Liikuntaleikeillä tukea erityislasten elämään – sosiaalisten taitojen ja liikunnan pienryhmätoiminta osaksi erityisopetusta

Seija Leinonen

Abstrakti:

Sosiaalisten taitojen ja liikunnan pienryhmässä vahvistetaan alkuopetusikäisten erityislasten prososiaalisia taitoja, pettymystensietokykyä, ohjeiden ja sääntöjen mukaan toimimista sekä keskittymistaitoja. Liikuntaleikeissä ja temppuradalla erityislapsi voi kokea liikkumisen, osallistumisen ja leikin iloa, mitä vaille he usein elämänpiirissään jäävät. Pienryhmätoiminta sopii lapsille, joilla on tunnistettu tai epäilty kehityksellisiä vaikeuksia kuten tarkkaavaisuushäiriötä (tarkkaamattomuus, impulsiivisuus, ylivilkkaus), Aspergerin oireyhtymää (mm. laadulliset sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuudet kuten puutteet ei-kielellisten ilmaisujen käytössä tai emotionaalisessa vastavuoroisuudessa, toimintojen rajoittuneisuus) tai kielen tai motoriikan kehityksen vaikeuksia. Kuvattua pienryhmätoimintaa on toteutettu Muuramen alkuopetuksessa vuodesta 2005 osana oppilashuollollista moniammatillista yhteistyötä. Pienryhmää on vetänyt lastenpsykologi yhdessä fysioterapeutin, iltapäivätoiminnan ohjaajan tai kouluavustajan kanssa. Toimintaan osallistuneet yli 20 lasta, pääsääntöisesti poikia, on valittu yhteistyössä vanhempien ja koulun kanssa. Pienryhmä kokoontuu kymmenen kertaa syksyisin ja kymmenen kertaa keväisin kerran viikossa 45 minuutin ajan. Sopiva määrä on 6–7 lasta, joista enintään puolella voi olla huomattavia itsesäätelyn tai tarkkaavaisuuden ongelmia.

Lataa pdf

Varhaisten matemaattisten taitojen harjoittaminen: Matematiikkaspesifiä vai yleistä kognitiivista harjoitusta?

Kaisa Kanerva, Minna Kyttälä

Abstrakti:

Lasten matemaattiset taidot alkavat kehittyä jo ennen kouluopetuksen alkua, ja kehitys etenee vaiheittain. Yksilöiden välisiä eroja matemaattisissa taidoissa ennustavat sekä spesifit matemaattiset taidot että yleiset kognitiiviset resurssit, kuten työmuisti. Tiedetään, että lasten varhaisia matemaattisia taitoja voidaan tukea erilaisten matemaattisten harjoitusohjelmien avulla. Työmuisti on tehtävässä tarvittavan tiedon lyhytaikaisesta varastoinnista ja muokkaamisesta vastaava muistijärjestelmän osa, ja sitä voidaan pitää matemaattisen suoriutumisen taustalla olevana tiedonkäsittelyresurssina. On todettu, että työmuistitehtävissä suoriutuminen on yhteydessä matemaattisiin taitoihin ja että matematiikan oppimisen vaikeuteen saattaa liittyä työmuistin heikkoutta.

Kymmenen viime vuoden aikana tutkijat ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta vahvistaa työmuistin toimintaa harjoituksen avulla. Tutkimuksissa on todettu, että työmuistiharjoitus vahvistaa lasten ja aikuisten suoriutumista erilaisissa työmuistitehtävissä. Siirtovaikutuksia koulutaitoihin, kuten matematiikan taitoihin, ei ole yhtä vahvasti pystytty todentamaan, ja alle kouluikäisten lasten työmuistiharjoituksen vaikutuksia on tutkittu vain vähän. Tähän teoreettiseen katsaukseen on koottu tuloksia tutkimuksista, joissa on pyritty vaikuttamaan pienten lasten matemaattisten taitojen kehitykseen joko varhaisia matemaattisia taitoja tai työmuistia harjoittamalla.

Tutkimusten tulokset osoittavat, että alle kouluikäisten lasten matemaattisten taitojen harjoittaminen parantaa matemaattista suoriutumista. Tutkimusten vähäisen määrän vuoksi tietoa työmuistiharjoittelun vaikutuksista on niukemmin. Lisäksi suurin osa tutkimuksista on keskittynyt kouluikäisiin lapsiin, ei alle kouluikäisiin. Lisää tutkimustietoa siis tarvitaan työmuistiharjoituksen siirtovaikutusten todentamiseksi alle kouluikäisillä lapsilla.

