Kasvatuksellisesta pienluokasta yleisopetukseen: Käyttäytymishäiriöiden erityisen tuen toimintamalli ja sen tuloksellisuus

Jukka Sivola, Vesa Närhi & Hannu Savolainen

Artikkelissa kuvataan alakouluikäisille oppilaille tarkoitetun kasvatuksellisen pienluokan toimintamallia. Oppilaat ovat erityisessä tuessa käyttäytymisen ongelmiensa vuoksi, ja tutkimme luokkamuotoisen erityisopetuksen toimintamallin tuloksellisuutta oppilaan yleisopetukseen palaamisen näkökulmasta. Intervention tavoitteena on kehittää oppilaan ryhmässä toimisen taitoja, oman käyttäytymisen hallintaa ja akateemisia taitoja. Tässä tutkimuksessa analysoitua toimintamallia on kehitetty ja käytetty Joensuussa vuodesta 1990 alkaen yhdessä alakoulussa, josta tässä tutkimuksessa käytetty tieto on kerätty. Tutkimuksen kohteena olevien pienluokkien kaikkien oppilaiden (N = 162) koulupolusta on kerätty tietoa vuosina 1990–2014 opetuksen kehittämiseksi ja sen tuloksellisuuden arvioimiseksi. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että vain viidesosa kaikista tutkimuksen kohteena olevissa pienluokissa opiskelleista oppilaista tarvitsi erityisen tuen tukitoimia käyttäytymisen ongelmiensa vuoksi yläkoulussakin. Sen sijaan yli puolet oppilaista palasi onnistuneesti yleisopetusryhmään omaan lähikouluunsa viimeistään yläkoulun aikana. Onnistunut palaaminen oli huomattavasti todennäköisempää, jos kuvattu tuki oli alkanut riittävän aikaisin, vuosiluokkien 1–4 aikana. Tämän toimintamallin vaikuttavuus pysyi hyvin vakaana koko tutkimusajanjakson ajan.

Yhteisopettajuus osana kolmiportaisen tuen toteuttamista. Tapaustutkimus yhden koulun toimintamalleista

Hanna-Maija Sinkkonen, Teija Koskela, Kirsi Moisio ja Sanna Suolanen

Opetusalan koulutus ja koululaitos ovat läpikäymässä muutosta, jossa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot tulevat opettamisessa ja sen suunnittelussa yhä tärkeämmiksi. Erityisesti kolmiportaisen tuen tarjoamisen kannalta pedagogisesti hyvin perusteltujen opetusratkaisujen löytäminen on tärkeää. Yksi tapa toteuttaa kollegoiden välistä yhteistyötä ja jakaa asiantuntemusta on yhteisopettajuus, joka tutkimuskirjallisuudessa määritellään luokanopettajan ja erityis(luokan)opettajan työtavaksi, jossa molemmat ovat vastuussa koko luokan opetuksesta. Kouluissa työskentelee lisäksi myös avustavaa henkilökuntaa, joilla on oma roolinsa yhteisopettajuudessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme yhden koulun yhteisopettajuutta, sen eri toteuttamistapoja ja merkitystä kolmiportaisen tuen toteutumisessa. Lisäksi hahmottelemme koulunkäynnin ohjaajien työn sisältöä ja panosta yhteisopettajuuden tukena.

ProKoulu-malli näkyy työrauhan kehittymisenä ja hyvinvointina Varkauden kouluissa

Anne Karhu, Soile Laitinen, Eriikka Laukkanen, Heikki Loimusalo, Päivi Malkki, Suvi Malmberg, Vesa Närhi, Hannu Savolainen, Pirjo Savolainen, Minna Selkomaa, Anne Suomalainen ja Katja Taskinen

Varkauden kaupungin sivistystoimen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö alkoi kolmiportaisen tuen verkostohankkeessa (ISKE). Hankkeen loputtua Varkaudessa oltiin halukkaita jatkamaan tutkimukseen perustuvan toimintamallin kehittämistä, aluksi kolmen koulun pilottikokeilulla. Tavoitteena oli löytää pysyvä ratkaisu oppilaiden kasvaviin käyttäytymisen ongelmiin ja samalla tukea opettajien työssäjaksamista. Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin ProKoulu-tutkimushankkeen tuella luotiin toimintamalli, jonka toteuttamisvaiheita vuosien 2012–2017 aikana esitellään tässä artikkelissa. Tutkimus- ja kehittämistyötä ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Lähikouluperiaatetta ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä kehitettiin edelleen ProVarkaus 2 -hankkeessa, jolloin painopisteenä oli käyttäytymisen tehostetun ja erityisen tuen menetelmien tuominen tavallisiin luokkiin. Artikkelissa esitellään ProKoulu-kehittämistoiminnan periaatteita ja tavoitteita, teoreettista taustaa sekä kansainvälisen toimintamallin pohjalta luotua, suomalaiseen peruskouluun soveltuvaa tapaa toimia. ProKoulu-toimintamalli luo nykyisellään pohjan koko Varkauden kaupungin sivistystoimen lähikouluperiaatteen toteuttamiselle. Toimintamallin avulla on löydetty keinoja käyttäytymisen ohjaamiseen tavallisissa luokissa sekä kehitetty hallinnonalojen välistä yhteistyötä tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Apila-leiri – lukusujuvuuden harjoitusta Seinäjoella

SAIJA KANTANEN

Tämä artikkeli käsittelee Seinäjoella pidettyä lukusujuvuuden harjoitusleiriä, joka järjestettiin kaupungin erityisopetuksen ja kirjaston yhteistyönä. Päävastuussa järjestelyistä oli Seinäjoen kaupungin kirjasto. Idea leiristä muotoutui kaupungin kirjaston lukitiimissä. Lukitiimi kokoontuu Seinäjoella säännöllisesti. Ryhmään kuului kirjaston ammattilaisten lisäksi myös kaupungin laaja-alaisia erityisopettajia. Tarkoituksena oli muun muassa kehittää kirjaston palveluja lukivaikeuksisille lapsille ja nuorille sekä suunnitella kirjasto- ja koulutoimen erityisopetuksen välistä yhteistyötä.

”Kun siihen pystyy kuitenkin, ei oo mitään järkee olla tekemättä.” Oppimisen vaikeudet pianonsoiton opiskelussa – oppilaiden kokemuksia ja opetuksen keinoja.

Johanna Hasu

Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella Jyväskylän yliopistossa lokakuun 28. päivänä 2017 kello 12.

Kustoksena väitöstilaisuudessa toimi musiikkikasvatuksen professori Jukka Louhivuori Musiikin, taiteen ja kulttuurin kasvatuksen laitoksesta Jyväskylän yliopistosta ja vastaväittäjänä filosofian tohtori Paula Salmi Niilo Mäki Instituutista.