Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen interventiotutkimus

Alma Westerholm & Pirjo Aunio

Varhaiset matemaattiset taidot ennustavat vahvasti sitä, kuinka lapsi oppii matematiikkaa myöhemmin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ThinkMath-harjoitusohjelman (Mononen & Aunio, 2012) vaikutusta maahanmuuttajataustaisten esikoululaisten matemaattisten taitojen oppimiseen. Varhaisten matemaattisten taitojen interventio-ohjelmaa muokattiin lisäämällä siihen motivointia sekä ohjaavaa puhetta, sillä näiden on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu pienen ryhmäkoon lisäksi olevan keskeisiä piirteitä tuettaessa maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko intensiivisellä harjoitusohjelmalla tukea maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tutkimus tehtiin pääkaupunkiseudulla, ja tutkittavana oli esiopetusryhmään integroituja valmistavaa opetusta saavia lapsia. Lasten varhaisten matemaattisten taitojen osaamista mitattiin Lukukäsitetestillä (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006) ennen interventio-ohjelman aloittamista, heti intervention jälkeen ja viisi viikkoa intervention päättymisen jälkeen. Interventioryhmään kuuluneiden maahanmuuttajataustaisten lasten matemaattiset taidot paranivat interventio-ohjelman aikana. Oppimisen lisääntyminen näkyi myös viivästetyssä mittauksessa harjoittelun jo loputtua.

Lue artikkeli pdf-muodossa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulupolut – oppilaiden kokemuksia koulunkäynnin kannalta merkityksellisistä asioista

Minna Kyttälä, Hanna-Maija Sinkkonen, Kati Ylinampa

Abstrakti:

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä suomalaisessa perusopetuksessa on kasvanut jatkuvasti. Keskeisiä maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulumenestykseen ja koulusopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kielitaito ja ystävyyssuhteet valtaväestön kanssa. Valtaosa tutkimuksista on keskittynyt poikkileikkauksenomaisesti tarkastelemaan, mitkä asiat tietyllä hetkellä vaikuttavat koulusuoriutumiseen tai kouluviihtymiseen. Tässä tutkimuksessa pyrimme retrospektiivisesti tarkastelemaan kolmen peruskoulun lisäluokkaa (10. luokka) suorittavan maahanmuuttajataustaisen oppilaan siihenastisia koulupolkuja ja oppilaiden omia kokemuksia asioista, jotka ovat olleet heidän koulupolkunsa kannalta merkityksellisiä. Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulupolut ovat sirpaleisia ja niihin kuuluu useita koulun tai luokan vaihtoja. Puutteellinen kielitaito on aiheuttanut vaikeuksia läpi koulupolun. Oppilaiden maahanmuuttajataustaa ja heikkoa kielitaitoa ei oppilaiden oman kokemuksen mukaan juurikaan ole huomioitu opetustilanteissa. Tästä huolimatta haastateltujen nuorten mukaan koulumenestyksen suhteen ratkaisevaa oli kuitenkin oma asenne ja käytös koulussa. Kaikkien haastateltujen kouluaikaan sijoittui nuorille tyypillinen vaihe, jossa kaverit ja harrastukset kiinnostivat enemmän kuin koulunkäynti.

 

Lataa pdf

Oppimisvaikeuksien tunnistaja vai kielenopettaja? Pohdittavana valmistavan luokan opettajan kelpoisuus

Minna Kyttälä, Hanna-Maija Sinkkonen, Svetlana Hautala

Abstrakti:

Katsaus käsittelee maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen järjestämisen ongelmia ja erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuusproblematiikkaa. Maahanmuuttajien määrä suomalaisissa kouluissa kasvaa koko ajan, ja oppilaiden suomen kielen taito vaihtelee hyvin paljon. Kielitaito asettaa haasteita sekä opetukselle että mahdollisten todellisten oppimisvaikeuksien arvioinnille. Lapsi, jonka suomen kielen taito ei ole riittävä, aloittaa koulutiensä ns. valmistavalta luokalta. Valmistava opetus kestää vuoden, ja sen jälkeen lapsi siirretään joko yleisopetukseen tai erityisluokalle. Valmistavan luokan opettajan pitäisi siis pystyä vuoden aikana paitsi harjoittamaan lapsen suomen kielen taitoa, myös erottamaan heikosta suomen kielen taidosta ja toisaalta mahdollisista todellisista oppimisvaikeuksista kielivät oppimisen ongelmat. Minkälaista koulutusta ja taitoja siis tarvitaan?

Lataa pdf

Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Anu Arvonen

Abstrakti:

Helsingin Diakonissalaitoksen Oma tie -projektissa kerättiin neljän vuoden (2006–2009) aikana käytännön kokemusta ja tietoa maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimisvaikeuksista ja niiden tunnistamisesta. Maahanmuuttajien oppimiseen liittyy erityiskysymyksiä, joiden huomioiminen oppimisvaikeuden arvioinnissa on välttämätöntä. Arviointia haastavat paitsi maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät kysymykset, myös nuoren aikaisemmat kokemukset oppimisesta ja erilainen kielitausta. Vaikka maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien arviointi on osin problemaattista, vaikeudet olisi tunnistettava, jotta nuorille voitaisiin turvata mahdollisuus edetä koulutuspoluilla ja saada oppimisvaikeuksiinsa erityistä tukea. Oma tie -projektin tavoitteena oli kehittää oppimisvaikeuden arviointiin lähestymistapaa, joka huomioi erilaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta tulevan oppijan lähtökohdat. Projektissa työskenteli kolmijäseninen työryhmä: psykologi, toimintaterapeutti sekä projektipäällikkönä toiminut erityisopettaja. Projektin rahoittivat Helsingin Diakonissalaitos ja Raha-automaattiyhdistys (RAY). Tässä artikkelissa esitellään projektin keskeisiä tuloksia: projektissa kehitettyä oppimisvaikeuksien arvioinnin viitekehystä sekä havaintoja oppimisvaikeuksien tunnistamisesta. Projektin tuloksia on laajemmin esitelty Arvosen, Katvan ja Nurmisen vuonna 2010 julkaistussa kirjassa Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen.

Lataa pdf