Digitaalisesti kiinni nuorten luku- ja oikeinkirjoitustaidon arviointiin toisella asteella

Maria Paananen, Hanna Pöyliö, Sami Määttä, Leena Holopainen

Luku- ja kirjoitustaitoa on seulontavaiheessa perinteisesti arvioitu paperisella arviointivälineellä. Arvioinnin työläys ja verkkopohjaisen lukemisen yleistyminen ovat digitaalisen arviointivälineen kehittämiseen johtaneita syitä. Niilo Mäki Instituutissa tutkimusperustaisesti kehitetty DigiLukiseula tehostaa arviointia toisella asteella, jolloin opiskelijoiden tukemiseen jää enemmän aikaa. Digitaalisuus tuo myös uusia ulottuvuuksia arviointityöhön. DigiLukiseulan käsikirja on luettavissa osoitteessa digilukiseula.nmi.fi.

Lataa pdf

Nuorten toiminnanohjauksen pulmien yhteys kaverisuhteisiin

Annika Isomäki, Paula Jaatinen, Sini Teivaanmäki, Liisa Klenberg, Riikka Hirvonen & Noona Kiuru

Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijoiden toteuttamaa ja Suomen Akatemian rahoittamaa TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemäsluokkalaisten nuorten (n = 377) toiminnan- ohjauksen pulmien ja kaverisuhteiden välisiä yhteyksiä. Nuorten pulmia toiminnanohjauksessa tarkasteltiin opettajien täyttämällä Keskittymiskyselyllä. Lisäksi tarkasteltiin nuorten kavereiden määrää, läheisen ystävyyssuhteen laatua ja nuorten asemaa vertaisryhmässä. Kavereiden määrää mitattiin laskemalla niiden luokkakavereiden lukumäärä, joiden kanssa nuoret kertoivat viettävänsä mieluiten aikaa. Ystävyyssuhteen laatua mitattiin läheisyyttä ja konflikteja koskevilla väittämillä, joita nuorten piti arvioida suhteessa omalla luokalla olevaan parhaaseen ystävään. Nuorten asemaa vertaisryhmässä tutkittiin sosiometrisen kyselyn avulla. Korrelaatioanalyysien tulokset osoittivat, että Keskittymiskyselyn summapisteet olivat yhteydessä kaverisuhteiden kaikkiin puoliin. Opettajan arvioimat toiminnanohjauksen pulmat olivat yleisempiä seitsemäsluokkalaisilla pojilla kuin tytöillä. Monimuuttujaisen kovarianssianalyysin tulokset osoittivat, että niillä nuorilla, joilla oli toiminnanohjauksen pulmia, oli muita nuoria vähemmän kavereita, ja he kokivat enemmän vertaisten hyljeksintää. Sen sijaan toiminnanohjauksen pulmat eivät olleet yhteydessä ystävyyssuhteen laatuun tai vertaisryhmän hyväksyntään. Tulokset antavat uutta tietoa suomalaisnuorten toiminnanohjauksen pulmien ja kaverisuhteiden välisistä yhteyksistä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää aiheeseen liittyvää tutkimusta, jotta saataisiin lisää tietoa ja osattaisiin tukea nuoren myönteisiä kaverisuhteita.

Artikkelin taulukot:

 

 

 

Taulukot pdf-tiedostona: taulukot

Tiedon ja tutkimusmenetelmien tarve on suuri: Miten hahmotusvaikeuksien kanssa selviää arjessa ja koulussa?

Katariina Huusela

Camilla Hagelstam on kehitys- ja kasvatusalan erikoispsykologi, ja hän on erikoistumassa neuropsykologiaan. Hän valmistui Åbo Akademista vuonna 2000 ja toimi sen jälkeen muun muassa koulupsykologina ja vankilapsykologina, kunnes kiinnostui neuropsykologiasta ja lasten oppimisvaikeuksista. Nyt Hagelstam toimii yrittäjänä ja tekee neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta lasten ja nuorten parissa. Hän on
kiinnostunut erityisesti visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin liittyvästä NLD:stä eli ei-kielellisistä oppimisvaikeuksista.
Kiinnostus ei-kielellisiä oppimisvaikeuksia kohtaan syntyi asiakkaista, joiden
Hagelstam kuvailee olevan hurmaavia, mutta haastavia. Edistyminen heidän kanssaan on palkitsevaa, mutta vaikeuksia tuottaa se, että NLD:tä ei tunneta vielä kovin hyvin eikä sitä ole vielä virallisessa tautiluokituksessa. Kliinikoiden ja kuntoutuksen asiakkaiden olisi tärkeää saada lisää tietoa siitä, mistä NLD:ssä on kyse, mutta tutkimustietoa on edelleen vähän. Hagelstam on mukana työryhmässä, joka mukauttaa Suomessa käytettäväksi testistöä, joka auttaa tunnistamaan NLD:n eli ei-kielellisen oppimisvaikeuden.

