Luku- ja laskutaidon kehityksen päällekkäisyys alakoulusta yläkouluun ja taustalla vaikuttavat kognitiiviset mekanismit

YTM Heidi Korpipään psykologian väitöskirja ”Overlap between reading and arithmetic skills from primary to lower secondary school and underlying cognitive mechanisms” tarkastet- tiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 24.1.2020. Vasta- väittäjänä toimi professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä luku- ja laskutaidon kehityksen keskinäisestä yhteydestä alakoulusta yläkouluun sekä tämän yhteyden taustalla vaikuttavista tiedonkäsittelymekanismeista. Tutkimus tuo tietoa siitä, missä määrin luku- ja laskutaito jakavat saman taitotason eli päällekkäistyvät kehityksen eri vaiheissa ja missä määrin erilaiset luku- ja laskutaidon alkuvalmiudet sekä yleisemmät tiedonkäsittelytaidot tätä päällekkäisyyttä ennustavat. Tulokset antavat lisätietoa samanaikaisten luku- ja laskutaidon vaikeuksien syistä ja keinoista tukea molempien taitojen kehitystä läpi kouluvuosien.

Asiasanat: lukutaito, laskutaito, kehitys, päällekkäisyys, esikoulu, alakoulu, yläkoulu

Lectio praecursoria

Ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa

Eija Pakarinen, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus

Abstrakti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin esiopetusryhmässä havainnoidun ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteyttä esiopetusikäisten lasten oppimismotivaatioon, tehtävää välttävään työskentelytapaan sekä luku- ja laskutaidon valmiuksiin. Lisäksi tarkasteltiin esiopettajien kasvatustyössään kokeman stressin yhteyttä ryhmänsä lasten oppimismotivaatioon ja äännetietoisuuden taitoihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Alkuportaat-pitkittäistutkimuksen esiopetusvuoden aineistoa kolmelta paikkakunnalta. Tutkimukseen osallistui 1 268 esiopetusikäistä lasta (655 poikaa ja 613 tyttöä). Lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia mitattiin yksilö- ja ryhmätestein esiopetusvuoden syksyllä ja keväällä. Lasten motivaatiota esiopetuksen eri sisältöalueita kohtaan arvioitiin keväällä yksilöhaastattelulla. Esiopettajat (130 naista, 7 miestä) arvioivat kyselylomakkeen avulla lasten tehtävää välttävää versus tehtäväsuuntautunutta työskentelytapaa. Esiopettajat täyttivät taustatekijöitä sekä ohjaukseen liittyvää stressiä koskevan kyselylomakkeen esiopetusvuoden keväällä. Esiopetusryhmien ohjausvuorovaikutuksen laatua mittaaviin havainnointeihin osallistui 49 esiopettajaa (47 naista, 2 miestä) kolmelta eri paikkakunnalta. Tulokset osoittivat, että esiopetusryhmissä havainnoitu ohjausvuorovaikutuksen laatu oli yhteydessä lasten motivaatioon, joka puolestaan vaikutti luku- ja laskutaidon valmiuksien kehittymiseen. Mitä laadukkaammaksi esiopettajan ohjauksellinen tuki oli arvioitu, sitä vähemmän ryhmän lapsilla ilmeni tehtäviä välttäviä työskentelytapoja oppimistilanteissa. Lisäksi lasten laskutaidon valmiudet kehittyivät paremmin, mikäli he käyttivät paljon tehtäväsuuntautuneita työskentelytapoja. Niissä esiopetusryhmissä, joissa toiminta oli hyvin organisoitua ja toiminnot tukivat lasten kiinnostusta, lapset olivat motivoituneempia oppimaan esiopetuksen sisältöalueita, mikä puolestaan heijastui äännetietoisuuden taitojen hyvänä hallintana. Lisäksi lasten oppimismotivaatio toimi välittävänä tekijänä esiopettajan kokeman stressin ja lasten äännetietoisuuden taitojen välillä, ts. mitä vähemmän opettajalla oli stressiä, sitä motivoituneempia lapset olivat ja sitä paremmat olivat kyseisen ryhmän äännetietoisuuden taidot.

Lataa pdf