Lataa pdf

Savant-lahjakkuus ja yleisen älykkyyden käsite

Elina Kontu, Iira-Maria Ullgren, Minna Törmänen, Mari Nislin, Raija Pirttimaa

Abstrakti:

Erityisen taidon ja kehitysvammaisuuden ristiriita on pitkään ollut savant-ilmiön teoreettisen tutkimuksen tärkeimpiä kysymyksiä. Savant-ilmiötä ei voi selittää yleisen älykkyyden mittarien avulla. Artikkelissamme käsitellään kriittisesti älykkyyden käsitettä, älykkyyden rakentumisen malleja sekä savant-lahjakkuutta. Älykkyyttä käsitellään Andersonin ja Demetrioun teorioiden pohjalta. Kehitysvammaisuutta tarkastellaan kognitiivisen muutoksen ja kehityksellisyyden näkökulmasta. Kuvailemme artikkelissa Tomin, jolla on selkeästi yksi erityinen ja tarkkarajainen osaaminen: pianon soitto. Hän soittaa omalla tavallaan ja on omaksunut taidon itsenäisesti huolimatta vaikeasta kehitysvammasta ja autismin piirteistä. Tarkastelemme savant-ilmiötä autismin kirjon diagnoosien näkökulmasta ja esimerkkitapauksemme Tomin kautta erityisesti musikaalista savant-lahjakkuutta. Lisäksi pyrimme savant-ilmiö- ja älykkyystutkimusten pohjalta kritisoimaan älykkyyden tarkastelua pysyvänä, perittynä ominaisuutena. Älykkyyden käsitettä ja savant-ilmiötä pohditaan myös pedagogisesta ja erityisopetuksenkin näkökulmasta.

Lataa pdf

Toimitukselta

Uusi vuosi on saatu hyvään vauhtiin, ja sen siivittämänä vuoden ensimmäinen NMI-Bulletin lehti sujahtaa luukusta luettavaksenne. Uusi vuosi tuo myös uudistuksia lehteemme päätoimittajan vaihdoksen myötä. Olen toiminut lehden päätoimittajana viitisen vuotta. Tuona aikana lehtemme on siirtynyt muun muassa vertaisarviointikäytäntöön tutkimusartikkeleiden osalta, ja lehteen on tehty myös monia ulkoasullisia muutoksia. Media-alalla – kuten muutoinkin yhteiskunnassa – tietotekniikankehitys haastaa lehdet yhä uudelleen pohtimaan niin muotoaan kuin sisältöäänkin. Millaisessa muodossa lehti tulisi julkaista: paperisena vai verkkojulkaisuna? Kuka lehteä lukee? Millaisista sisällöistä lukijat ovat kiinnostuneita? Ketkä lehteen kirjoittavat? Miltä lehden tulisi näyttää? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin mietitään NMI-Bulletinissa vastauksia uuden päätoimittajan johdolla tulevien vuosien aikana.

Tietoyhteiskunnan muutosten äärellä ollaan Miia Ronimuksen väitöskirjassakin, joka käsitteli digitaalisen oppimispelin, monille jo tutun Ekapelin, motivoivuutta. Tutkimuksen perusteella pelin rakentaminen on haasteellista motivaation ylläpysymisen kannalta: säännölliseen mekaaniseen harjoitteluun kannustaminen on haasteellista myös pelimaailmassa. Hieman nuorempien eli päiväkoti-ikäisten lasten matemaattisten taitojen harjoittamista tarkastellaan Kanervan ja Kyttälän teoreettisessa katsauksessa. Näkökulmaksi on valittu toisaalta taitojen ja toisaalta työmuistin harjoittaminen. Taitojen harjoittaminen näyttäisikin parantavan matemaattista suoriutumista. Työmuistin kehittämisestä ei tutkimustietoa ole juuri saatavilla näin pienillä lapsilla, joten jäämmekin odottamaan mielenkiinnolla tarttuvatko artikkelin kirjoittajat tähän haasteeseen omissa tutkimuksissaan. Toisessa tutkimusartikkelissa (Kontu ym.) käsitellään savant-ilmiön ja älykkyyden välistä suhdetta tapaustutkimuksen kautta. Kirjoituksessa kritisoidaan näkemystä, jossa älykkyys nähdään pysyvänä ja perittynä ominaisuutena.

Tällä kertaa olemme myös saaneet julkaistavaksemme kuvauksen hyväksi havaitusta kokeilusta, jossa liikuntaleikkien avulla pyrittiin kehittämään erityislasten sosiaalisia taitoja, pettymysten sietokykyä, ohjeiden ja sääntöjen mukaan toimimista sekä keskittymistaitoja. Ryhmässä oli mukana lapsia, joilla oli erilaisia kehityksellisiä vaikeuksia kuten tarkkaavaisuushäiriötä, Aspergerin oireyhtymä, kielen tai motoriikan kehityksen vaikeuksia. Hyvien kokemusten perusteella toiminta näyttäisi soveltuvan hyvin osaksi erityisopetusta.

Kiitos kaikille lukijoille ja kirjoittajille mielenkiinnosta. Toivotan teille mieluisia lukukokemuksia kuluvalle vuodelle!

Helena Viholainen, päätoimittaja

 

Lataa pdf

Digitaalisen oppimispelin motivoivuus: Havaintoja Ekapeliä pelanneista lapsista

Miia Ronimus

Abstrakti:

Miia Ronimuksen väitöskirja ”Digitaalisen oppimispelin motivoivuus: Havaintoja Ekapeliä pelanneista lapsista” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 12. toukokuuta 2012. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Multisilta Tampereen teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf