ProKoulu, pro oppiminen, pro kehitystyö – Hannu Savolaisen työ tasa-arvoisen oppimisen hyväksi

Hanna Seman, Heli Solla

Abstrakti:

Hannu Savolainen on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori, ja hän on toiminut Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professorina tammikuusta 2014 lähtien. Hänen työuransa painopiste on ollut tasa-arvoisen oppimisen edistämisessä, ja hän on työskennellyt aiheen parissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Savolainen on toiminut tiiviisti mukana kehitysyhteistyössä yli 20 vuoden ajan, esimerkiksi Sambiassa konsulttitehtävissä sekä neljä vuotta Etiopiassa erityisopetuksen kehityshankkeissa. Hän on osallistunut myös Unescon koordinoimaan maailmanlaajuiseen Education for All (EFA) -prosessiin vuodesta 2000 lähtien ja Maailman koulutusfoorumiin (World Education Forum) Dakarissa ulkoministeriön toimeksiannosta. Lisäksi Savolainen toimii aktiivisesti EFA-prosessin seurantaan liittyvässä lippulaivaohjelmassa, jonka päämääränä on ratkaista vammaisten lasten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Hannu Savolainen on tutkinut muun muassa lukivaikeuksien ja matemaattisten vaikeuksien ilmenemistä ja seurauksia Opintiellä pysyminen -hankkeessa, jonka aineistona on pitkäaikainen seurantatutkimus. Toinen kansainvälinen vertailututkimus keskittyy opettajien inkluusiokäsitteisiin ja taitoihin opettaa inklusiivisesti eli opettajien käsityksiin, asenteisiin ja minäpystyvyyteen. Tutkimuksessa on mukana maita Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. ProKoulu-hankkeen tavoitteena on sen sijaan kehittää kouluissa oppilaille annettavaa yleistä tukea ja auttaa ratkaisemaan käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Hankkeen nimen alku tulee sanoista ”positiivisesti ryhmässä oppien”. Keskeinen tavoite on luoda suomalaisille kouluille sellainen yleisen tuen toimintamalli, jossa käyttäytymistä ohjataan positiivisen palautteen avulla.

 

Lataa pdf

Heikosti ja hyvin lukemaansa ymmärtävien lasten kertomuksen ymmärtämisen taidot, lukemisvalmiudet ja motivaatio 4–9 vuoden iässä

Janne Lepola

Abstrakti:

Tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaista noin 10 prosentin on vaikea ymmärtää lukemaansa, vaikka he muutoin lukevat yhtä tarkasti ja sujuvasti kuin ikätoverinsa (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Tässä pitkittäistutkimuksessa selvitettiin, millaisia eroja heikosti lukemaansa ymmärtävillä ja toisaalta hyvin ymmärtävillä lapsilla on ollut 4–9 vuoden iässä; erityisesti tutkittiin eroja kielen ja kertomuksen ymmärtämisen taidoissa, lukemisen valmiuksissa ja tehtäväsuuntautuneisuudessa. Tutkimukseen osallistui 85 lasta.

Tunnistimme 3. luokan keväällä luetun ymmärtämisen ja tekstin lukemisen tehtävien perusteella 13 oppilasta, joilla oli spesifi heikko luetun ymmärtämisen profiili, ja samoin 13 oppilasta, joiden luetun ymmärtämisen profiili oli hyvä. Arvioimme lasten kuullun ymmärtämistä, päätelmien tekemistä ja tehtäväsuuntautuvaa toimintaa 4:n, 5:n, 6:n ja 9 vuoden iässä. Lasten lukemisvalmiuksia (kirjaintieto ja fonologinen tietoisuus) ja sanastoa arvioitiin 4:n, 5:n ja 6 vuoden iässä sekä taivutusmuotojen hallintaa 4 vuoden iässä. Opettajat arvioivat lasten kykyä ymmärtää kertomuksia esiopetuksen aikana ja koulumenestystä 3. luokan keväällä.

 

Lataa pdf

”Oppimisen haasteet nyt ja tulevaisuudessa” – Valtakunnallinen tutkijatapaaminen 24.–25.5.2015

Elsi Kirvesniemi

Abstrakti:

Valtakunnallinen oppimistutkijoiden tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Järjestykseltään 18:nnen tapaamisen järjestäjinä toimivat Niilo Mäki Instituutti ja For-Learning tutkijaverkosto. Tapaamiseen oli saapunut lähemmäs 70 osallistujaa. Kaksipäi-väisestä ohjelmasta löytyi mielenkiintoisia puheenvuoroja lukemisen ja matematiikan op-pimisvaikeuksien tutkimuksista sekä monista muista ajankohtaisista oppimisen teemoista. Päivät avattiin Paavo Leppäsen ja Juha-Matti Latvalan tervetulopuheella. Latvala kehotti osallistujia luomaan katseen tulevaan ja pohtimaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan juuri oppimisvaikeuksien tutkimukselle.

