Positiivisen käyttäytymisen tukemisen keinojen opettaminen suomalaisessa opettajankoulutuksessa

Vesa Närhi, Neea Huhdanpää, Pirjo Savolainen ja Hannu Savolainen

Käyttäytymisen ongelmat haittaavat sekä opettajien työssä viihtymistä että oppilaiden
keskittymistä opetukseen. Käyttäytymisen tukeminen ja opettaminen ovat keskeinen osa opettajan työtä ja peruskouluopetukselle asetettuja tavoitteita. Käyttäytymisen tukemista
on tutkittu paljon, joten tehokkaat tavat tunnetaan suhteellisen hyvin. Kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttöön perustuvia käyttäytymisen tukemisen ja ohjaamisen keinoja opetetaan opettajankoulutuksessa vain vähän ja epäsystemaattisesti. Kävimme läpi kaikkien suomalaisten luokan- tai erityisopettajankoulutusta tarjoavien yliopistojen opinto-ohjelmat ja haimme opintojaksot, joiden tavoitteissa, sisällöissä tai pakollisissa opintomateriaaleissa oli mainittu käyttäytymisen ohjaaminen, tukeminen tai opettaminen. Teemaa käsiteltiin yhteensä yhdellätoista opintojaksolla kahdessa luokan- ja viidessä erityisopettajien koulutusohjelmassa. Pääosin teema oli vain yksi osa laajempaa opintojaksoa. Tulosten perusteella käyttäytymisen ohjaamista ja opettamista ei pidetä prioriteettina suomalaisessa opettajankoulutuksessa. Hyvät käyttäytymisen tukemisen keinot tunnetaan, ja niiden opettaminen tuleville opettajille mitä ilmeisimmin helpottaisi heidän työuransa alkua, parantaisi luokkien työrauhaa ja mahdollistaisi käyttäytymisen yksilöllisen tukemisen tavanomaisen opetuksen puitteissa.

Luokkahuonevuorovaikutus matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden tunneilla – oppilaslähtöisyys ja dialogisuus

Sami Lehesvuori, Markus Hähkiöniemi, Laura Ketonen, Sanni Pöysä & Marja-Kristiina Lerkkanen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten oppilaslähtöisyys ja dialogisuus ilmenevät matematiikassa ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa erityisesti oppilaiden näkökulmien, ajatusten ja kokemusten huomioimisen kautta. Tutkimuksen aineistoksi valittiin matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden pitämiä oppitunteja, joissa havaittiin keskimääräisesti enemmän oppilaslähtöisyyden ja dialogisuuden ilmenemismuotoja. Keskustelunanalyysin keinoin osoitettiin, että oppilaslähtöisyyttä ja dialogisuutta voidaan edistää niin matematiikkaa kuin muitakin aiheita käsittelevissä opetuskeskusteluissa. Esimerkkien avulla pohditaan, miten vallitseva auktoritatiivinen ja oppiainekeskeinen opetusvuorovaikutus on haastettavissa jo opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun aikana.

Lataa pdf