Tavoitteena sujuva lukutaito

Sini Huemer, Paula Salmi, Mikko Aro

Abstrakti:

Lukemisen erityisvaikeus ilmenee suomen kielessä tyypillisesti erittäin hitaana ja työläänä lukemisena, toisin sanottuna sujuvuuden ongelmina. Lukemisvaikeuksia koskeva kuntoutustutkimus painottuu kuitenkin vahvasti lukutaidon valmiuksien tukemiseen ja lukivaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja selvästi vähemmän tutkimustietoa on tarjolla lukemissujuvuuden ongelmien helpottamisen keinoista. Tutkimus osoittaa, että hitaan ja työlään lukemisen taustalla on usein kielellisiä vaikeuksia, joista erityisesti nimeämisen hitaus on keskeinen. Lukemissujuvuuden ongelmat näyttävät olevan sitkeitä eivätkä harjaannu kovin hyvin menetelmien avulla, joiden on näytetty tukevan kokoavan lukutaidon periaatteiden omaksumista. Tutkitut lukemisen sujuvuuden harjoitusmenetelmät perustuvat pitkälti joko pyrkimykseen tarjota lapselle määrällisesti paljon kokemuksia painetun tekstin parissa tai käsitykseen, jonka mukaan sanojen toisto on avain niiden tunnistamisen nopeuden – ja sitä kautta lukemisen sujuvuuden – kehittymiseen. Toistuvan harjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto, joskin harjoittelun yleistymisvaikutukset ovat heikkoja. Suomen kielessä yksi ehdokas toistuvan harjoittelun kohteeksi on kielessä usein esiintyvien pienempien yksiköiden, kuten tavujen, käyttö. Lukemissujuvuuden kehittymiseen vaikuttaa keskeisesti myös lapsen itsenäinen lukemisharrastus, ja siksi tukikeinojen kehittämisessä on syytä pohtia myös motivaatioon liittyviä kysymyksiä.

Lataa pdf

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjaamisen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus

Mika Paananen, Vesa Närhi, Ulla Leppänen

Abstrakti:

Lapsi, jolla on tarkkaavuushäiriö, tarvitsee lähes aina erityistä tukea kotona ja koulussa. Kullekin lapselle tulee laatia oma hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Tukeminen on usein monimuotoista: lähikasvattajille tarjotaan tietoa tarkkaavuushäiriöstä, vanhempien kanssa pidetään ohjauskeskusteluja ja koulussa tai päiväkodissa otetaan käyttöön erityisjärjestelyjä, jotka helpottavat päivän sujumista ja parantavat oppimista. Vaikeaoireisessa tarkkaavuushäiriössä lapselle voidaan suositella lääkitystä. Osalla lapsista voi olla mahdollisuus osallistua myös kuntoutukseen. Tässä kirjoituksessa kerromme tarkkaavuushäiriön ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Kuvaamme tarkkaavuushäiriön kuntoutuksen menetelmän kehittämisprosessia, teoreettisia lähtökohtia ja kuntoutusmenetelmästä saatuja kokemuksia.

Lataa pdf

Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset

Marjatta Mikola

Abstrakti:

Marjatta Mikolan väitöskirja ”Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 10. kesäkuuta 2011. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Pentti Moilanen Jyväskylän yliopistosta.

 

Lataa pdf

Kodin ja koulun yhteistyön tehostaminen

Juha-Matti Latvala

Abstrakti:

Vanhemmilla on lapsistaan ensisijainen kasvatusvastuu. Kasvatusvastuuta ovat kuitenkin jakamassa muut lapsen lähiympäristöt kuten päiväkoti ja koulu. Kasvatusvastuu kehittyy osapuolten yhteistyön kautta kasvatuskumppanuudeksi, jossa eri tahot pyrkivät yhteisymmärryksessä yhteisiin tavoitteisiin ja tukevat lapsen ikä- ja kehitysvaiheen kannalta ajankohtaista kasvuprosessia (Launonen, Pohjola & Holma, 2004). Kasvatuskumppanuuden syntyminen edellyttää kuitenkin kasvatustahojen yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Tässä artikkelissa pohdin kodin ja koulun yhteistyön ja yhteydenpidon merkitystä sekä esittelen erilaisia tekniikan tarjoamia yhteydenpidon keinoja. Yhtenä esimerkkinä on Kivahko-viestintäsovellus, joka kehitettiin opettajien ja vanhempien yhteydenpidon tehostamista varten.

