Itsesäätely ja toiminnanohjaus oppimistilanteissa: itsesäätelyn minäpystyvyys ja taitojen kehittäminen alakoululaisilla

Mika Paanasen psykologian väitöskirja ”Mastering learning situations: Self-regulation, executive functions and self-regulatory efficacy among elementary school pupils” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 16. marraskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi professori Alexander Minnaert (University of Groningen, NL) ja kustoksena dosentti Tuija Aro (Jyväskylän yliopisto).

Viime vuosina kouluihin on istutettu voimallisesti ajatusta siitä, että koulun tehtävä on ohjata oppilaita itseohjautuvuuteen ja vastuun ottamiseen oppimisesta. Itseohjautuvuuden tulee olla yksi kasvatuksen keskeisistä tavoitteista. Ja kuten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2014, 14–17) mainitaan, perusopetuksen tärkeä tavoite on luoda pohja sivistykselle ja ”sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista”. Lisäksi ”oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin”.

Asiasanat: itsesäätely, toiminnanohjaus, minäpystyvyys, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Lectio praecursoria

Tapaustutkimus CP-vammaisten nuorten toiminnanohjauksen kuntoutuksesta

Ulla Puolakka
Maarit Virta
Petriina Munck

Tutkimustieto CP-vamman (cerebral palsy) yhteydessä esiintyvistä kognitiivisista vaikeuksista on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Yhtenä keskeisenä, mahdollisesti osallistumiseen ja oppimiseen vaikuttavana tekijänä ovat esille nousseet toiminnanohjauksen vaikeudet. Toisaalta tutkimukset CP-vamman kognitiivisten vaikeuksien kuntouttamisesta ovat edelleen hyvin harvinaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja kuvata metakognitiivisten strategioiden opettamiseen perustuva toiminnanohjauksen kuntoutusohjelman sovellus nuorille, joilla on spastinen molemminpuolinen CP-vamma, sekä arvioida kuntoutusohjelman käytettävyyttä kahden nuoren tapaustutkimuksessa.

Lataa pdf

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus osana koulun tukitoimia – alueellisen kokeilun tuloksia

Heli Katajamäki, Mika Paananen

Abstrakti:

Tarkkaavuuden ongelmat ovat yksi yleisimmistä lapsilla koulussa ilmenevistä vaikeuksista. Lapset, joilla on tarkkaavuuden ongelmia, tarvitsevat koulussa eriasteisia tukitoimia. Niilo Mäki Instituutissa kehitetty tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus on tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia tehtäväntekotilanteissa.

Kainuun alueella Maltti-kuntoutusta on kokeiltu osana koulujen omaa tukitoimintaa. Ryhmäkuntoutusta tehtiin moniammatillisesti, koulupsykologi ja laaja-alainen erityisopettaja vetivät ryhmiä työparina, koulukuraattori järjesti yhdessä koulupsykologin kanssa vanhempaintapaamiset. Kokemukset kuntoutuksen toteuttamisesta osana koulun omia tukitoimia olivat myönteisiä. Kuntoutus nivoutui luontevaksi osaksi lasten koulupäivää. Yhteistyö koulun sisällä auttoi pyrkimyksissä yleistää ryhmässä opittuja asioita luokkatilanteisiin.

Tutkimustulosten perusteella ryhmäkuntoutukseen osallistuneiden lasten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidot parantuivat kuntoutuksen aikana. Opettajien arvion mukaan myönteisiä muutoksia lasten keskittymiskyvyssä oli havaittavissa edelleen 6 kuukauden päästä kuntoutuksen päättymisen jälkeenkin.

 

Lataa pdf