Toimitukselta

Vuoden 2019 ensimmäisessä NMI-Bulletinissa käsitellään useita innostavia aiheita, jotka ovat sekä teoreettisesti perusteltuja että käytännönläheisiä. Eija Väisäsen väitöstilaisuuden lektiossa ”Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja” syvennytään lasten laskemisen sujuvuuteen ja siihen, miten kaksi alakouluikäisille suunnattua harjoitusohjelmaa vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Tiina Mäkelän väitöstilaisuuden lektio ”Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun” liittyy oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen tematiikkaan. Mäkelä suuntaa katseemme laadukkaisiin oppimisympäristöihin. Hän esittelee väitöskirjansa tuloksena syntyneen LED-työkalun, joka on tarkoitettu oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun. LED-työkalua on jo käytetty oppimisympäristöjen suunnittelun apuna sekä Suomessa että ulkomailla. Heli Muhosen lektiossa ”Opetusdialogi luokkahuoneessa – opettajan tarjoama tuki, yhteinen tiedonrakennus ja yhteys akateemiseen suoriutumiseen” käsitellään ajankohtaista luokkahuonevuorovaikutuksen teemaa. Muhonen tutki väitöskirjassaan dialogista opetusta ja sen yhteyttä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen.
Koulumaailmaan sijoittuvat myös kolme seuraavaa kirjoitusta. Heiskasen, Saxlundin, Rantalan ja Vehkakosken tutkimus ”Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa” liittyy Suomessakin viime vuosina paljon huomiota saaneeseen vahvuusperustaiseen kasvatusajatteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vahvuuksia esiopetuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamiselle muodostuu asiakirjoissa. Tanskanen ja Piironen kertovat kokemuksistaan haastavasti käyttäytyvien lasten kuntouttamisesta PACE-toimintamallin avulla. PACE-toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja tiiviiseen perhetyöhön, ja sitä toteutetaan Joensuun kaupungin alakouluissa. Heikkilä, Puttonen ja Siiskonen puolestaan muistuttavat, että oppilaan luku- ja kirjoitustaitojen arviointi ei ole ainoastaan informaatiota oppilaan taidoista. Arviointi on parhaimmillaan käytännöllistä tietoa, jota opettaja voi käyttää suunnitellessaan oppilaan opetusta ja tukea. Heidän artikkelinsa on nimeltään ”Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin”.
Silanderin puheenvuorossa ollaan edelleen kiinni ajankohtaisessa aiheessa, sillä Silander valottaa lukijoille lukiouudistusta. Kirjoitus kuvaa lukiouudistuksen tavoitteita ja keinoja taata lukiokoulutuksen vetovoimaisuus ja kyky vastata tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Vuoden ensimmäisen numeron päättää Timi Tervon raportti syyskuussa kahdeksannen kerran järjestetystä Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtumasta. Tervo tekee monipuolisen katsauksen tapahtumassa käsiteltyihin oppilaiden hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemisen teemoihin.

Toimituskunta

Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun

Tiina Mäkelän kasvatustieteen väitöskirja ”A Design Framework and Principles for Co- designing Learning Environments Fostering Learning and Wellbeing” (Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 27.1.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Teemu Leinonen Aalto- yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Sivistys ja osaaminen suomalaisen yhteiskunnan tukipilareina

Tiina Silander

Suomalainen yhteiskunta rakentuu sivistykselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Myös tulevaisuudessa hyvinvointimme ja Suomen menestys perustuvat tietoon, luovuuteen ja osaamiseen sekä niiden rohkeaan hyödyntämiseen. Lukiouudistus on ollut vahvaa yhteisen tekemisen kenttää. Yhdessä tehden uusi lukio ottaa harppauksen kohti tulevaisuutta ja uutta aikakautta. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja ylioppilastutkintolain sekä lukion toiminnallisen uudistamisen.

PACE-asenne erityislasten kanssa työskentelyssä

Riitta Tanskanen
Liisa Piiroinen

Joensuun kaupungin alakouluissa käynnistyi syksyllä 2015 haasteellisesti käyttäytyvien lasten moniammatillinen oppimisympäristöön kuntouttava toiminta. Toiminta on poikkeuksellinen nykyisessä perusopetuksen kentässä vahvan resursoinnin ja kuntoutuksellisen otteen vuoksi. Tässä artikkelissa kuvataan kokemuksia kolmelta ensimmäiseltä toimintavuodelta.

Kuntouttavaan toimintaan ohjautuvien lasten haastavan käyttäytymisen taustalla on usein neuropsykiatrisia vaikeuksia ja myös hankalia traumakokemuksia. Oppimisympäristöön kuntouttavassa toiminnassa käytetään työmenetelmänä moniammatillista lähestymistapaa ja perhetyötä. Työskentelyä ohjaa vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian (Dyadic Developmental Psychotherapy) ”PACE-asenne”. PACE – asenne tarkoittaa sitä, että aikuinen vastaa ja reagoi lapsen haastavaan käyttäytymiseen empaattisesti ja hyväksyvästi ja sanoittaa lapsen tunnetiloja. PACEasenteen mallintaminen perheelle on tärkeää, koska lapsi tarvitsee turvallisia vuorovaikutuskokemuksia sekä hyväksyviä ja empaattisia kohtaamisia ennen kaikkea omien vanhempiensa kanssa. Lisäksi jatkuva yhteydenpito lapsen verkoston muihin toimijoihin on osa toimintaa. Oppimisympäristöön kuntouttavalla toiminnalla tavoitellaan sitä, että moniammatillisen yhteistyön ja tiiviin perhetyön kautta lapsi saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja sen myötä luottamus aikuisiin rakentuu vähitellen.