Lataa pdf

Toimitukselta

Yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset näkyvät myös koulun arjessa. Oppilaiden moninaiset osaamiset ja tuen tarpeet haastavat yhä uudelleen opettajien ammattitaitoa sekä opetuksen järjestämiseen liittyviä ratkaisuja. Kesäkuussa 2011 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa Marjatta Mikolan väitöskirja ”Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset”. Tutkimus pureutuu koulun pedagogiikan muotoutumiseen sekä inklusiivisen pedagogiikan mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Pedagogiikan tulisikin mahdollistaa toisaalta oppilaiden yksilöllisten tarpeiden tukeminen sekä varmistaa tasavertainen osallistuminen oppimistilanteissa.

Vihjeitä koulun pedagogiikan kehittämiseen voi saada myös tarkkaavaisuushäiriöiden ryhmämuotoista Maltti-kuntoutusta esittelevästä kirjoituksesta. Paananen kumppaneineen esittelee Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla kehitettyä kuntoutusmuotoa. Malttiryhmissä lapsia opetetaan toimimaan tavoitteellisesti tilanteessa, jossa he ovat alttiina ryhmän häiriötekijöille ja omille impulsseilleen. Uusia toimintamalleja ja oman toiminnan ohjaamista opetellaan hyvin jäsennellyssä ryhmätilanteessa toisten ryhmäläisten tuella mallioppimista hyväksikäyttäen.

Kolmas teemamme käsittelee kodin ja koulun välistä yhteistyötä, joka näyttää olevan koulukeskustelujen kestoteema. Latvalan artikkelissa pohditaan yhteistyön ja yhteydenpidon merkitystä sekä esitellään erilaisia tekniikan tarjoamia keinoja yhteistyön tehostamiseen. Koska tekniikka luo mahdollisuuden entistä helpommin saavuttaa muutamalla napin painalluksella koko luokan vanhemmat, luo se haasteita käyttäjien viestintätaidoille. Kouluissa onkin syytä tarkoin pohtia, millaiseen viestintään sähköiset järjestelmät ovat hyviä. On tärkeää esimerkiksi miettiä, millainen viestintä tukee oppimista ja oppilaan itsetuntoa. Henkilökohtaisella yhteyden pidolla on edelleen oma paikkansa kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa.

Lopuksi muistuttelemme vielä kaikkia lasten kanssa työskenteleviä kuvituskilpailustamme. Odotamme innolla lasten ja nuorten tekemiä kuvia Oppimisen ilosta. Tarkempiin kilpailuohjeisiin voitte tutustua osoitteessa http://www.nmi.fi/nmi-bulletin/nmi-bulletin-kuvituskilpailun-ohjeet.

Oppimisen iloa toivotellen,

Toimituskunta

 

Lataa pdf

 

Toimitukselta

Jälleen vuosi on vierähtänyt ja on vuoden viimeisen lehden aika, vaikka joulu ei ihan vielä olekaan käsillä. Parhaillaan elämme uudistetun perusopetuslain ensiaskeleita ja opettelemme toimimaan laissa esitellyn kolmiportaisen mallin mukaisesti. Tarkoituksena on, että tuen tarvetta seurataan entistä selkeämmin ja arvioidaan lapsen edistymistä tukijakson aikana. Monet tässä numerossa julkaistavat kirjoitukset antavatkin vihjeitä siitä, kuinka lapsen edistymisen seurantaa voi tehdä.

Tällä kertaa kirjoitukset painottuvat lukemiseen ja erityisesti lukemisen sujuvuuteen. Sini Huemer selvitti väitöstutkimuksessa lukemisen sujuvuuden harjoittamista. Tutkimus toi esille, että lukusujuvuuden kuntouttaminen on hidas prosessi, jossa opettajan ohjauksella ja tuella on tärkeä merkitys tavoitteiden asettamiseen, motivoimiseen, palautteen antamiseen, tehtävien paloittelemiseen ja uusien tavoitteiden asettamiseen, kun entiset on saavutettu. Tutkija haastaakin koulujärjestelmän mahdollistamaan riittävän pitkäaikaisen tuen saannin lapsille, joilla on lukemisen sujuvuuden oppimisessa ongelmia.

Lukemisen sujuvuuteen liittyvät myös kaksi hyviä käytänteitä esittelevää kirjoitusta. Hämäläisen ja kumppaneiden artikkelissa pohditaan, mitä hyötyä on taidon kehittymisen tiiviistä seuraamisesta. Työtiimi on kehitellyt lukemisen sujuvuuden seurantaan mallin ja työvälineitä. Mallin pohjana on käytetty amerikkalaista opetuksen arvioinnin mallia, joka on hyvin samantyyppinen kuin meillä vastikään käyttöön otettu kolmiportaisen tuen malli. Sorjosen ja Pöyliön kirjoituksessa esitellään puolestaan lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Kirjoittajien mukaan minuuttilukeminen lisäsi erityisesti oppilaiden motivaatiota. Myös ne lapset, jotka eivät yleensä olleet innokkaita lukijoita, innostuivat minuuttilukemisesta.

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Niilo Mäki Instituutissa gradukilpailu, jonka voitti Tuuli Kinbergin erityispedagogiikan gradu. Työssään Kinberg tarkasteli lukiolaisten erityisen pedagogisen tuen tarvetta. Peruskoulussa koetut oppimisvaikeudet näkyvät myös lukiossa erityisesti lukemisessa ja kirjoittamisessa, matematiikassa ja vieraissa kielissä. Lisäksi oppimisvaikeudet näyttävät kietoutuvan kiinteästi koulu-uupumukseen, joten ei ole yhdentekevää, miten lukioissa otetaan huomioon oppilaiden pedagogiset tuen tarpeet.

Eija Väisäsen mielenkiinto kohdistuu matematiikan oppimisvaikeuksiin ja erityisesti matematiikan oppimisen tukemiseen osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Myös tässä tutkimuksessa havaitaan oppimisvaikeuksien yleisemminkin olevan hitaasti kuntoutettavia ja edistysaskeleitten kehittymisessä pieniä. Opettajien on kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen kannalta pienetkin edistysaskeleet voivat olla merkittäviä, vaikka luokan keskimääräiseen osaamiseen ei hyvilläkään tukitoimilla aina päästäisi.

Onkin tärkeää, että erilaisia harjoitusmenetelmiä kehitetään, niistä raportoidaan ja niitä tutkitaan. Tässä lehdessä esitellyt menetelmät ovat esimerkkejä siitä, kuinka erityisopettaja voi järjestelmällisesti kirjata lapsen edistymistä muistiin ja sitä kautta tehdä perusteltuja päätelmiä lapsen taitojen kehittymisestä ja tukemisen tarpeesta. Näitä malleja ja tutkimusta aihepiiristä kuitenkin tarvitaan lisää, jotta löydämme yhteisiä, hyväksi havaittuja ja tutkimukseen perustuvia tuen tapoja oppimisen ohjaamiseen.

Ruskan kirjavin terveisin,

Toimituskunta

Lataa pdf

Matematiikkainterventio osa-aikaisessa erityisopetuksessa

Eija Väisänen

Abstrakti:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota, kokeilla ja edelleen kehitellä opetusjaksoa matematiikan oppimisen tueksi alakoulun osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Opetusjakso rakentui mm. kymmenjärjestelmän rakenteen, lukujen hajotelmien sekä yhteen- ja vähennyslaskustrategioiden harjoitteista. Opetusjaksoa kokeiltiin kolmella luokka-asteella (2., 3. ja 4. luokka) yhden lukuvuoden aikana. Interventioon osallistuneiden oppilaiden (n = 10) edistymistä päässälaskujen ja peruslaskujen hallinnassa verrattiin muiden samojen luokkien oppilaiden edistymiseen vastaavissa taidoissa. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin viiden oppilaan matematiikan taitojen kehitystä tutkimusajalla sekä edelleen viisi kuukautta sen päättymisestä. Vaikutti siltä, että interventio olisi helpoimmin toteutettavissa ja nykymuodossaan toimivin toisluokkalaisilla. Ylemmille luokille jaksosta esitellään muutamia variaatioita. Tulokset osoittivat, että interventiolla pystyttiin jossain määrin vaikuttamaan oppilaiden päässälaskujen hallinnan kehitykseen, mutta oman luokkansa keskimääräiseen taitotasoon vain harvat interventioon osallistuneista oppilaista ylsivät. Yksilötasolla oppilaiden voitiin kuitenkin havaita hyötyvän siitä esimerkiksi työskentelytaitojen kehittymisenä.

