Heikosti ja hyvin lukemaansa ymmärtävien lasten kertomuksen ymmärtämisen taidot, lukemisvalmiudet ja motivaatio 4–9 vuoden iässä

Janne Lepola

Abstrakti:

Tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaista noin 10 prosentin on vaikea ymmärtää lukemaansa, vaikka he muutoin lukevat yhtä tarkasti ja sujuvasti kuin ikätoverinsa (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Tässä pitkittäistutkimuksessa selvitettiin, millaisia eroja heikosti lukemaansa ymmärtävillä ja toisaalta hyvin ymmärtävillä lapsilla on ollut 4–9 vuoden iässä; erityisesti tutkittiin eroja kielen ja kertomuksen ymmärtämisen taidoissa, lukemisen valmiuksissa ja tehtäväsuuntautuneisuudessa. Tutkimukseen osallistui 85 lasta.

Tunnistimme 3. luokan keväällä luetun ymmärtämisen ja tekstin lukemisen tehtävien perusteella 13 oppilasta, joilla oli spesifi heikko luetun ymmärtämisen profiili, ja samoin 13 oppilasta, joiden luetun ymmärtämisen profiili oli hyvä. Arvioimme lasten kuullun ymmärtämistä, päätelmien tekemistä ja tehtäväsuuntautuvaa toimintaa 4:n, 5:n, 6:n ja 9 vuoden iässä. Lasten lukemisvalmiuksia (kirjaintieto ja fonologinen tietoisuus) ja sanastoa arvioitiin 4:n, 5:n ja 6 vuoden iässä sekä taivutusmuotojen hallintaa 4 vuoden iässä. Opettajat arvioivat lasten kykyä ymmärtää kertomuksia esiopetuksen aikana ja koulumenestystä 3. luokan keväällä.

 

Lataa pdf

Onko lukemisvaikeuksien tutkimuksella tulevaisuutta?

Pekka Niemi

Abstrakti:

Lukemisen ja lukivaikeuksien tutkimuksen 35 vuoden nykyhistoriaa voi luonnehtia toisaalta menestystarinaksi, toisaalta umpikujaksi. Sen teemat liikkuvat tällä hetkellä suljetussa kehässä ja uusien näkökulmien puute on ilmeinen. Muutaman keskeisen idean ympärille on muodostunut tutkimuksen kaanon, joka on menettämässä yhteyden lukemispedagogiikkaan. Lukemisen perustaitojen vaihtelusta pystytään selittämään noin puolet, mutta toisen puolen olemuksesta ei ole selkeätä käsitystä. Mahdollinen selitys on se, että tutkimuksessa on liian vähän huomioitu ”pehmeää” kognitiota eli motivaatiota ja itsesäätelyä. Tämän puolen ymmärtäminen ja hyödyntäminen opetuksessa on vahva haaste, sillä ymmärtävään lukemiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät koko ajan. On mahdollista hahmottaa tulevaisuuden uhkakuva, jossa suuri määrä kansalaisia lukee sujuvasti muttei juuri ymmärrä, mistä on kysymys. Uusi lukemispedagogiikka tähtää ”itseä opettavan mekanismin” rakentamiseen, jolloin lukutaito kehittyy ilman, että lukija huomaa harjoittelevansa sitä.

Lataa pdf

Miksi nuori syrjäytyy?

Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Suomessa on noin 25 000–40 000 (4–6 %) iältään 15–24-vuotiasta nuorta, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Koulunkäynnin keskeytyminen ennustaa heikkoa työmarkkina-asemaa ja alhaista tulotasoa aikuisuudessa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että syrjäytymisen ja koulun keskeyttämisen taustalla ovat usein vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus sekä nuorten oppimisvaikeudet. Psykologisena syrjäytymisen mekanismina toimii nuoren kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä hänen koulumenestyksensä muodostama itseään toteuttava kielteinen noidankehä. Keskeisiä periaatteita syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja interventioissa ovat nuoren itsetunnon tukeminen, myönteisen ajattelun vahvistaminen, koulutussuunnitelmien tekeminen ja uratavoitteista päättäminen.

Lataa pdf