Toimitukselta

Vuoden 2019 ensimmäisessä NMI-Bulletinissa käsitellään useita innostavia aiheita, jotka ovat sekä teoreettisesti perusteltuja että käytännönläheisiä. Eija Väisäsen väitöstilaisuuden lektiossa ”Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja” syvennytään lasten laskemisen sujuvuuteen ja siihen, miten kaksi alakouluikäisille suunnattua harjoitusohjelmaa vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Tiina Mäkelän väitöstilaisuuden lektio ”Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun” liittyy oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen tematiikkaan. Mäkelä suuntaa katseemme laadukkaisiin oppimisympäristöihin. Hän esittelee väitöskirjansa tuloksena syntyneen LED-työkalun, joka on tarkoitettu oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun. LED-työkalua on jo käytetty oppimisympäristöjen suunnittelun apuna sekä Suomessa että ulkomailla. Heli Muhosen lektiossa ”Opetusdialogi luokkahuoneessa – opettajan tarjoama tuki, yhteinen tiedonrakennus ja yhteys akateemiseen suoriutumiseen” käsitellään ajankohtaista luokkahuonevuorovaikutuksen teemaa. Muhonen tutki väitöskirjassaan dialogista opetusta ja sen yhteyttä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen.
Koulumaailmaan sijoittuvat myös kolme seuraavaa kirjoitusta. Heiskasen, Saxlundin, Rantalan ja Vehkakosken tutkimus ”Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa” liittyy Suomessakin viime vuosina paljon huomiota saaneeseen vahvuusperustaiseen kasvatusajatteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vahvuuksia esiopetuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamiselle muodostuu asiakirjoissa. Tanskanen ja Piironen kertovat kokemuksistaan haastavasti käyttäytyvien lasten kuntouttamisesta PACE-toimintamallin avulla. PACE-toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja tiiviiseen perhetyöhön, ja sitä toteutetaan Joensuun kaupungin alakouluissa. Heikkilä, Puttonen ja Siiskonen puolestaan muistuttavat, että oppilaan luku- ja kirjoitustaitojen arviointi ei ole ainoastaan informaatiota oppilaan taidoista. Arviointi on parhaimmillaan käytännöllistä tietoa, jota opettaja voi käyttää suunnitellessaan oppilaan opetusta ja tukea. Heidän artikkelinsa on nimeltään ”Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin”.
Silanderin puheenvuorossa ollaan edelleen kiinni ajankohtaisessa aiheessa, sillä Silander valottaa lukijoille lukiouudistusta. Kirjoitus kuvaa lukiouudistuksen tavoitteita ja keinoja taata lukiokoulutuksen vetovoimaisuus ja kyky vastata tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Vuoden ensimmäisen numeron päättää Timi Tervon raportti syyskuussa kahdeksannen kerran järjestetystä Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtumasta. Tervo tekee monipuolisen katsauksen tapahtumassa käsiteltyihin oppilaiden hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemisen teemoihin.

Toimituskunta