 

Lataa pdf

Minuuttilukemista Pohjanlammen koululla

Maarit Sorjonen, Hanna Pöyliö

Abstrakti:

Pohjanlammen koululla Jyväskylässä on syksystä 2007 lähtien tehty monenlaisia lukusujuvuusharjoituksia. Harjoituksiin on osallistunut sellaisia oppilaita, jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon ja hallitsevat hyvin esimerkiksi kirjain-äännevastaavuudet, mutta jotka lukevat hitaasti ja epäsujuvasti. Lukunopeus ei oikein tahdo riittää luetun ymmärtämiseen. Idea lukusujuvuusharjoitteluun saatiin alun perin Niilo Mäki Instituutista. Pohjanlammen koulun oppilaita osallistui Niilo Mäki Instituutin lukusujuvuuden tutkimushankkeeseen keväällä 2008; yhteydenpito Pohjanlammen koulun ja Niilo Mäki Instituutin välillä lukusujuvuusasiassa alkoi kuitenkin jo syksyllä 2007, ja siitä lähtien on koulullamme kokeiltu erilaisia lukusujuvuusharjoituksia. Tässä artikkelissa esitellään minuuttilukemista: lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Artikkelissa kuvataan Pohjanlammen koulun lukusujuvuusharjoittelun kolmea eri jaksoa. Ensimmäisen jakson aikana koulun opettajille ja koulunkäyntiavustajille kerrottiin minuuttilukemisesta ja käynnistettiin ensimmäiset aikapaineiset lukemiskokeilut. Toisen ja kolmannen jakson aikana pyrittiin hyödyntämään ensimmäisen jakson kuluessa saatuja kokemuksia ja muokkaamaan harjoittelua toimivammaksi. Kaikkien jaksojen aikana lukusujuvuusharjoittelua ohjasivat avustajat. Heitä puolestaan ohjasi koulun kolmas–kuudesluokkalaisten laaja-alainen erityisopettaja. Tärkeimmät minuuttilukemisesta tehdyt havainnot liittyivät motivaatioon. Oppilaiden innostus minuuttilukemista kohtaan yllätti Pohjanlammen koulun aikuiset. Myös sellaiset oppilaat, jotka eivät muuten oikein innostuneet lukemisesta, pitivät minuuttilukemista jännittävänä ja innostavana. Motivaation tärkeyttä lukemisen sujuvoitumisessa ei voi liikaa korostaa.

Lataa pdf

Lukiolaisetko erityisen pedagogisen tuen tarpeessa?

Tuuli Kinberg, Hannu Savolainen

Abstrakti:

Artikkeli pohjautuu T. Kinbergin Jyväskylän yliopistossa tekemään erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmaan Lukiolaiset erityisen pedagogisen tuen tarvitsijoina (2008). Pro gradu voitti Niilo Mäki Instituutin järjestämän gradukilpailun vuonna 2010. Nuorten ja etenkin lukiolaisten oppimisvaikeuksista tiedetään vielä hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lukiota ensimmäistä vuotta käyvien nuorten erityisiä tuen tarpeita ja vahvuuksia sekä niiden yhteyttä lukion opiskeluympäristöön. Lisäksi tarkastellaan, voivatko vahvuudet ennaltaehkäistä vaikeuksien kokemista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 28 lukiosta 449 opiskelijalta eri puolilta Suomea. Tutkimustulokset osoittivat, että lukioon hakeutuu peruskoulussa erityisopetusta saaneita opiskelijoita, joiden erityisopetuksen tarve tulee uudelleen esiin lukiossa. Lukiolaiset tarvitsivat erityistä tukea lukemisessa ja kirjoittamisessa, matematiikassa ja vieraissa kielissä. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ja koulu-uupumus olivat yhteydessä moniin muihin vaikeuksiin. Tuen tarve oli lukiolaisilla yleistä, ja tukea saivat vähiten ne, jotka sitä eniten tarvitsivat. Vaikeudet hankaloittivat opettajan asettamien tavoitteiden saavuttamista. Lukiolaisten vahvuuksien todettiin toimivan puskurina vaikeuksia vastaan. Tutkimustulosten perusteella voitiin päätellä, että opiskeluympäristö vaikuttaa vaikeuksien kokemiseen ja että lukiossa on tarvetta erityiselle pedagogiselle tuelle.