ADHD-oireisten oppilaiden vahvuudet opettajien arvioimina

Liisa Klenberg

Vahvuuksien arvioinnin tulisi sisältyä koulun arviointityöhön etenkin silloin, kun selvitetään koulunkäynnin vaikeuksia ja tukitoimien tarvetta. Vahvuuksien esiin nostaminen on erityisen tärkeää oppilaille, joiden taipumusten tai toiminnan (esim. ADHD-oireet) vuoksi vuorovaikutus koulun tilanteissa on
ongelmakeskeistä
. Tällä hetkellä tutkimustietoa oppilaiden ja erityisryhmien vahvuuksista on niukasti, ja tutkitut vahvuuksien arviointimenetelmät puuttuvat. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin kahden ADHD-ryhmän vahvuuksia opettajien täyttämien Keskittymiskyselyn vahvuusosioiden avulla.
Lisäksi selvitettiin, millaisia vahvuusarvioita peruskouluikäiset oppilaat keskimäärin Keskittymiskyselyssä saivat ja miten erilaiset taustatekijät olivat yhteydessä arvioihin. Tulosten mukaan vahvuusarvioiden normaalivaihtelua selittivät oppilaan ikä, sukupuoli ja vanhempien koulutustausta. Keskimääräisesti opettajat arvioivat oppilailla olevan varsin runsaasti vahvuuksia. ADHD-diagnoosin saaneilla oppilailla vahvuuksia arvioitiin olevan jonkin verran vähemmän, mutta tietyillä osa-alueilla heillä oli enemmän vahvuuksia kuin muilla oppilailla. Oppilailla, joilla oli ylivilkkaus- sekä tarkkaamattomuusvaikeuksia, korostuivat etenkin aktiivisuuteen liittyvät vahvuudet, ja tarkkaamattomilla oppilailla esiin nousivat herkkyyteen liittyvät
vahvuudet.

Lukivaikeuden kehitykselliset alaryhmät ja niiden vertailu kognitiivisissa taidoissa sekä toimintatavoissa

Maarit Perälä, Minna Torppa & Kenneth Eklund

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lukivaikeuden pysyvyyttä toiselta luokalta kahdeksannelle luokalle suomalaisessa pitkittäisaineistossa. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka auttavat eri ikäisten lasten lukivaikeuden varhaisessa tunnistamisessa, sekä tekijöitä, jotka tukevat lukutaidon kehitystä. Tunnistimme kolme erilaista lukivaikeusryhmää: pysyvä, kompensoituva ja myöhään ilmenevä lukivaikeus. Lukivaikeusryhmät erosivat varhaisten kognitiivisten taitojen lisäksi tehtävää välttävässä
käyttäytymisessä, lukuharrastuneisuudessa ja kotitehtäviin käytetyssä ajassa. Koska osalla lapsista lukemisen vaikeuden havaittiin ilmenevän vasta alkuopetuksen jälkeen, on tärkeää, että lukutaidon kehitystä seurataan myös
ensimmäisten luokkien jälkeen. Kognitiivisten taitojen arvioinnin avulla on hankala tunnistaa lapsia, joilla on riski peruslukutaidon omaksuttuaan vielä jäädä jälkeen lukutaidon kehityksessä ja joille saattaa ilmaantua vaikeuksia lukusujuvuudessa vasta alaluokkien jälkeen.

Hahmottamisen tukeminen koulussa

Saija Kantanen

Alakouluikäiset oppilaat ohjautuvat osaaikaiseen erityisopetukseen useimmiten siksi, että he tarvitsevat tehostettua tukea
lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan. Oppilaan työskentelyä havainnoitaessa ja arvioitaessa näiden vaikeuksien
taustalta löytyy kuitenkin usein jonkinasteisia hahmottamiskyvyn ongelmia. Tässä artikkelissa kuvataan kokeilua, jossa pyrittiin hahmottamisen taitojen tukemiseen erityisopetuksessa. Kokeilussa käytettiin joukkoa erilaisia kuntoutusmenetelmiä opetuksellisessa yhteydessä. Jatkossa viitataan tähän kokeiluun sanalla kuntoutus lyhyyden vuoksi
.

Check in, check out! Käyttäytymisen tehostettua tukea

Anne Karhu

Kasvatustieteiden maisteri ja erityisopettaja
Anne Karhun erityispedagogiikan väitöskirjan
”Check in, check out! Käyttäytymisen tehostettua tukea” -väitöskirja tarkastettiin 24.8.2018 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja psykologian tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu
Savolainen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Kielellisesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena

Raisa Harju-Autti, Hanna-Maija Sinkkonen, Tiina Aine & Pekka Räihä

Maahanmuutto on tuonut mukanaan oppilasaineksen yhä lisääntyvän kielellisen ja kulttuurisen diversiteetin, johon alun perin homogeeniselle oppilasainekselle sopivaksi suunniteltu perusopetus ei kykene vastaamaan. Valmistavasta opetuksesta ja S2-opetuksesta huolimatta maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen ei yllä samalle tasolle kuin kantaväestön oppilailla peruskoulun päättövaiheessa. Yläkoulun oppiaineiden tekstit ovat kaikissa tietoaineissa vaativia, ja kielitaidoltaan heikot oppilaat tarvitsevat tukea myös opiskelumotivaation säilyttämiseen.
Erityistä huomiota vaativat yläasteikäisinä maahan muuttaneet nuoret. Tässä artikkelissa esitellään yläkouluikäisiä maahanmuuttajaoppilaita
varten kehitetty yleisopetukseen integroitu kielellisesti tuetun opetuksen malli (KIETU-opetus), jonka tarkoituksena on tukea oppilaista niin kielen kuin oppiainesisältöjen omaksumisessa. Mallia tarkastellaan Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian mukaan.

”Ei tarvi pelätä, että ois erilainen”, Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta

Maarit Lasanen

Maarit Lasasen väitöskirja ”Ei tarvi pelätä, että
ois erilainen” – Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta” tarkastettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 9.
kesäkuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Lapin yliopiston professori Kaarina
Määttä.

Lataa pdf

Opetuskäytänteet ja niiden yhteys lukutaidon kehitykseen ensimmäisinä kouluvuosina

Xin Tang

Xin Tangin psykologian väitöskirja ”Teaching
Practices in Early Primary School: Dimensions,
Patterns and Consequences” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 13. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Antje von
Suchodoletz (New York University Abu Dhabi)
ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto)
.

Lataa pdf

Kokeeton osaamisen arviointi – Yläluokkalaisten näkemyksiä portfolion, posterin ja projektien käytöstä arviointimenetelminä ja työtapoina kokeen sijaan

