Toimitukselta

Vuoden kolmannessa Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä esitellään kaksi väitöstutkimusta. Lehden Kokeilut ja käytänteet -osiossa perehdytään siihen, miten kielellisesti tuettu opetus toteutuu yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena. Tutkimusartikkeli selvittää maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Professori Timo Ahosen haastattelu avaa lukijalle Ahosen mielenkiintoista ja moninaista uraa Jyväskylän yliopistossa sekä kurkistaa myös Niilo Mäki Instituutin vaiheisiin.
Xin Tangin viime vuoden joulukuussa tarkastetussa väitöskirjassa tutkija on etsinyt taitavan opettajan ja laadukkaan opetuksen kriteerejä. Hän on päätynyt tarkastelussaan opetuskäytänteiden (opettajajohtoinen, lapsilähtöinen ja lasten johtamat käytänteet) sekä niiden yleisyyden vertailuun Suomessa ja Virossa. Erityisesti hän on paneutunut käytänteiden vaikutuksiin lasten lukutaidon kehityksessä ensimmäisellä ja kolmannella luokalla. Lapsilähtöinen opetustyyli, joka oli yleisempää Suomessa kuin Virossa, näytti tukevan oppilaiden lukutaitoa molemmilla luokkatasoilla. Vähiten hyödyllisiksi osoittautuivat lasten johtamat käytänteet. Myös lapsilähtöisen ja opettajajohtoisen käytänteen yhdistelmätyyli vaikutti myönteisesti lukutaidon kehitykseen. Opettajien tulee kuitenkin valita kulloinkin käytänteensä oppijoiden tarpeita vastaaviksi.
Maarit Lasasen kesällä 2017 Lapin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa käsiteltiin kuulovammaisten kouluikäisten lasten asemaa sekä heidän näkemyksiään vertaistukitoiminnasta, sen tarjoamasta tuesta sekä edelleen vertaistukitoiminnan yhteydestä lapsen arkeen. Tutkimus osoitti selkeästi vertaistukitoiminnan merkittävyyden ja sen toiminnan arkea rikastuttavan vaikutuksen. Tukiryhmiin osallistuneet kokivat saaneensa sosiaalista, tiedollista, toiminnallista ja emotionaalista tukea, esimerkiksi vinkkejä kouluun ja vapaa-aikaan, päivittäisiä selviytymiskeinoja sekä toivoa tulevaisuuteen. Tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä pohdittiin syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta.
Harju-Autti ja Sinkkonen tarkastelevat artikkelissaan KIETU-opetusta, joka on maahanmuuttajien tehostettuun tukeen kehitetty kielitietoinen ja kielipedagoginen toimintamalli suomen kieltä opetteleville yläkouluikäisille nuorille. Opetuksen tavoitteena on saada muodostumaan maahanmuuttajanuoriin koulunkäyntiä ja oppimista tukeva pedagoginen suhde vahvistamalla nuorten kielitaitoa sekä koulunkäyntistrategioita.
Maahanmuuttajanuorten riittämätön kielitaito on huolestuttavalla tasolla, kun tavoitteena on kotoutuminen ja koulunkäynnin onnistuminen sekä edelleen toisen asteen opintoihin siirtyminen. Kunnat tarjoavat lisäksi hyvin eritasoista tukea riippuen resursseistaan. KIETU-opetuksen avulla olisi mahdollista tukea itse maahanmuuttajan lisäksi myös hänen perhettään, kouluyhteisöään ja välillisesti koko yhteiskuntaa.
Westerholmin ja Aunion tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, voidaanko ThinkMath-interventio-ohjelman intensiiviharjoittelulla tukea maahanmuuttajataustaisten esikouluikäisten lasten matemaattisia
perustaitoja. Lasten lukukäsitteen hallinta ja kielen osaamisen taitotaso selvitettiin. Tutkimuksen esikoulujoukko jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventiotuokioihin sisältyi monimuotoisesti pienten lasten matemaattisia taitoja harjoittavia, tukevia ja motivoivia tehtäviä.
Harjoitteita jatkettiin kahdeksan viikon ajan kahdesti viikossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikkien interventio-ohjelmaan osallistuneiden lasten numeeriset suhdetaidot ja lukujonotaidot kehittyivät harjoitteluiden aikana. Puhe- ja kuullun ymmärtämisen taitojen parantumista ei sen sijaan havaittu interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Tämäkin tutkimus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisen tuen merkittävyyttä tasavertaisuuden ja koulunkäynnin jatkumon edistäjänä sekä syrjäytymisen ehkäisijänä.
Timi Tervon haastattelema Timo Ahonen kuvaa elävästi yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen yliopistouransa monia vaiheita. Ahonen korostaa erityisesti tutkimustiedon yhdistämistä käytäntöön. Hän nostaa esimerkkejä siitä, miten hän omalla toiminnallaan ja kollegoidensa kanssa on sitä toteuttanut yhteisön ja yksilöiden hyväksi, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Ahonen luottaa vahvasti tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen ja sen mahdollisuuteen olla edelleen yhteiskuntamme tukipilarina.

Toimituskunta

Opetuskäytänteet ja niiden yhteys lukutaidon kehitykseen ensimmäisinä kouluvuosina

Xin Tang
Käännös: Silja Lehtonen

Xin Tangin psykologian väitöskirja ”Teaching Practices in Early Primary School: Dimensions, Patterns and Consequences” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 13. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Antje von Suchodoletz (New York University Abu Dhabi) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto).

”Ei tarvi pelätä, että ois erilainen”, Etnografinen tutkimus pohjois-suomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta

Maarit Lasanen

Maarit Lasasen väitöskirja ”Ei tarvi pelätä, että ois erilainen” – Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta” tarkastettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 9. kesäkuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Lapin yliopiston professori Kaarina Määttä.

Kielellisesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena

Raisa Harju-Autti
Hanna-Maija Sinkkonen
Tiina Aine
Pekka Räihä

Maahanmuutto on tuonut mukanaan oppilasaineksen yhä lisääntyvän kielellisen ja kulttuurisen diversiteetin, johon alun perin homogeeniselle oppilasainekselle sopivaksi suunniteltu perusopetus ei kykene vastaamaan. Valmistavasta opetuksesta ja S2-opetuksesta huolimatta maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen ei yllä samalle tasolle kuin kantaväestön oppilailla peruskoulun päättövaiheessa. Yläkoulun oppiaineiden tekstit ovat kaikissa tietoaineissa vaativia, ja kielitaidoltaan heikot oppilaat tarvitsevat tukea myös opiskelumotivaation säilyttämiseen. Erityistä huomiota vaativat yläasteikäisinä maahan muuttaneet nuoret. Tässä artikkelissa esitellään yläkouluikäisiä maahanmuuttajaoppilaita varten kehitetty yleisopetukseen integroitu kielellisesti tuetun opetuksen malli (KIETU-opetus), jonka tarkoituksena on tukea oppilaista niin kielen kuin oppiainesisältöjen omaksumisessa. Mallia tarkastellaan Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian mukaan.

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen interventiotutkimus

Alma Westerholm
Pirjo Aunio

Varhaiset matemaattiset taidot ennustavat vahvasti sitä, kuinka lapsi oppii matematiikkaa myöhemmin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ThinkMath-harjoitusohjelman (Mononen & Aunio, 2012) vaikutusta maahanmuuttajataustaisten esikoululaisten matemaattisten taitojen oppimiseen. Varhaisten matemaattisten taitojen interventio-ohjelmaa muokattiin lisäämällä siihen motivointia sekä ohjaavaa puhetta, sillä näiden on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu pienen ryhmäkoon lisäksi olevan keskeisiä piirteitä tuettaessa maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko intensiivisellä harjoitusohjelmalla tukea maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tutkimus tehtiin pääkaupunkiseudulla, ja tutkittavana oli esiopetusryhmään integroituja valmistavaa opetusta saavia lapsia. Lasten varhaisten matemaattisten taitojen osaamista mitattiin Lukukäsitetestillä (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006) ennen interventioohjelman aloittamista, heti intervention jälkeen ja viisi viikkoa intervention päättymisen jälkeen. Interventioryhmään kuuluneiden maahanmuuttajataustaisten lasten matemaattiset taidot paranivat interventio-ohjelman aikana. Oppimisen lisääntyminen näkyi myös viivästetyssä mittauksessa harjoittelun jo loputtua.

”Sellaista meidän maassa ei oikeastaan vielä ollut” – uraauurtavaa työtä teoriasta käytäntöön

Timi Tervo

Jyväskylän yliopiston tehtävissä yli kolmekymmentä vuotta toiminut Timo Ahonen on nähnyt yliopistomaailman monesta kulmasta. Psykologian laitoksella tutkijana, opettajana, professorina ja dekaanina sekä yliopiston hallituksessa toiminut Ahonen kertoo yliopiston näyttäytyneen joka asemasta aina hieman erilaisena. Hänelle punainen lanka yliopistotoiminnassa on ollut korkealaatuisen kansainvälisen tutkimustiedon yhdistäminen käytäntöön ja saattaminen kentälle sekä yleiseen tietoon. Samainen ajatus kyti Ahosen mielessä Niilo Mäki Instituuttia perustettaessa vuonna 1990.

Lataa pdf