 

Lataa pdf

Lukutaidon edistymisen seuranta 1. luokalla – auttaako tiivis edistymisen seuranta tukitoimien suunnittelussa?

Taina Hämäläinen, Anne Danielsson

Abstrakti:

Perusopetuslakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. Tavoitteena on myös lisätä tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia. Oppilaalle, joka tarvitsee yleistä tukea jatkuvampaa, vahvempaa ja yksilöllisempää tukea, annetaan tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laaditun kirjallisen oppimissuunnitelman mukaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet). Tässä artikkelissa esitellään, miten lukemaan opettelun tukemisen vaikuttavuutta voidaan tehostetun tuen aikana seurata ja arvioida nopeasti, helposti ja luotettavasti.

Lataa pdf

Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus

Sini Huemer

Abstrakti:

Sini Huemerin psykologian väitöskirja ”Training Reading Skills: Towards Fluency” [Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus] tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisessa tiedekunnassa 6. kesäkuuta 2009. Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Niemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Toimitukselta

Tähän alkusyksyn lehteen olemme koonneet jälleen ajankohtaisia oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä aiheita: tutkimustietoa sekä kuvauksia kokeiluista ja käytänteistä. Kaikissa niissä korostuu varhaisen puuttumisen merkitys oppimiseen, käyttäytymiseen ja laajemminkin toimintakykyyn liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja lieventämisessä.

Lectio praecursoria-sarjassamme on esittelyvuorossa Nina Sainen väitöskirja ”On the Rocky Road of Reading: Effects of Computer-assisted Reading Intervention for At-risk Children” (Lukemaan oppimisen kivisellä tiellä – Ekapeli-verkkosovelluksen kuntouttavat vaikutukset riskilasten lukemaan oppimiseen), jonka tarkastustilaisuus oli viime vuoden lopulla Jyväskylän yliopistossa. Siinä selviteltiin interventiotutkimuksen keinoin lukivalmiuksien kuntoutukseen kehitellyn Ekapelin vaikutusta riskilasten luku- ja kirjoitustaidon kehitykseen ensimmäiseltä kolmannelle luokalle.

Keinäsen, Aunolan, Lerkkasen, Poikkeuksen, Nurmen ja Kiurun tutkimusartikkelissa tarkastellaan vanhemmuustyylien merkitystä taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa. Kirjoittajat toteavatkin artikkelissaan, että huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ”haastavien lasten” vanhempien vanhemmuuden tukemiseen tarjoamalla heille tietoa haastavaan käyttäytymiseen puuttumisesta. Tutkimus on osa Alkuportaat-seuranta-tutkimusta, jossa on kartutettu tietoa lasten varhaisista oppimispoluista, erityisesti luku- ja kirjoitustaidon ja motivaation kehittymisestä kouluun siirtymävaiheessa ja ensimmäisten kouluvuosien aikana sekä vanhempien ja opettajien ohjauskäytännöistä ja yhteistyön muodoista.

