Opettajuus ja opettajankoulutus muutoksessa – tulevaisuus haastaa jokaisen

Abstrakti:

Tulevaisuuden yhteiskunnan ja koulun haasteet vaativat opettajalta sekä opettajankoulutukselta jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Myös Jyväskylän opettajankoulutuslaitos on kokenut muutoksia viime vuosina. Tavoitteena on kehittää ns. ilmiöpohjaisen opetussuunnitelman avulla uudenlaisia opettajia, jotka pystyvät entistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuuden yhteiskunnan ja koulun tarpeet näkyvät myös kasvatustieteellisen tutkimuksen kentällä ja siinä, millaisia tutkimuksia tuetaan. Tällä hetkellä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ovat esillä esimerkiksi motivaatio-ongelmat, sitoutumattomuus kouluun sekä tietotekniset sovellukset ja niiden mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisen välineenä.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo opettajankoulutuksen muutoksista ja ajankohtaisista kasvatustieteellisistä tutkimuksista.

Lataa pdf

”Tiellä tasa-arvoiseen oppimiseen” – Oppimistutkijoiden päivät 23.-24.5.2014

Anna Slunga

Abstrakti:

Tänä vuonna 17. valtakunnalliset oppimistutkijoiden päivät järjestettiin Vaasassa Åbo Akademin tiloissa. Osallistujia päivillä oli lähemmäs 60. Päivien vieraat toivotettiin tervetulleiksi Åbo Akademin opiskelijoiden kuoroesityksellä, yhteistyöjärjestäjien puheenvuoroilla sekä päivien suojelijan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon terveisillä. Paula Risikon pääsanomaksi nousi hänen huolensa nykynuorten ja lasten syrjäytymisestä sekä se, kuinka tärkeä osa tutkimustyöllä on tämän ennaltaehkäisyssä.

Päiviä olivat järjestämässä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, Pohjanmaan lukiyhdistys Lossi sekä Vaasan yliopisto. Oppimistutkijoiden päivien yhteydessä juhlittiin myös Lossin 10-vuotispäivää sekä Åbo Akademin erityispedagogiikan laitoksen 25-vuotispäivää. Norsma-Fi eli Suomen matematiikan oppimisvaikeuksien tutkijoiden kokous pidettiin myös päivien aikana. Vaasan kaupungin vastaanottotilaisuus oli Kuntsin modernin taiteen museossa, jossa isäntänä toimi sivistystoimen toimialajohtaja Christina Knookala.

Tämän vuoden oppimistutkijoiden päivien teema oli ”Tiellä tasa-arvoiseen oppimiseen”, millä viitataan erilaisten oppijoiden huomioimiseen opetuksessa ja heidän oppimisensa tukemiseen. Tutkimusten ja luentojen osalta päivien keskeisiksi aiheiksi nousivat lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, matemaattiset oppimisvaikeudet, onnellisuus ja elämäntyytyväisyys, ongelmanratkaisutaidot, nuorten opiskelu ja työelämä sekä tukivälineet lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiin. Näkyvimpinä aiheina päivillä olivat lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet sekä matemaattiset oppimisvaikeudet. Näistä aiheista olivat myös päivien keynote-luennot.

 

Lataa pdf

Kaveripiirin merkitys ammattikoululaisten koulumotivaatiossa

Emilia Solares, Sami Määttä, Noona Kiuru

Abstrakti:

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaveripiirin merkitystä ammattikoululaisten koulumotivaatiossa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, muistuttavatko nuoret kavereitaan motivaation suhteen, solmivatko he uusia kaverisuhteita samanlaisen motivaation perusteella sekä vaikuttaako kaveripiirille tyypillinen motivaatio heidän omaan motivaatioonsa. Motivaatiota tutkittiin sisäisenä koulumotivaationa sekä käyttäytymiseen liittyvinä suoritusstrategioina: tehtävään suuntautumisena ja tehtävän välttelynä.

