Lukuseulan toimivuus ja luotettavuus peruskoululaisten lukutaidon arvioinnissa

Lauri Ståhlberg, Risto Hotulainen, Juhani E. Lehto

Tutkimuksen aiheena on digitaalisen Lukuseulan toimivuus ja luotettavuus lukutaidon arvioinnissa vuosiluokilla 2–7 (N = 2 815). Toimivuutta ja luotettavuutta arvioitiin analysoimalla Lukuseulan tehtävien psykometrisia ominaisuuksia ja peilaamalla testistä saatuja tuloksia aiempiin lukutaitotutkimuksiin. Analyysit osoittivat, että Lukuseulan tehtävien sisäinen johdonmukaisuus, korrelaatiot kriteerivalidoinnissa käytettyihin testeihin ja testi–uusintatesti-reliabiliteetti olivat hyväksyttäviä. Testitulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa: tytöt menestyivät arvioinneissa poikia paremmin ja olivat todennäköisemmin erinomaisia lukijoita. Lisäksi alkuvuonna syntyneet olivat yliedustettuina erinomaisten lukijoiden joukossa. Tutkimus osoittaa, että Lukuseulalla voidaan arvioida peruskoululaisten teknisen lukutaidon ja tekstinymmärtämisen taitoja monipuolisesti, mikä mahdollistaa lukemisen vaikeuksien tarkan erittelyn. Lukuseulan avulla oppilaiden lukemisen vaikeudet voidaan tunnistaa aiempaa tehokkaammin, ja sen ansiosta myös oppimisen tukea osataan kohdentaa entistä tarkemmin. Lisäksi koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää Lukuseulaa arvioidessaan opetusta ja sen vaikuttavuutta. Näin ollen arviointiväline soveltuu lukutaidon osalta myös peruskoulun tasa-arvon toteutumisen seurantatyökaluksi.

Asiasanat: lukuseula, digitaalinen lukutesti, lukutaito, tekninen lukutaito, tekstinymmärtäminen

Tutkimukset

Luku- ja laskutaidon kehityksen päällekkäisyys alakoulusta yläkouluun ja taustalla vaikuttavat kognitiiviset mekanismit

YTM Heidi Korpipään psykologian väitöskirja ”Overlap between reading and arithmetic skills from primary to lower secondary school and underlying cognitive mechanisms” tarkastet- tiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 24.1.2020. Vasta- väittäjänä toimi professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä luku- ja laskutaidon kehityksen keskinäisestä yhteydestä alakoulusta yläkouluun sekä tämän yhteyden taustalla vaikuttavista tiedonkäsittelymekanismeista. Tutkimus tuo tietoa siitä, missä määrin luku- ja laskutaito jakavat saman taitotason eli päällekkäistyvät kehityksen eri vaiheissa ja missä määrin erilaiset luku- ja laskutaidon alkuvalmiudet sekä yleisemmät tiedonkäsittelytaidot tätä päällekkäisyyttä ennustavat. Tulokset antavat lisätietoa samanaikaisten luku- ja laskutaidon vaikeuksien syistä ja keinoista tukea molempien taitojen kehitystä läpi kouluvuosien.

Asiasanat: lukutaito, laskutaito, kehitys, päällekkäisyys, esikoulu, alakoulu, yläkoulu

Lectio praecursoria

Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin

Riikka Heikkilä, Jenni Puttonen, Tiina Siiskonen

Suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito sekä huoli niiden heikkenemisestä ovat olleet viime aikoina otsikoissa ja poliittisten päätösten kohteena. Opetushallitus on tarttunut tähän huoleen rahoittamalla luku- ja kirjoitustai-oon keskittyviä täydennyskoulutushankkeita, joista yksi on Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhdessä toteuttama LUKILOKI-hanke. Hankkeen tavoitteena on tarjota opettajille varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saak-ka tutkimukseen perustuvaa tietoa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen. Arviointi on yksi hankkeen keskeisistä teemoista.Tässä kirjoituksessa pyritään valottamaan tutkimustiedon ja käytännön näkökulmista luku- ja kirjoitustaitojen arvioinnin merkitystä osana opettajan työtä ja oppilaan tukemista. Arviointi on yksittäisiä arviointitehtäviä laajempi, moniammatillisena yhteistyönä toteutettu kokonaisuus. Arvioinnissa voidaan erottaa kolme tasoa: tuen tarpeen tunnistaminen, taitojen yksilöllinen arviointi ja tuen vaikuttavuuden seuranta. Sen tuloksena saadaan tietoa siitä, millaiset vaikeudet ja vahvuudet vaikuttavat oppijan suoriutumiseen sekä siitä, millaisin keinoin oppimista voidaan tukea ja miten tuki vaikuttaa. Arvioitavat taidot riippuvat oppijan iästä ja kehitysasteesta, mutta myös siitä, millaista tietoa tuen suunnittelua varten tarvitaan. Artikkelissa kuvataan, millaisia taitoja kussakin vaiheessa on hyvä ottaa arvioinnissa huomioon sekä arvioinnin taso-ja osana oppijan tukemista.

