Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa

Noora Heiskanen
Tiina Saxlund
Anja Rantala
Tanja Vehkakoski

Vahvuusperustainen kasvatusajattelu on saanut viime vuosina Suomessa paljon huomiota. Vahvuuksien hyödyntäminen tukee lasten itsearvostusta, lisää myönteistä käyttäytymistä ryhmässä ja voi helpottaa vaikeuksien ja epäonnistumisten sietämistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, millaisia vahvuuksia tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan esiopetuksessa, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamisella on. Tutkimuksen aineiston muodostavat esiopetuksen oppimissuunnitelmat, tehostetun tuen suunnitelmat ja HOJKS-asiakirjat (N = 65). Aineistolähtöisessä analyysissa vahvuuksiksi ymmärrettiin lapsen kyvyt, luonteenpiirteet ja toimintatavat, jotka esitettiin asiakirjatekstissä myönteisinä, lapselle hyvää tuottavina ja kulttuurisesti arvostettuina. Vahvuuskuvauksia analysoitiin osin sisällönanalyysia ja osin diskurssianalyysia käyttäen. Tulokset osoittivat, että asiakirjoihin oli kirjattu laaja kirjo lasten vahvuuksia. Vahvuudet jakautuvat kahdeksaan ryhmään: sosiaaliset vahvuudet, luonteenvahvuudet, kognitiiviset vahvuudet, motoriset vahvuudet, käyttäytymisen vahvuudet, oppimisen vahvuudet, vahvuudet arjen toiminnoissa sekä tunnevahvuudet. Lapsen vahvuuksien kuvaukset vaihtelevat niiden yksityiskohtaisuuden ja vaihtelevuuden mukaan. Vahvuuskuvauksille muotoutui teksteissä neljä tehtävää: lapsen tilanteen taustoittaminen, tuen tarpeiden kuvausten pehmentäminen, muutoksen osoittaminen sekä pedagoginen hyödyntäminen. Lasten vahvuuksien kirjaamisen haasteena oli kuvausten irrallisuus: vahvuuksia kyllä kuvattiin, mutta niihin viittaaminen pedagogiikan suunnittelussa jäi vähäiseksi.

ThinkMath-verkkopalvelu. Matemaattisten taitojen tutkimukseen perustuva tukeminen

Riikka Mononen, Pirjo Aunio, Anna Tapola

Abstrakti:

ThinkMath-verkkopalvelu (http://blogs.helsinki.fi/thinkmath) on esi- ja alkuopetusikäisten lasten kanssa toimiville kasvattajille suunnattu ilmainen verkkosivusto, josta löytyy tutkimukseen perustuvaa tietoa ja harjoitusmateriaalia matemaattisten taitojen tukemiseen. Harjoitusmateriaalit on suunnattu erityisesti sellaisille lapsille, jotka tarvitsevat lisätukea keskeisten matemaattisten taitojen oppimisessa. Tässä kirjoituksessa kuvaamme matemaattisten taitojen harjoitusmateriaalien teoreettista taustaa, materiaalien keskeiset sisällöt ja harjoittelun toteutuksen sekä kerromme, millaisia oppimistuloksia ja kokemuksia harjoitusmateriaalin tutkimuksellisista kokeiluista on saatu.

Lataa pdf

Esikoululaisten matemaattisten taitojen kehityksen tukeminen Minäkin lasken! -harjoitusohjelmalla

Erja Lusetti, Pirjo Aunio

Abstrakti:

Varhaislapsuudessa saavutetut taidot ja tiedot lukumääristä, luokittelusta, vertailusta ja muista matemaattisista käsitteistä luovat pohjaa koulumatematiikan oppimiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko matemaattisesti heikkojen esikouluikäisten lasten matemaattisissa taidoissa kehittymistä, kun heille tarjotaan rikastettua opetusta ”Minäkin lasken!” -ohjelman (Van Luit, Aunio & Räsänen, 2010) avulla. Harjoitusohjelman vaikuttavuus voitiin tutkimuksessa tilastollisesti osoittaa: interventioryhmän lasten taidot kehittyivät tutkimusjakson aikana enemmän kuin kontrolliryhmän lasten. Huomattavin edistyminen tapahtui lukukäsitteen (lukumäärä, lukusana, numeromerkki sekä yhteen- ja vähennyslasku) hallinnassa. Harjoitusohjelman alkaessa interventioryhmän lasten matemaattiset taidot olivat heikommat kuin kontrolliryhmän lasten. Loppumittauksessa ryhmien välinen ero oli hävinnyt. Ryhmien välisiä eroja ei ollut myöskään havaittavissa vuosi intervention lopettamisen jälkeen.

Lataa pdf