Inkeri Sutela & Najat Ouakrim-Soivio

Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman (2014) mukaan arvioinnin tulee olla monipuolista. Sen tulee sekä tukea oppilaan oppimista ja edistymistä (erityisesti formatiivinen arviointi) että tuottaa tietoa oppilaan osaamisen tasosta (erityisesti summatiivinen arviointi). Sisältöjen omaksumisen sijaan esimerkiksi historian opetuksessa korostetaan taitojen omaksumista ja harjoittamista. Näin ollen taitojen tulisikin olla myös keskeinen arvioinnin kohde.
Viikin normaalikoulussa lukuvuonna 2017–2018 tehdyssä opetuskokeilussa kaksi  perusopetuksen seitsemättä luokkaa (N = 43 oppilasta) arvioitiin historian opetuksen ensimmäisellä puoliskolla kokonaan ilman kokeita.
Arvioitavia suorituksia kokeen sijaan olivat ryhmätyönä tehty seinälehti, portfolio sekä vapaavalintainen projekti. Jakson jälkeen oppilailta
kerättiin nimetöntä palautetta sähköisellä kyselylomakkeella, ja lopuksi opintojakson kokonaisuuden ja osasuoritusten arvosanoja verrattiin toisiinsa ja saatuun palautteeseen.
Tutkimustulosten pohjalta esitämme, että opetuksessa todella tulisi käyttää opetussuunnitelman mukaisia monipuolisia arviointimenetelmiä, jotka toimivat samalla taitoja kehittävinä työ- ja opiskelumenetelminä. Oppilaat
pitivät kokeetonta jaksoa motivoivana, hauskana ja tavallista stressittömämpänä. He arvelivat myös oppineensa hyvin – jotkut jopa paremmin kuin jos opetusjaksossa olisi ollut koe.
Kokeita ei kuitenkaan tule hylätä. Osa oppilaista arveli, että olisi oppinut vielä paremmin, jos olisi joutunut myös lukemaan kokeeseen. Koetta vastaava kertausvaihe jäikin puuttumaan. Aina oppilaat eivät myöskään kokeneet osaamisensa tulleen riittävästi esiin. Epäkohdaksi nähtiin esimerkiksi formatiivisesta palautteesta seurannut tulosten osittainen
samankaltaistuminen. Autenttisen arvioinnin menetelmien ajateltiin kuitenkin tukevan historian sisältöjen sekä taitojen omaksumista.

Kolmas sektori koulumaailmassa: yläkoulun nuorten näkemyksiä työpajatoiminnassa käytetyistä työtavoista

Raisa Ahtiainen, Ninja Hienonen, Meri Lintuvuori & Risto Hotulainen

Monet järjestöt ja yhdistykset tekevät yhteistyötä perusopetuksen koulujen kanssa, ja tätä yhteistyötä voidaan kuvata koulujen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kohtaamiseksi. Parhaimmillaan kolmas sektori voi tukea ja rikastuttaa kouluille osoitettuja tehtäviä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kolmannen sektorin toimintana Walter ry -nimisen järjestön kouluilla järjestämiä työpajoja ja perusopetuksen yläluokkien oppilaiden näkemyksiä tästä toiminnasta. Walter ry:n Kytke-työpajat käsittelevät
kulttuurista moninaisuutta, ja järjestön tavoitteena on kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen lasten ja nuorten keskuudessa.
Tutkimuksen kysymykset ovat seuraavat: Mitä mieltä nuoret ovat Walter ry:n työpajojen työtavoista? Miltä työtavat vaikuttavat suhteessa kouluarkeen? Mikä on kolmannen sektorin  rooli koulumaailmassa? Tutkimuksen aineistona ovat työpajoihin osallistuneiden nuorten ryhmähaastattelut (N = 24). Aineistolähtöinen sisällönanalyysi osoittaa, että nuorten mielestä työpajoissa käytettävät työmuodot poikkeavat siitä, mihin he koulupäiviensä aikana ovat
tottuneet. Nuoret toteavat tulevansa kuulluksi, kuulevansa ikätovereitaan ja saavansa keskustella. Toimintana työpajat tuovat tervetullutta vaihtelua. Tämä tulos on positiivinen, kun tarkastellaan nuorten kokemusta kolmannen
sektorin järjestämästä toiminnasta. Sen sijaan perusopetuksessa järjestettävä opetus on tulosten valossa varsin vanhanaikaista ja opettajajohtoista, mikä ei ole ollut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa keskeisenä
työskentelymuotojen tavoitteena enää 2000-luvulla.

Selvitys oppimisvaikeuksien kompensointikeinoista – oppimisen apuvälineet sekä työssä ja opinnoissa saatu tuki

Riina Pieviläinen, Johanna Nukari, Jukka Liimatainen & Susanna Maijanen

Tässä tutkimuksessa selvitetään oppimista helpottavien apuvälineiden käyttöä henkilöillä, joilla on todettu tai itse epäilty oppimisvaikeus.
Lisäksi selvitetään muuta oppimisvaikeuksiin saatua tukea ja erityisjärjestelyjä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ammattilaisten ohjauskäytäntöjä oppimisen apuvälineisiin liittyen. Kyselyyn oppimisen apuvälineistä oli mahdollista vastata joko ammattilaisen tai oppimisvaikeuksia kokevan näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin 81 vastaajan vastauksia,
joista 73 prosenttia vastasi omien kokemustensa pohjalta ja 27 prosenttia ammattilaisen näkökulmasta.