Tutkimusaineisto kerättiin ammattikoulun opiskelijoilta ensimmäisenä (n = 1293) ja toisena (n = 644) opiskeluvuotena Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hankkeen yhteydessä. Kyselyt toteutettiin Jyväskylän ammatillisen oppilaitoksen kuudella kampuksella syksyllä 2009 ja 2010. Tutkimuksessa havaittiin, että samaan kaveriryhmään kuuluvat nuoret jakoivat samanlaisen sisäisen motivaation ja taipumuksen vältellä koulutehtäviä. Kaverisuhteita myös muodostettiin samanlaisen koulumotivaation perusteella. Toisena opiskeluvuonna muodostuneiden kaveriryhmien nuoret olivat muistuttaneet toisiaan suoritusstrategioiltaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ennen kaverisuhteiden syntymistä. Sosialisaatiota ei sen sijaan esiintynyt, eli kaveripiiri ei vaikuttanut nuoren omaan koulumotivaatioon.

Kun tulevaisuudessa suunnitellaan koulumotivaatiota tukevia interventiohankkeita ammattikouluikäisille, olisi hyvä huomioida kaveripiirin valikoituminen näkyvien suoritusstrategioiden perusteella ja kohdentaa interventioita erityisesti kaveriryhmiin, joille on tyypillistä heikko motivaatio ja koulutehtävien välttely.

 

Lataa pdf

Toimiiko päättöarviointi yhdenvertaisesti?

Najat Ouakrim-Soivio

Abstrakti:

Väitöstutkimuksessa analysoitiin koulujen välisiä eroja oppilaiden saamien arvosanojen ja heidän oppimistulosten arvioinnissa osoittamansa osaamisen suhteen; tutkimuksen kohteena olivat erot oppilaiden saamien kouluarvosanojen ja seuranta-arviointimenestyksen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien antamien arvosanojen luotettavuutta osaamisen mittarina. Oppimistuloksia arvioidaan otospohjaisesti ja tuloksia hyödynnetään arvioitaessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen otos käsitti 3 613 suomenkielisten koulujen oppilasta ja 545 ruotsinkielisten koulujen oppilasta eli yhteensä 4 158 oppilasta. Kouluja oli yhteensä 109.

Yhteiskuntaopista ja historiasta kerätyllä aineistolla kyettiin osoittamaan säännönmukaisuus, joka muodostuu koulujen osaamistason ja oppilasarvioinnin välille: jos koulun osaamistaso on seuranta-arvioinnin perusteella hyvä, oppilaat saavat kouluaikana osaamistaan heikompia arvosanoja. Kahden eri oppiaineen samanaikaisella arvioinnilla voitiin ratkaista kahden mittauksen eli arvosanojen ja seuranta-arvioinnin validiusongelma. Kouluissa, joissa yhteiskuntaopin arvosanat annettiin esimerkiksi tiukemmin perustein ja arvosanat olivat heikompia kuin seuranta-arvioinnissa osoitettu keskimääräinen osaaminen olisi antanut olettaa, annettiin tiukemmin perustein myös historian päättöarvosana. Siksi koulujen välillä tuntuu olevan sellaisia oppiaineesta riippumattomia arviointikäytänteiden eroja, joiden perusteella voidaan tulkita, että arvosanat eivät mittaa validisti oppilaiden osaamista, vaan samalla osaamisella voi eri kouluissa saada erilaisen arvosanan. Näyttää siltä, että opettajat yhä suhteuttavat antamansa arvosanat valtakunnallisten kriteerien sijasta muiden oppilaidensa osaamistasoon. Koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt kriteerit eivät koulutasolla toimi arvioinnin perustana, päättöarvioinnin yhdenvertaisuus ei toteudu.

Väitöskirja e-julkaisuna osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41026

Najat Ouakrim-Soivion kasvatustieteen väitöskirja ”Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina” tarkastettiin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 8. marraskuuta 2013. Vastaväittäjänä toimi professori Arja Virta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta.