Lataa pdf

Haastava oppilas hyötyy rajoista

Jaana Viljaranta, Kaisa Aunola, Sari Mullola, Johanna Virkkala, Riikka Hirvonen, Eija Pakarinen, Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Tämä artikkeli pohjautuu Viljarannan, Aunolan, Mullolan, Virkkalan, Hirvosen, Pakarisen ja Nurmen artikkeliin The role of temperament on children’s skill development: Teachers’ Interaction Styles as Mediators, joka julkaistiin Child Development -lehden numerossa 86(4) vuonna 2015. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opettajan vuorovaikutustyyli välittää lapsen temperamentin vaikutusta tämän matematiikan ja lukemisen taitoihin ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Tutkimuksen kohteena oli 156 ensimmäisen luokan oppilasta, joiden taitotasoa matematiikassa ja lukemisessa mitattiin ensimmäisen luokan syksyllä ja keväällä. Lasten vanhemmat ja opettajat arvioivat lapsen temperamenttia ensimmäisen kouluvuoden syksyllä, minkä lisäksi lasten opettajat arvioivat syksyllä myös omaa vuorovaikutustyyliään oppilaan kanssa.

Tulokset osoittivat, että opettajan vuorovaikutustyyli toimi välittävänä tekijänä lapsen temperamentin ja taitojen kehityksen välillä matematiikassa: mitä enemmän lapsen temperamenttia luonnehti negatiivinen emotionaalisuus ja vähäinen tehtäväorientoituneisuus, sitä enemmän opettajat käyttivät vuorovaikutuksessaan sekä behavioraalista (esim. rajojen asettaminen) että psykologista kontrollia (esim. syyllistäminen). Näistä behavioraalinen kontrolli oli positiivisesti yhteydessä lasten taitojen kehitykseen matematiikassa, kun taas psykologinen kontrolli oli tyttöjen kohdalla negatiivisesti yhteydessä matematiikan taitojen kehitykseen. Lukemisen taitojen kehitykseen opettajan vuorovaikutustyylillä ei ollut vaikutusta.

Lataa pdf

Haastava oppilas hyötyy rajoista

Jaana Viljaranta, Kaisa Aunola, Sari Mullola, Johanna Virkkala, Riikka Hirvonen, Eija Pakarinen, Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Tämä artikkeli pohjautuu Viljarannan, Aunolan, Mullolan, Virkkalan, Hirvosen, Pakarisen ja Nurmen artikkeliin The role of temperament on children’s skill development: Teachers’ Interaction Styles as Mediators, joka julkaistiin Child Development -lehden numerossa 86(4) vuonna 2015. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opettajan vuorovaikutustyyli välittää lapsen temperamentin vaikutusta tämän matematiikan ja lukemisen taitoihin ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Tutkimuksen kohteena oli 156 ensimmäisen luokan oppilasta, joiden taitotasoa matematiikassa ja lukemisessa mitattiin ensimmäisen luokan syksyllä ja keväällä. Lasten vanhemmat ja opettajat arvioivat lapsen temperamenttia ensimmäisen kouluvuoden syksyllä, minkä lisäksi lasten opettajat arvioivat syksyllä myös omaa vuorovaikutustyyliään oppilaan kanssa.

Tulokset osoittivat, että opettajan vuorovaikutustyyli toimi välittävänä tekijänä lapsen temperamentin ja taitojen kehityksen välillä matematiikassa: mitä enemmän lapsen temperamenttia luonnehti negatiivinen emotionaalisuus ja vähäinen tehtäväorientoituneisuus, sitä enemmän opettajat käyttivät vuorovaikutuksessaan sekä behavioraalista (esim. rajojen asettaminen) että psykologista kontrollia (esim. syyllistäminen). Näistä behavioraalinen kontrolli oli positiivisesti yhteydessä lasten taitojen kehitykseen matematiikassa, kun taas psykologinen kontrolli oli tyttöjen kohdalla negatiivisesti yhteydessä matematiikan taitojen kehitykseen. Lukemisen taitojen kehitykseen opettajan vuorovaikutustyylillä ei ollut vaikutusta.

Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla

Tuija Pohjola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi, Noona Kiuru

Abstrakti:

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko ystävykset keskenään samankaltaisia lukutaidon suhteen ja lisääntyykö ystävysten keskinäinen samankaltaisuus kolmannelta luokalta neljännelle luokalle eli vaikuttavatko ystävät lukutaitoon. Tutkimuksessa selvitettiin myös kognitiivisen taitotason, lukivaikeusriskin ja sukupuolen merkitystä ystävien vaikutusta muuntavina tekijöinä. Tutkimus tehtiin osana laajempaa Alkuportaat-seurantatutkimusta. Tässä tutkimuksessa oli mukana 941 lasta. Vastavuoroisia kaverisuhteita, teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mitattiin ryhmätestein kolmannen ja neljännen luokan keväällä ja kognitiivista taitotasoa 3. luokan keväällä. Lukivaikeusriski arvioitiin esiopetusvuoden keväällä. Tulokset osoittivat ystävysten muistuttavan toisiaan lukutaidossaan. Ystävysten keskinäinen samankaltaisuus teknisessä lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä myös lisääntyi kolmannelta luokalta neljännelle luokalle. Kognitiivinen taitotaso muunsi ystävien vaikutusta siten, että kognitiivisesti taitavammat lapset samankaltaistuivat ystäviensä kanssa, mutta kognitiivisesti heikommilla lapsilla ystävien vaikutusta ei havaittu. Tytöillä ystävien vaikutus luetun ymmärtämiseen oli vahvempi kuin pojilla.

 

Lataa pdf

Lievään kehitysvammaisuuteen liittyvä heikko lukutaito: erityisen vaikeaa lukemisvaikeutta?

Vesa Närhi, Kaisa Peltomaa, Mikko Aro

Abstrakti:

Kiitämme tutkimukseen osallistuneita nuoria ja heidän vanhempiaan yhteistyöstä. Aineisto kerättiin RAY:n rahoittaman Laaja-alaiset oppimisvaikeudet -hankkeen yhteydessä. Kiitämme myös Anne-Mari Hatanpäätä, joka luovutti psykologian lisensiaatin työtään varten keräämänsä lievästi kehitysvammaisten nuorten aineiston käyttöömme. Hatanpään tutkimusta rahoitti Rinnekoti-säätiö.

Yhä suurempi osa kehitysvammaisista ihmisistä huolehtii itsenäisesti asioistaan – hyvä lukutaito on itsenäisen selviytymisen kannalta keskeistä. Vaikka lukutaidon kehittymistä ja lukemaan oppimisen vaikeuksia on tutkittu paljon, tutkimus kehitysvammaisten ihmisten lukutaidosta on ollut vähäistä. Nyt esiteltävässä tutkimuksessa verrattiin lievästi kehitysvammaisia heikosti lukevia nuoria yleiseltä kykytasoltaan keskitasoisiin lukemisvaikeuksisiin nuoriin. Vertailtavia taitoja olivat lukemisen oikeellisuus, sujuvuus ja ymmärtäminen. Lievästi kehitysvammaiset nuoret olivat selvästi heikompia luetun ymmärtämisessä ja nopeudessa. Lukemisen tarkkuudessa ryhmät erosivat toisistaan ainoastaan yhdessä, sanalistojen lukemisen, tehtävässä. Lievästi kehitysvammaisten nuorten lukemisvaikeudet muistuttavat siten piirteiltään kaikkein vaikeimpia lukemisvaikeuksia. Kehitysvammaisten lasten lukemaan oppimisen vaikeuksien ja niiden taustatekijöiden tutkiminen syventäisi teoreettista ymmärrystä lukemisvaikeuksista ja niiden yhteydestä yleiseen kykytasoon. Koska lievään kehitysvammaisuuteen liittyvän lukemisvaikeuden piirteet näyttävät olevan samanlaiset kuin lukemisvaikeudessa yleensä, erityisten lukemisvaikeuksien tutkimuksen pohjalta kehitetyt kuntoutus- ja harjoittelumenetelmät ovat oletettavasti hyödyllisiä myös kehitysvammaisten lasten lukemaan oppimisen tukena. Näitä menetelmiä tulisi systemaattisesti soveltaa, ja niiden vaikuttavuutta kehitysvammaisten lasten opetuksessa ja kuntoutuksessa olisi syytä tutkia. Erityistä huomiota kehitysvammaisten lasten ja nuorten lukutaitoa tuettaessa tulisi kiinnittää luetun ymmärtämistä vahvistavaan harjoitteluun.

 

Lataa pdf