Tulosten perusteella vain hieman yli
puolet vastaajista, joilla oli oppimisvaikeuksia, ilmoitti käyttävänsä oppimisen apuvälineitä. Eniten käytettiin äänikirjoja ja lukikalvoja ja -viivaimia. Oppimista helpottavia älypuhelinsovelluksia tai tietokoneohjelmia käytti alle viidennes vastaajista.

Noin puolet vastaajista, joilla oli oppimisvaikeuksia, oli saanut jotakin tukea. Tuen muodoista yleisin oli erityisopetus. Kuntoutusta oli
saanut vain harva. Opinnoissa oli saanut erityisjärjestelyjä noin kaksi kolmasosaa vastanneista. Sen sijaan työelämässä erityisjärjestelyjä oli saanut vain viidennes.

Ammattilaiset ohjasivat yleisimmin asiakkaitaan käyttämään lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineitä sekä tarkkaavuuden apuvälineitä. Älypuhelinsovellusten tai tietokoneohjelmien käyttöä ohjasi alle kolmannes kyselyyn vastanneista ammattilaisista.


Etenkin erilaisten sovellusten ja tietokoneohjelmien hyödyntäminen oppimisen apuvälineenä oli vielä melko vähäistä, vaikka niitä on
nykyisin tarjolla maksuttomasti. Teknologian kehityksen myötä erilaiset sovellukset ja internetin kautta käytettävät ohjelmat tulevat lisäämään apuvälineiden saatavuutta ja käytettävyyttä.

 

Seurantatutkimus lapsuudessa todetuista oppimisvaikeuksista – Polut koulutukseen, työllistymiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin

Anna-Kaija Eloranta

PsM Anna-Kaija Elorannan psykologian väitöskirja ”A follow-up study of childhood learning disabilities. Pathways to adult-age education,
employment and psychosocial wellbeing” tarkastettiin Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 14.12.2019.
Vastaväittäjänä toimi professori George Hynd (University of Georgia, USA) ja kustoksena dosentti Tuija Aro Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

YHTEISPELI – tunne- ja vuorovaikutustaidoilla kohti hyvinvointia

Henna Näyhä

Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisiin kouluihin kehitettyä Yhteispeli-menetelmää, jonka tarkoituksena on tukea lasten sosioemotionaalisia taitoja, ennaltaehkäistä koulunkäyntiä kuormittavia ongelmia ja lisätä kouluyhteisön hyvinvointia (Kampman, Solantaus, Anttila, Ojala & Santalahti, 2015).  Yhteispeli perustuu hankkeeseen, joka on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ylöjärven kaupungin sekä opetus- ja  kulttuuriministeriön (OKM) yhteistyönä. Opetushallituksen rahoittamana Yhteispeli-menetelmää on levitetty koulutushankkeissa, joissa Niilo Mäki Instituutti on organisoinut Yhteispeli-koulutuksia.

Lataa pdf

Onko lukuteatteri tehokas tapa harjoitella lukemista? Pilottitutkimuksen tuloksia ReadDrama -hankkeesta

Lukuteatterissa harjoitellaan ilmaisevaa ääneenlukua näytelmätekstien parissa lapsia innostavalla tavalla.
Viidentoista oppitunnin mittaista lukuteatterijaksoa kokeiltiin yhdellä koululla kolmannen luokan heikkojen lukijoiden parissa. Lukutaitojen kehitystä seurattiin suhteessa kahteen verrokkiryhmään: koulun tukea saaviin heikkoihin lukijoihin ja tyypillisesti lukeviin oppilaisiin.
Heikoista lukijoista vain lukuteatteriryhmään osallistuneet oppilaat kehittyivät lukusujuvuudessa.
Oppilaat pitivät lukuteatterista paljon, ja heidän minäpystyvyydessään havaittiin myönteistä kehitystä.
Pienryhmätoimintana järjestettävä lukuteatteri on erittäin lupaava lukemisen kohdennetun tuen muoto.