Lataa pdf

Erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden haasteet koulussa – kasvattajien käsityksiä

Sari Manninen

Abstrakti:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kasvattajien käsityksiä siitä, millaisia haasteita erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuudessa on koulussa. Fokusryhmähaastattelu on analysoitu fenomenografisesti. Tulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten sosiaalisen osallisuuden esteitä koulussa olivat esimerkiksi kiusaaminen ja väheksyntä, henkilöstön puutteelliset resurssit ja se, etteivät koulun arvot toteudu käytännössä ja asenteissa. Näiden lisäksi sosiaalisen osallisuuden haasteita olivat tiedon kulun puutteellisuus koulun sisällä sekä kodin ja koulun välillä, negatiiviset lausunnot ja erityistä tukea tarvitsevien lasten vähäiset mahdollisuudet vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa. Tutkimuksen tulokset haastavat kasvattajat yhteistyössä rakentamaan inkluusiota edistävää, yhdenvertaista ja tasa-arvoista koulukulttuuria, jossa kaikkien lasten oikeus sosiaaliseen osallisuuteen, turvalliseen oppimisympäristöön ja hyvinvointiin toteutuu.

 

Lataa pdf

Toimitukselta

Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 25 vuotta Niilo Mäki Instituutin perustamisesta, ja juhlavuoden kunniaksi Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti – NMI-Bulletin on uudistunut. Lehden erityisala eli oppiminen ja oppimisvaikeudet on näkyvästi esillä jo kannessa. Ulkoasu on uudistunut: kirjasin on vaihtunut ja lehti painetaan ensimmäistä kertaa värillisenä. Myös lehden nettisivut on ajanmukaistettu (bulletin.nmi.fi) erityismainintana arkisto, josta on nyt aiempaa helpompi etsiä vanhoja numeroita.

Lehdessä esitellään uusi Kongressikertomukset-kirjoitustyyppi, jossa lukijoille kerrotaan oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvien kongressien ajankohtaisista tuulista. Tässä numerossa Anna Slunga kertoo vuoden 2014 oppimistutkijoiden päivistä.

Vuoden 2015 ensimmäinen lehti tarjoaa myös muita mielenkiintoisia aiheita. Najat Ouakrim-Soivio on tutkinut väitöskirjatyössään, miten luotettavasti opettajien antamat päättöarvosanat kuvaavat yhteiskuntaopin ja historian oppiaineissa oppilaiden todellista osaamista. Tutkimuksen mukaan Opetushallituksen teettämässä seuranta-arvioinnissa osoitetun osaamisen ja koulujen antamien arvosanojen välillä on systemaattisia eroja. Kirjoittaja pohtiikin, että yhdenmukaisen arvioinnin varmistamiseksi opetussuunnitelman perusteiden olisi tarjottava opettajille aiempaa enemmän tukea arviointityöhön.

Emilia Solares, Sami Määttä ja Noona Kiuru ovat selvittäneet kaveripiirin merkitystä ammattikoululaisten koulumotivaatiossa. Koulumotivaatio oli samankaltainen etenkin sellaisissa kaveriryhmissä, joihin kuuluvat nuoret olivat motivoituneita tai jotka välttelivät tehtäviä. Nuoret myös solmivat uusia kaverisuhteita suoritusstrategioiltaan samankaltaisten kanssa. Olisikin hyvä pohtia, voitaisiinko koulutehtäviin välttelevästi suhtautuvia kaveriryhmiä kartoittaa ja pyrkiä kohdentamaan heihin ryhmäkohtaista tukea.

Sari Manninen on selvitellyt laadullisessa tutkimuksessaan kasvattajien käsityksiä erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden haasteista koulussa. Tulosten mukaan osallistumisen esteitä ovat mm. kiusaaminen ja väheksyntä, henkilöstön niukat resurssit, tiedon kulun puutteet ja se, etteivät koulun arvot aina toteudu käytännössä. Lisäksi haasteiksi mainittiin erityislasten vähäiset mahdollisuudet vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa. Kirjoittajan mukaan tulokset haastavat kasvattajat rakentamaan yhdenvertaista koulukulttuuria ja arvopohjaa, jossa kaikkien lasten oikeus sosiaaliseen osallisuuteen, turvalliseen oppimisympäristöön ja hyvinvointiin toteutuu.

Lopuksi Anna Slunga haastattelee kasvatustieteiden uutta professoria Marja-Kristiina Lerkkasta opettajankoulutuksen muutoksista ja ajankohtaisista kasvatustieteellisistä tutkimuksista. Tällä hetkellä tutkimuksessa ovat esillä esimerkiksi motivaatio-ongelmat, sitoutumattomuus koulunkäyntiin sekä tietotekniset sovellukset ja niiden käyttö opetuksessa.

 

Lataa pdf