Yläkouluissa työrauhaongelmat ovat yleisiä. Siitä huolimatta yläkoulujen käyttöön soveltuvia käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä ei juurikaan ole ollut olemassa. Kiiski ja Kärkkäinen kuvaavat artikkelissaan Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa kehitettyä Työrauha kaikille -toimintamallia, jota on sovellettu kokonaisiin ryhmiin yksittäisten ongelmatapausten sijaan. Tarkoituksena on ollut tukea hyvän oppimisilmapiirin syntymistä puuttumalla ei-toivottuun käyttäytymiseen riittävän varhain ja tehokkaasti. Taustalla on myös ajatus kodin ja koulun kasvatuskumppanuudesta. Työrauha kaikille -malli palkittiin Niilo Mäki Instituutin viime vuonna järjestämässä Hyvä käytänne -kilpailussa parhaana innovatiivisena työkäytänteenä.

Erityisten oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja niihin puuttumisen keinot ovat kehittyneet paljon viime vuosina. Kaikkia oppimisvaikeuksia ei kuitenkaan voida selittää erityisten oppimisvaikeuksien käsitteiden varassa. Kuikan, Salosen, Niutasen, Haapakosken ja Polvi-Pohjolan tähän lehteen kokoama kuvitteellinen nuoren miehen tarina perustuu Tukipolku-hankkeessa saatuihin kokemuksiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Tukipolku-hankkeessa arvioitiin nuorten aikuisten työ- ja opiskelukykyä sekä tukimuotojen suunnittelun mahdollisuuksia ja haasteita. Artikkelin kirjoittajat muistuttavat, että jos jo perusopetuksen aikana on tarvittu runsaasti lisätukea, tuen tarve tulee jatkumaan sen jälkeenkin. Kirjoittajat korostavat yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen merkitystä syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä erityisesti siirtymävaiheissa, kuten peruskoulusta ammattiopintoihin ja ammattiopinnoista työelämään siirryttäessä.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille antoisaa alkavaa lukuvuotta!

Toimituskunta

Lataa pdf

Pertti Ex ja laaja-alaiset ammatillisen opiskelukyvyn haasteet

Pekka Kuikka, Tarja Salonen, Pekka Niutanen, Kaisa Haapakoski, Marjo Polvi-Pohjola

Abstrakti:

Tässä raportoitu kuvitteellinen Pertti X:n työllistymistarina perustuu Tukipolku-hankkeessa saamiimme kokemuksiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Tukipolku-hanke oli ESR-rahoitteinen puolentoista vuoden kokeilu (2008–2010) moniammatillisen nuorten aikuisten erityisklinikan toiminnasta. Työryhmään kuuluivat neuropsykologi, kuntoutuspsykologi, ammatinvalintapsykologi, sosiaalityöntekijä ja ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja. Kannanotot työ- ja opiskelukyvystä tehtiin 50 asiakkaalle arvioimalla kognitiivisen tiedonkäsittelyn kehityksellisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä mielialaa, motivaatiota ja muuta toimintakykyä. Tukimuotojen suunnittelun mahdollisuuksia ja haasteita kartoitettiin asiakastapausten avulla. TE-toimistoissa, nuorten työpajoilla ja sosiaalipalveluissa järjestettiin palveluverkoston toimintaa yhtenäistävää koulutusta ja työnohjauksellista asiakaskonsultaatiota.

Lataa pdf

Työrauha kaikille – tukitoimia yläkoulun työrauhaongelmiin

Tiina Kiiski, Hannele Kärkkäinen

Abstrakti:

Yläkouluissa työrauhaongelmat ovat varsin yleisiä. Oppituntien aikainen häiriökäyttäytyminen haittaa oppimista, eikä opettaja pysty aina hallitsemaan luokkaa. Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa on vuodesta 2008 kehitelty Työrauha kaikille -toimintamallia luokissa ilmenevien työrauhaongelmien ja tarkkaavuuden pulmien vähentämiseksi. Toimintamallia on sovellettu kokonaisiin ryhmiin yksittäisten ongelmatapausten sijaan. Kokemusten mukaan malli on vähentänyt luokkien levottomuutta, ollut selkeä ja konkreettinen työkalu luokanvalvojalle sekä vähentänyt opettajan tunnetta siitä, että hän on haasteellisen luokan kanssa yksin.