 

Lataa pdf

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus osana koulun tukitoimia – alueellisen kokeilun tuloksia

Heli Katajamäki, Mika Paananen

Abstrakti:

Tarkkaavuuden ongelmat ovat yksi yleisimmistä lapsilla koulussa ilmenevistä vaikeuksista. Lapset, joilla on tarkkaavuuden ongelmia, tarvitsevat koulussa eriasteisia tukitoimia. Niilo Mäki Instituutissa kehitetty tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus on tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia tehtäväntekotilanteissa.

Kainuun alueella Maltti-kuntoutusta on kokeiltu osana koulujen omaa tukitoimintaa. Ryhmäkuntoutusta tehtiin moniammatillisesti, koulupsykologi ja laaja-alainen erityisopettaja vetivät ryhmiä työparina, koulukuraattori järjesti yhdessä koulupsykologin kanssa vanhempaintapaamiset. Kokemukset kuntoutuksen toteuttamisesta osana koulun omia tukitoimia olivat myönteisiä. Kuntoutus nivoutui luontevaksi osaksi lasten koulupäivää. Yhteistyö koulun sisällä auttoi pyrkimyksissä yleistää ryhmässä opittuja asioita luokkatilanteisiin.

Tutkimustulosten perusteella ryhmäkuntoutukseen osallistuneiden lasten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidot parantuivat kuntoutuksen aikana. Opettajien arvion mukaan myönteisiä muutoksia lasten keskittymiskyvyssä oli havaittavissa edelleen 6 kuukauden päästä kuntoutuksen päättymisen jälkeenkin.

 

Lataa pdf

Erityisopetustaustan yhteys koulu-uupumukseen ammatillisessa koulutuksessa

Laura Mansikkamäki, Sami Määttä, Mikko Aro

Abstrakti:

Koulun asettamat odotukset ja vaatimukset kasaavat nuorille paineita. Mediassa on nostettu esiin huoli suomalaisten nuorten uupumisesta ja sitä myötä syrjäytymisriskin kasvusta. Tässä artikkelissa vertaillaan tyttöjen ja poikien koulu-uupumusta sekä selvitetään pe-ruskoulun aikaisen erityisopetustaustan yhteyttä koulu-uupumukseen ja sen osa-alueisiin ammatillisessa koulutuksessa.

Tutkimusjoukon muodostivat 1 187 ammatillisessa koulutuksessa ensimmäistä vuottaan opiskelevaa, 15–24-vuotiasta nuorta (601 tyttöä, 586 poikaa). Tutkittavista 12 prosentilla (134) oli ollut henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) peruskoulussa. Osa-aikaiseen erityisopetukseen oli alakoulussa osallistunut 35 prosenttia (410) sekä yläkoulussa 28 prosenttia (334) tutkittavista.

Tutkimuksen mukaan tyttöjen kokonaiskoulu-uupumus oli suurempi kuin poikien ja heillä oli poikia enemmän uupumusasteista väsymystä. Sen sijaan kyynistymisessä ja riittä-mättömyyden tunteessa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa. Tutkimuksessa myös havait-tiin, että yläkoulussa saatu osa-aikainen erityisopetus oli yhteydessä koulu-uupumukseen ja sen osa-alueisiin ammatillisessa koulutuksessa ensimmäistä vuottaan opiskelevilla nuorilla. Muulla erityisopetustaustalla, kuten oppiaineiden yksilöllistämisellä tai alakoulussa annetulla osa-aikaisella erityisopetuksella, ei ollut yhteyttä koulu-uupumukseen.

Opiskelijoilla, jotka olivat yläkoulussa saaneet osa-aikaista erityisopetusta, oli enemmän koulu-uupumusta kuin muilla ammatillisessa koulutuksessa ensimmäistä vuottaan opiskelevilla. Heidän kohdallaan tuen tarve ei häviä ammatilliseen koulutukseen siirryttä-essä. Asia olisi tärkeää huomioida ammatillisten oppilaitosten tukitoimia suunniteltaessa.

 

Lataa pdf