Toimitukselta

Jälleen vuosi on vierähtänyt ja on vuoden viimeisen lehden aika, vaikka joulu ei ihan vielä olekaan käsillä. Parhaillaan elämme uudistetun perusopetuslain ensiaskeleita ja opettelemme toimimaan laissa esitellyn kolmiportaisen mallin mukaisesti. Tarkoituksena on, että tuen tarvetta seurataan entistä selkeämmin ja arvioidaan lapsen edistymistä tukijakson aikana. Monet tässä numerossa julkaistavat kirjoitukset antavatkin vihjeitä siitä, kuinka lapsen edistymisen seurantaa voi tehdä.

Tällä kertaa kirjoitukset painottuvat lukemiseen ja erityisesti lukemisen sujuvuuteen. Sini Huemer selvitti väitöstutkimuksessa lukemisen sujuvuuden harjoittamista. Tutkimus toi esille, että lukusujuvuuden kuntouttaminen on hidas prosessi, jossa opettajan ohjauksella ja tuella on tärkeä merkitys tavoitteiden asettamiseen, motivoimiseen, palautteen antamiseen, tehtävien paloittelemiseen ja uusien tavoitteiden asettamiseen, kun entiset on saavutettu. Tutkija haastaakin koulujärjestelmän mahdollistamaan riittävän pitkäaikaisen tuen saannin lapsille, joilla on lukemisen sujuvuuden oppimisessa ongelmia.

Lukemisen sujuvuuteen liittyvät myös kaksi hyviä käytänteitä esittelevää kirjoitusta. Hämäläisen ja kumppaneiden artikkelissa pohditaan, mitä hyötyä on taidon kehittymisen tiiviistä seuraamisesta. Työtiimi on kehitellyt lukemisen sujuvuuden seurantaan mallin ja työvälineitä. Mallin pohjana on käytetty amerikkalaista opetuksen arvioinnin mallia, joka on hyvin samantyyppinen kuin meillä vastikään käyttöön otettu kolmiportaisen tuen malli. Sorjosen ja Pöyliön kirjoituksessa esitellään puolestaan lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Kirjoittajien mukaan minuuttilukeminen lisäsi erityisesti oppilaiden motivaatiota. Myös ne lapset, jotka eivät yleensä olleet innokkaita lukijoita, innostuivat minuuttilukemisesta.

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Niilo Mäki Instituutissa gradukilpailu, jonka voitti Tuuli Kinbergin erityispedagogiikan gradu. Työssään Kinberg tarkasteli lukiolaisten erityisen pedagogisen tuen tarvetta. Peruskoulussa koetut oppimisvaikeudet näkyvät myös lukiossa erityisesti lukemisessa ja kirjoittamisessa, matematiikassa ja vieraissa kielissä. Lisäksi oppimisvaikeudet näyttävät kietoutuvan kiinteästi koulu-uupumukseen, joten ei ole yhdentekevää, miten lukioissa otetaan huomioon oppilaiden pedagogiset tuen tarpeet.

Eija Väisäsen mielenkiinto kohdistuu matematiikan oppimisvaikeuksiin ja erityisesti matematiikan oppimisen tukemiseen osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Myös tässä tutkimuksessa havaitaan oppimisvaikeuksien yleisemminkin olevan hitaasti kuntoutettavia ja edistysaskeleitten kehittymisessä pieniä. Opettajien on kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen kannalta pienetkin edistysaskeleet voivat olla merkittäviä, vaikka luokan keskimääräiseen osaamiseen ei hyvilläkään tukitoimilla aina päästäisi.

Onkin tärkeää, että erilaisia harjoitusmenetelmiä kehitetään, niistä raportoidaan ja niitä tutkitaan. Tässä lehdessä esitellyt menetelmät ovat esimerkkejä siitä, kuinka erityisopettaja voi järjestelmällisesti kirjata lapsen edistymistä muistiin ja sitä kautta tehdä perusteltuja päätelmiä lapsen taitojen kehittymisestä ja tukemisen tarpeesta. Näitä malleja ja tutkimusta aihepiiristä kuitenkin tarvitaan lisää, jotta löydämme yhteisiä, hyväksi havaittuja ja tutkimukseen perustuvia tuen tapoja oppimisen ohjaamiseen.

Ruskan kirjavin terveisin,

Toimituskunta

Lataa pdf

Matematiikkainterventio osa-aikaisessa erityisopetuksessa

Eija Väisänen

Abstrakti:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota, kokeilla ja edelleen kehitellä opetusjaksoa matematiikan oppimisen tueksi alakoulun osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Opetusjakso rakentui mm. kymmenjärjestelmän rakenteen, lukujen hajotelmien sekä yhteen- ja vähennyslaskustrategioiden harjoitteista. Opetusjaksoa kokeiltiin kolmella luokka-asteella (2., 3. ja 4. luokka) yhden lukuvuoden aikana. Interventioon osallistuneiden oppilaiden (n = 10) edistymistä päässälaskujen ja peruslaskujen hallinnassa verrattiin muiden samojen luokkien oppilaiden edistymiseen vastaavissa taidoissa. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin viiden oppilaan matematiikan taitojen kehitystä tutkimusajalla sekä edelleen viisi kuukautta sen päättymisestä. Vaikutti siltä, että interventio olisi helpoimmin toteutettavissa ja nykymuodossaan toimivin toisluokkalaisilla. Ylemmille luokille jaksosta esitellään muutamia variaatioita. Tulokset osoittivat, että interventiolla pystyttiin jossain määrin vaikuttamaan oppilaiden päässälaskujen hallinnan kehitykseen, mutta oman luokkansa keskimääräiseen taitotasoon vain harvat interventioon osallistuneista oppilaista ylsivät. Yksilötasolla oppilaiden voitiin kuitenkin havaita hyötyvän siitä esimerkiksi työskentelytaitojen kehittymisenä.