Lataa pdf

Vanhemmuustyylien merkitys taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa

Riikka Keinänen, Kaisa Aunola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi, Noora Kiuru

Abstrakti:

Tämä tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikön toimintaa (nr. 213486) sekä Noona Kiurun tutkijatohtorin projektia (nr. 7133146). Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhemmuustyylin yhteyttä lasten sosiaaliseen kompetenssiin. Lisäksi tutkittiin, vaikuttavatko siihen lapsen sukupuoli ja kognitiiviset taidot. Tutkimukseen osallistui Alkuportaat-tutkimuksen 378 lasta vanhempineen. Esiopettajat arvioivat lasten sosiaalista kompetenssia (yhteistyötaitoja, empaattisuutta, impulsiivisuutta ja häiritsevää käytöstä). Luokanopettajat arvioivat lapsen prososiaalisia taitoja 1. ja 2. luokalla. Vanhemmuustyylin arviot perustuivat vanhempien itsearviointeihin lasten ollessa ensimmäisellä luokalla. Tulokset osoittivat, että vanhempien lämmin vanhemmuustyyli edisti lasten sosiaalista kompetenssia. Sen sijaan mitä vahvemmin äiti kontrolloi lastaan joko rajoja asettamalla tai syyllistämällä, sitä enemmän lapsella ilmeni esiopetusryhmässä impulsiivisuutta ja häiritsevää käyttäytymistä ja sitä vähemmän prososiaalisia taitoja koulussa. Ristiriitainen vanhemmuustyyli (lämpimyys yhdistyneenä syyllistämiseen) oli yhteydessä lasten heikkoon sosiaaliseen kompetenssiin, mutta vain tyttöjen ja niiden lasten kohdalla, joilla oli keskimääräistä paremmat kognitiiviset taidot. Lisäksi käyttäytymisen kontrollointi rajoja asettamalla sekä auktoritatiivinen vanhemmuustyyli tukivat erityisesti niiden lasten sosiaalisia taitoja, joilla oli keskimääräistä heikommat kognitiiviset taidot.

Lataa pdf

Lukemaan oppimisen kivisellä tiellä

Nina Saine

Abstrakti:

Nina Sainen psykologian väitöskirja ”On the Rocky Road of Reading: Effects of Computer-assisted Reading Intervention for At-risk Children” (Lukemaan oppimisen kivisellä tiellä – Ekapeli-verkkosovelluksen kuntouttavat vaikutukset riskilasten lukemaan oppimiseen) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 20. marraskuuta 2010. Vastaväittäjänä toimi professori Elena Grigorenko Yhdysvalloista (Yale School of Medicine) ja kustoksena professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Toimitukselta

Tässä kevään NMI-Bulletinin numerossa tarkastelemme oppimisprosesseja ja -ympäristöjä erilaisista näkökulmista ja keskitymme erityisesti nuoriin. Puheenvuoroissa tarkastellaan erityispedagogiikan tämänhetkisiä haasteita, tutkimusosuudessa opettajien kokemusta omasta dysleksiasta ja muissa osuuksissa nuoruuden heikkoon motivaatioon liittyvää ongelmakenttää.

Puheenvuorossaan Mikko Aro tarkastelee oppimisvaikeuksien tutkimuksen historiaa ja nykytilannetta. Hän pohtii erityisesti, miksi jotkut lapset eivät hyödy annetusta avusta, ja miksi jotkut taantuvat lupaavan alun jälkeen Hän nostaa esille eri kulttuurien ja kielien sekä minäkäsityksen ja motivaation merkityksen erityispedagogiikan uusina mahdollisuuksina. Markku Jahnukainen pohtii puolestaan erityisopetuksen lisääntymisen syitä, ja nostaa esille neljä lähestymistapaa: tilastoteknisen, kuntoutuksellis-hoidollisen, kriittisen ja hallinnollisen. Näistä tärkeimmältä selittävältä tekijältä vaikuttaa viimeksi mainittu.

Tutkimusosiossa Eila Burns esittelee Suomessa ja Englannissa toteutettua tutkimusta, jossa tutkimuksen kohteena olivat dyslektiset opettajat. Dysleksia toi töihin haasteita, joihin vastattiin hyödyntämällä omia yksilöllisiä vahvuuksia. Opettajat käyttivät opetus- ja ohjaustilanteissa monenlaisia selviytymisstrategioita ja he olivat sitoutuneita opettajan työhönsä. Dyslektisten opettajien kokemuksia sekä tietoa ja taitoja voitaisiin paremminkin hyödyntää työyhteisöissä.

