia antaa sosiaalista tukea luokkaryhmästä sivuun jääneelle oppilastoverille, ja he olivat halukkaita myös ennaltaehkäisemään ulkopuolisuuden kokemusta. Vastaajat positioivat itsensä osallisiksi.

Lataa pdf

Matkakertomus oppimista ja oppimisvaikeuksia käsittelevästä ForLearning International Symposium on learning and learning difficulties -konferenssista 2.–4. joulukuuta 2015

Elias Manninen

Abstrakti:

Jyväskylän yliopistossa toimiva oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkijaverkosto ForLearning (Research Forum of Learning Difficulties) järjesti Jyväskylässä 2.–4. joulukuuta kansainvälisen konferenssin oppimisesta ja oppimisvaikeuksista. Konferenssi tarjosi osallistujille oivan mahdollisuuden tavata kollegoja ja kuunnella monipuolisesti oppimisvaikeuksia käsitteleviä esityksiä ja alan uusimpia tutkimustuloksia. Oppimisvaikeuksia käsiteltiinkin kolmen päivän aikana monesta eri näkökulmasta, ja puhujia konferenssissa oli kymmenestä maasta ja useista eri yliopistoista, yhteensä noin 25. Konferenssi järjestettiin Jyväskylän yliopiston tiloissa Agorassa ja Ruusupuistossa. Esitykset kestivät keskimäärin 45 minuuttia, ja kerralla kuultiin kolme samaan aiheeseen liittynyttä esitystä. Tämän jälkeen oli paneeli- ja yleisökeskustelu, joissa tutkimustuloksia ja esityksiä pääsi kommentoimaan. Konferenssissa käsiteltiin näkyvästi ainakin geenien vaikutusta lapsen kehitykseen, lukemista ja lukivaikeuksia sekä matematiikan oppimista, oppimisvaikeuksia ja niihin liittyviä muita vaikeuksia. Tässä matkakertomuksessa esitellään hieman konferenssin monipuolista antia.

Lataa pdf

Varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten kognitiivinen ja akateeminen suoriutuminen kouluiässä

Annina Alhonmäki, Kati Rantanen, Kai Eriksson

Abstrakti:

Epilepsia on yksi tavallisimmista lastenneurologisista sairauksista. Suomessa sitä sairastaa noin 7 000–8 000 lasta. Tässä tutkimuksessa selvitetään varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten kognitiivista ja koulusuoriutumista ja niihin yhteydessä olevia epilepsiaan liittyviä tekijöitä. Kouluikäisille tehtyyn seurantatutkimukseen osallistui 28 iältään 9–13-vuotiasta lasta, jotka olivat sairastaneet epilepsiaa keskimäärin yhdeksän vuotta. Kognitiivista suoriutumista kartoitettiin psykologisilla testeillä, jonka lisäksi opettajat arvioivat koulusuoriutumista kyselylomakkeella. Epilepsiaa sairastavat lapset jaettiin kahteen ryhmään: vain epilepsiaa sairastaviin ja niihin, joilla epilepsiaan liittyi aivojen rakennepoikkeavuuksia ja/tai muu neurologinen sairaus tai vamma.

Tulokset osoittivat älyllisen suoriutumisen olevan normaalin rajoissa 43 prosentilla ja heikkoa keskitasoa 11 prosentilla, ja kehitysvammaisia lapsista oli 46 prosenttia. Kognitiivisten toimintojen osalta vain epilepsiaa sairastavien lasten suoriutuminen oli kauttaaltaan normaalivaihtelun rajoissa, sen sijaan lapsilla, joilla epilepsiaan liittyi aivojen rakennepoikkeavuutta ja/tai jokin neurologinen liitännäissairaus, oli laaja-alaisia vaikeuksia. Huomattavaa oli se, että seurannan aikana tutkittavien älyllinen suoriutuminen heikentyi, mutta kapea-alaisempien kognitiivisten toimintojen muutos ei ollut merkitsevä. Älyllisen suoriutumisen ja kognitiivisten toimintojen kannalta merkittävimmät epilepsiaan liittyvät tekijät olivat lääkitys ja kohtaustasapaino. Koulusuoriutumisessa selkeitä vaikeuksia oli 60 prosentilla, ja erityisopetusta sai 57 prosenttia tutkittavista. Lasten suoriutuminen oli luokkatasoon nähden keskimääräistä heikompaa äidinkielessä, matematiikassa ja lukuaineissa.

Varhain alkanut epilepsia näyttää olevan riski kognitiiviselle suoriutumiselle ja oppimiskyvylle kouluiässä. Merkillepantavaa on se, että riski on kohonnut myös osalla niistä lapsista, joilla on vain epilepsia ilman muita neurologisia oireita tai sairauksia ja jotka ovat saattaneet olla pitkään kohtauksettomia. Tämä on erittäin tärkeää huomioida jo koulupolun alussa, jotta mahdolliset oppimisen haasteet havaitaan ajoissa ja tukitoimet pystytään kohdentamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lataa pdf

Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus oppimisvaikeuslapsilla

Riikka Heikkilä

Abstrakti:

Riikka Heikkilän psykologian väitöskirja ”Rapid automatized naming and reading fluency in children with learning difficulties” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 22. toukokuuta 2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori George Georgiou Albertan yliopistosta Kanadasta ja kustoksena professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistosta.

Riikka Heikkilän väitöskirjassa tarkasteltiin nopean nimeämisen yhteyttä lukemiseen, lukemisvaikeuksiin ja muihin oppimisvaikeuksiin lapsilla, joilla oli oppimisvaikeuksia. Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan kykyä hakea tuttuja nimikkeitä sujuvasti mielestä. Taitoa on aiemmissa tutkimuksissa käsitelty lähinnä yhteydessä lukemisvaikeuksiin, mutta joidenkin tutkimusten mukaan sillä näyttäisi olevan yhteyksiä oppimisvaikeuksiin lukemista laajemminkin. Oppimisvaikeudet esiintyvät usein yhdessä, minkä vuoksi niiden mahdollisista yhteisistä taustatekijöistä on tärkeää saada tietoa sekä diagnostisen tiedon että kuntoutuksen suunnittelun näkökulmasta.

Väitöskirjan kahden osatutkimuksen tulokset osoittivat nopean nimeämisen olevan ensisijaisesti yhteydessä lukemisen sujuvuuteen, ei niinkään matematiikan tai tarkkaavuuden taitoihin. Tutkimus antoi osaltaan tukea myös kaksoisvaikeushypoteesille, jonka mukaan lukemisvaikeuksien taustalla vaikuttavat toisaalta nopean nimeämisen ja toisaalta fonologisen tietoisuuden ongelmat. Kolmannessa osatutkimuksessa lukemisen sujuvuutta pyrittiin tukemaan tietokoneavusteisella tavuharjoittelumenetelmällä. Kukin kolmesta harjoitteluryhmästä edistyi tavujen lukunopeudessa kontrolliryhmää enemmän. Alkutasoltaan heikoimmat lukijat edistyivät eniten. Nopea nimeäminen oli yhteydessä lukemisen alkutasoon, mutta ei harjoittelun tehokkuuteen. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka harjoittelun vaikutukset yleistyvät arkipäivän lukemiseen.

Lataa pdf