Opetusdialogi luokkahuoneessa – opettajan tarjoama tuki, yhteinen tiedonrakennus ja yhteys akateemiseen suoriutumiseen

Heli Muhonen

Heli Muhosen kasvatustieteen väitöskirja ”Educational dialogue in the classroom: Scaffolding, knowledge building and associations with academic performance” (Opetusdialogin laatu on yhteydessä oppimiseen) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 4.5.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja

Eija Väisänen

Eija Väisäsen kasvatustieteen väitöskirja Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja – Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 12. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Aunio Helsingin yliopistosta.

Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa

Noora Heiskanen
Tiina Saxlund
Anja Rantala
Tanja Vehkakoski

Vahvuusperustainen kasvatusajattelu on saanut viime vuosina Suomessa paljon huomiota. Vahvuuksien hyödyntäminen tukee lasten itsearvostusta, lisää myönteistä käyttäytymistä ryhmässä ja voi helpottaa vaikeuksien ja epäonnistumisten sietämistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, millaisia vahvuuksia tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan esiopetuksessa, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamisella on. Tutkimuksen aineiston muodostavat esiopetuksen oppimissuunnitelmat, tehostetun tuen suunnitelmat ja HOJKS-asiakirjat (N = 65). Aineistolähtöisessä analyysissa vahvuuksiksi ymmärrettiin lapsen kyvyt, luonteenpiirteet ja toimintatavat, jotka esitettiin asiakirjatekstissä myönteisinä, lapselle hyvää tuottavina ja kulttuurisesti arvostettuina. Vahvuuskuvauksia analysoitiin osin sisällönanalyysia ja osin diskurssianalyysia käyttäen. Tulokset osoittivat, että asiakirjoihin oli kirjattu laaja kirjo lasten vahvuuksia. Vahvuudet jakautuvat kahdeksaan ryhmään: sosiaaliset vahvuudet, luonteenvahvuudet, kognitiiviset vahvuudet, motoriset vahvuudet, käyttäytymisen vahvuudet, oppimisen vahvuudet, vahvuudet arjen toiminnoissa sekä tunnevahvuudet. Lapsen vahvuuksien kuvaukset vaihtelevat niiden yksityiskohtaisuuden ja vaihtelevuuden mukaan. Vahvuuskuvauksille muotoutui teksteissä neljä tehtävää: lapsen tilanteen taustoittaminen, tuen tarpeiden kuvausten pehmentäminen, muutoksen osoittaminen sekä pedagoginen hyödyntäminen. Lasten vahvuuksien kirjaamisen haasteena oli kuvausten irrallisuus: vahvuuksia kyllä kuvattiin, mutta niihin viittaaminen pedagogiikan suunnittelussa jäi vähäiseksi.

Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin

Riikka Heikkilä, Jenni Puttonen, Tiina Siiskonen

Suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito sekä huoli niiden heikkenemisestä ovat olleet viime aikoina otsikoissa ja poliittisten päätösten kohteena. Opetushallitus on tarttunut tähän huoleen rahoittamalla luku- ja kirjoitustai-oon keskittyviä täydennyskoulutushankkeita, joista yksi on Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhdessä toteuttama LUKILOKI-hanke. Hankkeen tavoitteena on tarjota opettajille varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saak-ka tutkimukseen perustuvaa tietoa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen. Arviointi on yksi hankkeen keskeisistä teemoista.Tässä kirjoituksessa pyritään valottamaan tutkimustiedon ja käytännön näkökulmista luku- ja kirjoitustaitojen arvioinnin merkitystä osana opettajan työtä ja oppilaan tukemista. Arviointi on yksittäisiä arviointitehtäviä laajempi, moniammatillisena yhteistyönä toteutettu kokonaisuus. Arvioinnissa voidaan erottaa kolme tasoa: tuen tarpeen tunnistaminen, taitojen yksilöllinen arviointi ja tuen vaikuttavuuden seuranta. Sen tuloksena saadaan tietoa siitä, millaiset vaikeudet ja vahvuudet vaikuttavat oppijan suoriutumiseen sekä siitä, millaisin keinoin oppimista voidaan tukea ja miten tuki vaikuttaa. Arvioitavat taidot riippuvat oppijan iästä ja kehitysasteesta, mutta myös siitä, millaista tietoa tuen suunnittelua varten tarvitaan. Artikkelissa kuvataan, millaisia taitoja kussakin vaiheessa on hyvä ottaa arvioinnissa huomioon sekä arvioinnin taso-ja osana oppijan tukemista.

Lataa pdf

Poimintoja Hyvä Alku -tapahtumasta 20.-21.9.2018

Timi Tervo

Kahdeksannen kerran järjestetty Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtuma kokosi jälleen varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaiset kaksipäiväiseen tapahtumaan Jyväskylän Paviljonkiin syyskuussa. Tapahtumassa kuultiin oppimisen tuen uusista menetelmistä ja tutkimuksesta yli kolmekymmentä puheenvuoroa, ja lisäksi kävijät pääsivät osallistumaan valitsemiinsa oppimisen tukea käsitteleviin työpajoihin.

Lataa pdf