Lataa pdf

Kissatarina – uusi menetelmä lasten kerrontaitojen arvioimiseen

Leena Mäkinen

Lasten kerrontataitojen arviointi osana lapsen laajempaa kielellistä tutkimusta on tärkeää, sillä kerronta on merkittävä kielenkehityksen osaalue ja kerronnan vaikeuksia esiintyy esimerkiksi lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai autismikirjon häiriö. Kerrontataitojen arviointiin on Suomessa ollut varsin vähän tutkittuja menetelmiä, eikä kuvasarjan pohjalta kerrontaan ole ollut käytössä lainkaan viitearvoja. Kissatarina – Lasten kerrontataitojen arviointimenetelmä perustuu tutkittuun tietoon kerrontataitojen kehityksestä ja arvioinnista. Testi on tarkoitettu erityisesti puheterapeuttien työvälineeksi, ja sen pääasiallinen käyttötarkoitus on auttaa tunnistamaan lapset, joiden kerrontataidot ovat tuen tarpeessa. Huolellinen arviointi on tehokkaan ja lapsen kielellisten vaikeuksien ydinongelmiin keskittyvän kuntoutuksen perusta. Kissatarinassa lasten kertomuksista arvioidaan relevantin informaatiosisällön määrää ja tarkkuutta. Testiin on laadittu persentiiliarvot, joiden avulla lasten suoriutumista voidaan tarkastella suhteessa viiteaineistoon. Tässä artikkelissa kuvataan tarkemmin Kissatarina-arviointimenetelmän teoreettista taustaa ja käyttötarkoitusta.

Lataa pdf

 

Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun

Tiina Mäkelän kasvatustieteen väitöskirja ”A Design Framework and Principles for Co- designing Learning Environments Fostering Learning and Wellbeing” (Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 27.1.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Teemu Leinonen Aalto- yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Sivistys ja osaaminen suomalaisen yhteiskunnan tukipilareina

Tiina Silander

Suomalainen yhteiskunta rakentuu sivistykselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Myös tulevaisuudessa hyvinvointimme ja Suomen menestys perustuvat tietoon, luovuuteen ja osaamiseen sekä niiden rohkeaan hyödyntämiseen. Lukiouudistus on ollut vahvaa yhteisen tekemisen kenttää. Yhdessä tehden uusi lukio ottaa harppauksen kohti tulevaisuutta ja uutta aikakautta. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja ylioppilastutkintolain sekä lukion toiminnallisen uudistamisen.

PACE-asenne erityislasten kanssa työskentelyssä

Riitta Tanskanen
Liisa Piiroinen

Joensuun kaupungin alakouluissa käynnistyi syksyllä 2015 haasteellisesti käyttäytyvien lasten moniammatillinen oppimisympäristöön kuntouttava toiminta. Toiminta on poikkeuksellinen nykyisessä perusopetuksen kentässä vahvan resursoinnin ja kuntoutuksellisen otteen vuoksi. Tässä artikkelissa kuvataan kokemuksia kolmelta ensimmäiseltä toimintavuodelta.

Kuntouttavaan toimintaan ohjautuvien lasten haastavan käyttäytymisen taustalla on usein neuropsykiatrisia vaikeuksia ja myös hankalia traumakokemuksia. Oppimisympäristöön kuntouttavassa toiminnassa käytetään työmenetelmänä moniammatillista lähestymistapaa ja perhetyötä. Työskentelyä ohjaa vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian (Dyadic Developmental Psychotherapy) ”PACE-asenne”. PACE – asenne tarkoittaa sitä, että aikuinen vastaa ja reagoi lapsen haastavaan käyttäytymiseen empaattisesti ja hyväksyvästi ja sanoittaa lapsen tunnetiloja. PACEasenteen mallintaminen perheelle on tärkeää, koska lapsi tarvitsee turvallisia vuorovaikutuskokemuksia sekä hyväksyviä ja empaattisia kohtaamisia ennen kaikkea omien vanhempiensa kanssa. Lisäksi jatkuva yhteydenpito lapsen verkoston muihin toimijoihin on osa toimintaa. Oppimisympäristöön kuntouttavalla toiminnalla tavoitellaan sitä, että moniammatillisen yhteistyön ja tiiviin perhetyön kautta lapsi saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja sen myötä luottamus aikuisiin rakentuu vähitellen.