VOPA-toimintamalli opettajan vuorovaikutusosaamisen ja arvioinnin tukena

Sanni Pöysä, Eija Pakarinen, Anu Kajamies & Marja-Kristiina Lerkkanen

Tässä artikkelissa kuvataan Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä (OPA)-hankkeen (2018–2021) yhteydessä kehitettyä Vuorovaikutus osana opettajan arviointiosaamista (VOPA) -toimintamallia sekä sen käyttämisestä saatuja kokemuksia. VOPA on tutkimusperustainen ja tiiviisti käytäntöön yhdistyvä toimintamalli, jota niin opettajaksi opiskelevat kuin jo työelämässä olevat opettajat voivat hyödyntää ammatillisen kehittymisen välineenä. VOPA-toimintamallin taustalla on ymmärrys siitä, että laadukas vuorovaikutus edistää oppijoiden oppimista sekä toimii pohjana opettajan toteuttamalle formatiiviselle arvioinnille.VOPA-toimintamallissa keskitytään neljään opetusvuorovaikutuksen keskeiseen teemaan: 1) opettajan sensitiivisyys ja myönteinen ilmapiiri, 2) ryhmän toiminnan organisointi ja motivointi, 3) palaute ja 4) dialogisuus. Kuhunkin teemaan perehdytään VOPA-toimintamallin käytänteiden mukaisesti siten, että ensin on alustus, jolloin perehdytään teeman teoreetti-seen perustaan sekä tarkastellaan siihen liittyviä opetusvuorovaikutuksen elementtejä VOPA-toimintamallin vaiheittaisten kuvausten avulla (ks. Pöysä ym., 2021). Tämän jälkeen on toteutus, jolloin kukin osallistuja reflektoi omaa opetustaan videotallenteelta vaiheittaisiin kuvauksiin peilaten. Lopuksi on yhteinen reflektio, jolloin teemaa käsitellään ohjatusti omasta ja vertaisten opetuksesta valittujen videonäytteiden avulla.Lukuvuonna 2019–2020 VOPA-toimintamalli otettiin käyttöön kahden suomalaisen yliopiston opettajankoulutuslaitoksilla. Opiskelijat kokivat VOPA-toimintamallin hyödylliseksi. Käyttökokemuksiaan kuvatessaan opiskelijat nostivat keskeisesti esille, että oman opetuksen videointi on jännittävää, mutta silti erittäin opettavaista. VOPA-toimintamalliin sisältyviin teemoihin keskittyvä keskustelu koettiin tärkeäksi, ja kokonaisuutena toimintamalliin sitoutuminen johti oman opettajuuden jäsentämiseen ja kypsymiseen. Arvokkaaksi koettua toimintamallia hyödynnetään jatkossakin näiden kahden yliopiston opettajaopinnoissa, ja sitä pyritään aktiivisesti jalkauttamaan myös laajemmin eteenpäin.

Ristiriitoja ja reflektiota – Opettajien täydennyskoulutuksessa esittämiä näkemyksiä vuorovaikutuksessa tapahtuvan arvioinnin haasteista, ratkaisuista ja itse koulutuksesta

Laura Ketonen, Sami Lehesvuori, Sanni Pöysä & Marja-Kristiina Lerkkanen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita on luokkahuoneen vuorovaikutustilanteissa tapahtuvassa formatiivisessa arvioinnissa. Aineisto koostuu viiden opettajan keskusteluista täydennyskoulutuksessa. Keskustelujen teemoina olivat opettajien omien videonäytteiden ja kirjallisen materiaalin pohjalta opettajan sensitiivisyys, palaute ja dialogisuus. Vaikka keskustelun perussävy koulutuksen aikana oli myönteinen ja aiheena oli oman työn kehittäminen, esiin nousi huomattava määrä oppimista edistävän luokkahuonevuorovaikutuksen ja arvioinnin haasteita. Laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi kohdistui näihin haasteisiin sekä opettajien esittämiin ratkaisuihin ja suhtautumistapoihin. Näiden lisäksi tarkasteltiin opettajien kokemuksia kyseisestä täydennyskoulutuksesta. Aineistolähtöisen analyysin perusteella vuorovaikutteisen arvioinnin haasteet liittyivät opettajien, oppilaiden, muiden toimijoiden ja toimintaympäristön ristiriitaisiin toiveisiin, vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Runsaista ratkaisuehdotuksista huolimatta todettiin, että vuorovaikutustilanteissa tapahtuvan arvioinnin onnistuminen ei ole aina mahdollista. Opettajat kokivat yhteisen reflektion kuitenkin edistäneen omaa osaamistaan ja hyvinvointiaan täydennyskoulutuksen aikana. Tulosten pohjalta voidaan ehdottaa, että opettajan arviointiosaamiseen kohdistuvan koulutuksen tulee tiedon lisäksi tarjota mahdollisuuksia reflektoida syvällisesti omaa toimintaa yhdessä kollegojen kanssa.

YHTEISPELI – tunne- ja vuorovaikutustaidoilla kohti hyvinvointia

Henna Näyhä

Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisiin kouluihin kehitettyä Yhteispeli-menetelmää, jonka tarkoituksena on tukea lasten sosioemotionaalisia taitoja, ennaltaehkäistä koulunkäyntiä kuormittavia ongelmia ja lisätä kouluyhteisön hyvinvointia (Kampman, Solantaus, Anttila, Ojala & Santalahti, 2015).  Yhteispeli perustuu hankkeeseen, joka on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ylöjärven kaupungin sekä opetus- ja  kulttuuriministeriön (OKM) yhteistyönä. Opetushallituksen rahoittamana Yhteispeli-menetelmää on levitetty koulutushankkeissa, joissa Niilo Mäki Instituutti on organisoinut Yhteispeli-koulutuksia.

Lataa pdf

Strukturoitu ryhmätoimintamalli päivähoidon henkilökunnan osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi

Tiina Linnove, Taru Kivijärvi

Abstrakti:

Kasvu ja kasvatus-ryhmän (Kaskas) tavoitteena on tukea päivähoidon työntekijöitä, jotta he saavat työkaluja lasten toiminnan ja tunteiden säätelyyn ryhmässä sekä yhteistyöhön haastavan lapsen vanhempien kanssa. Tavoitteeseen pyritään pohtimalla omaa tapaa olla vuorovaikutuksessa haastavan lapsen ja hänen perheensä kanssa. Ryhmätapaamisissa käsitellään vanhempien ja työntekijöiden kasvatusyhteistyötä, haastavan lapsen ohjaamista osana lapsiryhmää sekä omaa ammatillista kasvua. Näihin teemoihin syvennytään keskustelun, eri materiaalien, välitehtävien ja harjoitusten avulla.

Lataa pdf