Miksi oppilaat ovat väsyneitä? Katsaus väsymyksen syihin ja seurauksiin

Juhani E. Lehto

Abstrakti:

Katsauksessa tarkastellaan peruskoulu- ja lukioikäisten unta ja väsymystä. Väsymyksen tunteet ovat lisääntyneet, ehkä aivan viime vuosia lukuun ottamatta. Huomattavan suuri osa oppilaista kokee itsensä väsyneeksi varsinkin kouluviikon aikana. Myöhäiseksi siirtynyt nukkumaanmeno ja liian lyhyeksi jäävä yöuni ovat selkeimmät syyt väsymykseen. Heikko unenlaatu on myös todennäköinen syy. Unenpituus, unenlaatu ja väsymys ovat kaikki yhteydessä koulumenestykseen, tosin yhteys ei ole kovin vahva. Selvästi vahvemmin nämä tekijät ovat yhteydessä depressio-oireisiin.

Unen vaikutus ADHD-tyyppiseen oireiluun on mahdollista, mutta tutkimusta on toistaiseksi vähän sellaisista oppilaista, joilla ei ole diagnosoitua ADHD-oireyhtymää. Unen vaikeudet saattavat selittää, miksi opettajat kokevat ADHD-tyyppisen oireilun lisääntyneen koulussa. Tietotekniikan käyttö myöhään illalla ja yöllä vähentää unenpituutta ja heikentää unenlaatua. Sen aiheuttamista uniongelmista ja väsymyksestä on kuitenkin melko vähän tutkimusta: tarkat vaikutusmekanismit ovat selvittämättä. Katsauksen lopuksi pohditaan, miten koulupäivän aloittaminen myöhemmin ja nukkumaanmenon varhentaminen saattaisivat vähentää oppilaiden väsymystä.

Lataa pdf

Kouluikäisten lasten työmuistin toiminta ja kehittyminen

Virve Vuontela

Abstrakti:

Työmuisti on oppimisen edellytys ja välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä. Häiriöt työmuistin toiminnassa vaikeuttavat oppimista, ja niihin liittyy usein myös ongelmakäyttäytymistä. Artikkelissa selvitetään näkö- ja kuuloaistiin perustuvan työmuistin taustalla olevien aivomekanismien toimintaa ja mekanismien kehittymistä 6–13-vuotiailla lapsilla. Samoin selvitetään kouluikäisten lasten työmuistisuorituksen yhteyttä koulumenestykseen ja lapsilla todettuun psyykkiseen oireiluun. Tutkimusmenetelminä on käytetty käyttäytymistutkimuksia ja aivojen toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI).Tulokset osoittavat, että tyttöjen ja poikien näkö- ja kuuloaistiin perustuva paikkasidonnainen työmuisti kehittyy 6–13 ikävuoden välillä merkitsevästi. Näköaistiin perustuva työmuistisuoritus saavuttaa aikuisen tason aikaisemmin kuin kuuloaistiin perustuva, ja tyttöjen kehitys on nopeampaa kuin poikien. Lapset, jotka suoriutuvat hyvin työmuistitehtävistä, menestyvät myös hyvin koulussa. Tutkimuksen 6–8-vuotiaiden lasten ryhmässä havaittiin heikon työmuistisuorituksen ja tarkkaavaisuusongelmien välinen yhteys, mikä viittaa hitaasti kehittyvän otsalohkon etuosan osuuteen koulunkäyntinsä aloittavien lasten käytös- ja oppimisvaikeuksien taustalla. Tutkimus osoitti myös, että lasten näköaistiin perustuva työmuisti toimii eri tavalla kuin aikuisten. Aikuisten työmuistissa tieto ärsykkeen paikasta ja väristä käsitellään eri hermoverkoissa, kun taas lapsilla samat hermoverkot käsittelevät sekä ärsykkeen paikkaa että väriä. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ärsykkeen paikkaan tai väriin käsitellään kuitenkin lapsillakin osittain erillisissä hermoverkoissa. Tämä tulos viittaa siihen, että 11–13 vuoden iässä näköaistiin perustuvat tarkkaavaisuusmekanismit ovat jo osittain eriytyneitä mutta työmuistimekanismit eivät vielä ole.

Lataa pdf