Lehden muut osat käsittelevät nuorten kohtaamia haasteita ja niistä selviytymistä. Sami Määtän lektio esittelee tavan hahmottaa nuorten motivaatiota ajattelu- ja toimintastrategioina. Motivaatio nähdään tässä lähestymistavassa itseään vahvistavana ajatusten ja toiminnan kehänä, joka liittyy muun muassa nuorten masennusoireisiin ja koulussa viihtymiseen.

Jari-Erik Nurmen katsaus kokoaa yhteen tietoa nuorten syrjäytymisestä. Näyttää, että koulunkäynnin keskeytyminen ennustaa heikkoa työmarkkina-asemaa ja alhaista tulotasoa aikuisuudessa. Keskeyttämisen takana on monimutkainen prosessi. Siihen liittyviä taustatekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus sekä nuorten oppimisvaikeudet. Lisäksi taustalta löytyy kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä koulumenestyksen muodostama itseään toteuttava kielteinen noidankehä. Mahdollisina syrjäytymisen ehkäisemisen keinoina Nurmi nostaa esille nuoren itsetunnon tukemisen, myönteisen ajattelun vahvistamisen, koulutussuunnitelmien tekemisen ja uratavoitteista päättämisen

Viimeisessä kirjoituksessa Sami Määttä, Leena Kiiveri ja Leila Kairaluoma esittelevät Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hanketta. Hankkeen perusajatus on, että oppimisvaikeuksien lisäksi pitää ymmärtää nuorten motivaatio, erityisesti itseohjautuvuus ja negatiivisten ajatusten ja toiminnan kehä toisen asteen opiskelujen ongelmien selittäjänä. Hankkeessa sekä tutkitaan ammattiopistolaisten motivaatiota että kehitetään tehostetun tuen käytäntöjä riskiopiskelijoiden tukemiseksi. Kirjoituksessa esitellään hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä ja alustavia tutkimustuloksia.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille hyvää kevättä ja hyviä lukuhetkiä!

Lataa pdf

Miksi nuori syrjäytyy?

Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Suomessa on noin 25 000–40 000 (4–6 %) iältään 15–24-vuotiasta nuorta, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Koulunkäynnin keskeytyminen ennustaa heikkoa työmarkkina-asemaa ja alhaista tulotasoa aikuisuudessa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että syrjäytymisen ja koulun keskeyttämisen taustalla ovat usein vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus sekä nuorten oppimisvaikeudet. Psykologisena syrjäytymisen mekanismina toimii nuoren kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä hänen koulumenestyksensä muodostama itseään toteuttava kielteinen noidankehä. Keskeisiä periaatteita syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja interventioissa ovat nuoren itsetunnon tukeminen, myönteisen ajattelun vahvistaminen, koulutussuunnitelmien tekeminen ja uratavoitteista päättäminen.

Lataa pdf

Motivoimaa-hanke ammatillisen nuorisoasteen koulutuksessa

Sami Määttä, Leena Kiiveri, Leila Kairaluoma

Abstrakti:

Niilo Mäki Instituutissa on käynnissä kolmivuotinen ESR-rahoitteinen Motivoimaa-hanke, jonka tavoitteena on tunnistaa ammattiopisto-opiskelijoiden oppimista ja opiskelua vaikeuttavia ongelmia, löytää keskeyttämisriskissä olevia opiskelijoita sekä luoda tehostetun tuen menetelmiä. Hankkeessa on kolme keskeistä osa-aluetta: (1) laaja määrällinen pitkittäistutkimus, jossa selvitetään motivaatio-ongelmien dynamiikkaa sekä opiskelijoilla yleensä että riskiopiskelijoilla, (2) tehostetun tuen mallien kehittäminen oppilaitoksessa sekä ryhmä- että yksilöohjaustilanteisiin ja (3) toimivien käytäntöjen dokumentoiminen ja levittäminen. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen teoreettisista lähtökohdista, tehostetun tuen menetelmien kokeiluista ja alustavista tutkimustuloksista.

Lataa pdf