Kielellisesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena

Raisa Harju-Autti, Hanna-Maija Sinkkonen, Tiina Aine & Pekka Räihä

Maahanmuutto on tuonut mukanaan oppilasaineksen yhä lisääntyvän kielellisen ja kulttuurisen diversiteetin, johon alun perin homogeeniselle oppilasainekselle sopivaksi suunniteltu perusopetus ei kykene vastaamaan. Valmistavasta opetuksesta ja S2-opetuksesta huolimatta maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen ei yllä samalle tasolle kuin kantaväestön oppilailla peruskoulun päättövaiheessa. Yläkoulun oppiaineiden tekstit ovat kaikissa tietoaineissa vaativia, ja kielitaidoltaan heikot oppilaat tarvitsevat tukea myös opiskelumotivaation säilyttämiseen.
Erityistä huomiota vaativat yläasteikäisinä maahan muuttaneet nuoret. Tässä artikkelissa esitellään yläkouluikäisiä maahanmuuttajaoppilaita
varten kehitetty yleisopetukseen integroitu kielellisesti tuetun opetuksen malli (KIETU-opetus), jonka tarkoituksena on tukea oppilaista niin kielen kuin oppiainesisältöjen omaksumisessa. Mallia tarkastellaan Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian mukaan.

Lataa pdf

”Ei tarvi pelätä, että ois erilainen”, Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta

Maarit Lasanen

Maarit Lasasen väitöskirja ”Ei tarvi pelätä, että
ois erilainen” – Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta” tarkastettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 9.
kesäkuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Lapin yliopiston professori Kaarina
Määttä.

Lataa pdf

Opetuskäytänteet ja niiden yhteys lukutaidon kehitykseen ensimmäisinä kouluvuosina

Xin Tang

Xin Tangin psykologian väitöskirja “Teaching
Practices in Early Primary School: Dimensions,
Patterns and Consequences” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 13. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Antje von
Suchodoletz (New York University Abu Dhabi)
ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto)
.

Lataa pdf

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen interventiotutkimus

Alma Westerholm & Pirjo Aunio

Varhaiset matemaattiset taidot ennustavat vahvasti sitä, kuinka lapsi oppii matematiikkaa myöhemmin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ThinkMath-harjoitusohjelman (Mononen & Aunio, 2012) vaikutusta maahanmuuttajataustaisten esikoululaisten matemaattisten taitojen oppimiseen. Varhaisten matemaattisten taitojen interventio-ohjelmaa muokattiin lisäämällä siihen motivointia sekä ohjaavaa puhetta, sillä näiden on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu pienen ryhmäkoon lisäksi olevan keskeisiä piirteitä tuettaessa maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko intensiivisellä harjoitusohjelmalla tukea maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tutkimus tehtiin pääkaupunkiseudulla, ja tutkittavana oli esiopetusryhmään integroituja valmistavaa opetusta saavia lapsia. Lasten varhaisten matemaattisten taitojen osaamista mitattiin Lukukäsitetestillä (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006) ennen interventio-ohjelman aloittamista, heti intervention jälkeen ja viisi viikkoa intervention päättymisen jälkeen. Interventioryhmään kuuluneiden maahanmuuttajataustaisten lasten matemaattiset taidot paranivat interventio-ohjelman aikana. Oppimisen lisääntyminen näkyi myös viivästetyssä mittauksessa harjoittelun jo loputtua.

Lue artikkeli pdf-muodossa

“Sellaista meidän maassa ei oikeastaan vielä ollut” – uraauurtavaa työtä teoriasta käytäntöön

Timi Tervo

Jyväskylän yliopiston tehtävissä yli kolmekymmentä vuotta toiminut Timo Ahonen on nähnyt yliopistomaailman monesta kulmasta. Psykologian laitoksella tutkijana, opettajana, professorina ja dekaanina sekä yliopiston hallituksessa toiminut Ahonen kertoo yliopiston näyttäytyneen joka asemasta aina hieman erilaisena. Hänelle punainen lanka yliopistotoiminnassa on ollut korkealaatuisen kansainvälisen tutkimustiedon yhdistäminen käytäntöön ja saattaminen kentälle sekä yleiseen tietoon. Samainen ajatus kyti Ahosen mielessä Niilo Mäki Instituuttia perustettaessa vuonna 1990.