 

Lataa pdf

Minuuttilukemista Pohjanlammen koululla

Maarit Sorjonen, Hanna Pöyliö

Abstrakti:

Pohjanlammen koululla Jyväskylässä on syksystä 2007 lähtien tehty monenlaisia lukusujuvuusharjoituksia. Harjoituksiin on osallistunut sellaisia oppilaita, jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon ja hallitsevat hyvin esimerkiksi kirjain-äännevastaavuudet, mutta jotka lukevat hitaasti ja epäsujuvasti. Lukunopeus ei oikein tahdo riittää luetun ymmärtämiseen. Idea lukusujuvuusharjoitteluun saatiin alun perin Niilo Mäki Instituutista. Pohjanlammen koulun oppilaita osallistui Niilo Mäki Instituutin lukusujuvuuden tutkimushankkeeseen keväällä 2008; yhteydenpito Pohjanlammen koulun ja Niilo Mäki Instituutin välillä lukusujuvuusasiassa alkoi kuitenkin jo syksyllä 2007, ja siitä lähtien on koulullamme kokeiltu erilaisia lukusujuvuusharjoituksia. Tässä artikkelissa esitellään minuuttilukemista: lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Artikkelissa kuvataan Pohjanlammen koulun lukusujuvuusharjoittelun kolmea eri jaksoa. Ensimmäisen jakson aikana koulun opettajille ja koulunkäyntiavustajille kerrottiin minuuttilukemisesta ja käynnistettiin ensimmäiset aikapaineiset lukemiskokeilut. Toisen ja kolmannen jakson aikana pyrittiin hyödyntämään ensimmäisen jakson kuluessa saatuja kokemuksia ja muokkaamaan harjoittelua toimivammaksi. Kaikkien jaksojen aikana lukusujuvuusharjoittelua ohjasivat avustajat. Heitä puolestaan ohjasi koulun kolmas–kuudesluokkalaisten laaja-alainen erityisopettaja. Tärkeimmät minuuttilukemisesta tehdyt havainnot liittyivät motivaatioon. Oppilaiden innostus minuuttilukemista kohtaan yllätti Pohjanlammen koulun aikuiset. Myös sellaiset oppilaat, jotka eivät muuten oikein innostuneet lukemisesta, pitivät minuuttilukemista jännittävänä ja innostavana. Motivaation tärkeyttä lukemisen sujuvoitumisessa ei voi liikaa korostaa.

Lataa pdf

Lukiolaisetko erityisen pedagogisen tuen tarpeessa?

Tuuli Kinberg, Hannu Savolainen

Abstrakti:

Artikkeli pohjautuu T. Kinbergin Jyväskylän yliopistossa tekemään erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmaan Lukiolaiset erityisen pedagogisen tuen tarvitsijoina (2008). Pro gradu voitti Niilo Mäki Instituutin järjestämän gradukilpailun vuonna 2010. Nuorten ja etenkin lukiolaisten oppimisvaikeuksista tiedetään vielä hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lukiota ensimmäistä vuotta käyvien nuorten erityisiä tuen tarpeita ja vahvuuksia sekä niiden yhteyttä lukion opiskeluympäristöön. Lisäksi tarkastellaan, voivatko vahvuudet ennaltaehkäistä vaikeuksien kokemista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 28 lukiosta 449 opiskelijalta eri puolilta Suomea. Tutkimustulokset osoittivat, että lukioon hakeutuu peruskoulussa erityisopetusta saaneita opiskelijoita, joiden erityisopetuksen tarve tulee uudelleen esiin lukiossa. Lukiolaiset tarvitsivat erityistä tukea lukemisessa ja kirjoittamisessa, matematiikassa ja vieraissa kielissä. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ja koulu-uupumus olivat yhteydessä moniin muihin vaikeuksiin. Tuen tarve oli lukiolaisilla yleistä, ja tukea saivat vähiten ne, jotka sitä eniten tarvitsivat. Vaikeudet hankaloittivat opettajan asettamien tavoitteiden saavuttamista. Lukiolaisten vahvuuksien todettiin toimivan puskurina vaikeuksia vastaan. Tutkimustulosten perusteella voitiin päätellä, että opiskeluympäristö vaikuttaa vaikeuksien kokemiseen ja että lukiossa on tarvetta erityiselle pedagogiselle tuelle.

 

Lataa pdf

Lukutaidon edistymisen seuranta 1. luokalla – auttaako tiivis edistymisen seuranta tukitoimien suunnittelussa?

Taina Hämäläinen, Anne Danielsson

Abstrakti:

Perusopetuslakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. Tavoitteena on myös lisätä tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia. Oppilaalle, joka tarvitsee yleistä tukea jatkuvampaa, vahvempaa ja yksilöllisempää tukea, annetaan tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laaditun kirjallisen oppimissuunnitelman mukaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet). Tässä artikkelissa esitellään, miten lukemaan opettelun tukemisen vaikuttavuutta voidaan tehostetun tuen aikana seurata ja arvioida nopeasti, helposti ja luotettavasti.

Lataa pdf

Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus

Sini Huemer

Abstrakti:

Sini Huemerin psykologian väitöskirja ”Training Reading Skills: Towards Fluency” [Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus] tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisessa tiedekunnassa 6. kesäkuuta 2009. Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Niemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf