Arkisto

Julkaistu

Niilo Mäki Instituutti 20 vuotta

Joel Niemi

Abstrakti:

Toukokuussa 2010 tuli kuluneeksi 20 vuotta Niilo Mäki Instituutin perustamisesta. Tunnetun suomalaisen neuropsykologin, Niilo Mäen (1902-1968) nimeä kantavan instituutti oli alussa pienimuotoinen, muutaman tutkijan työllistänyt tutkimuslaitos. Vuosien varrella Instituutista on kasvanut kansallisesti merkittävä, runsaat viisikymmentä henkilöä työllistävä oppimisvaikeuksien tutkimus-, koulutus-, ja julkaisukeskus. Instituutin perustamisen ideoinut Niilo Mäen leski, tohtori Onerva Mäki, professori Heikki Lyytinen ja dekaani Timo Ahonen muistelevat keskuksen perustamista ja alkutaivalta, sekä luovat silmäyksen tulevaan. Nykyinen toiminnanjohtaja Kirsti Laakso tarkastelee NMI:n toimintaa nykypäivän perspektiivistä.

Lataa pdf
Julkaistu

Oppimisen apuna Afrikassa

Emma Ojanen, Onerva Mäki, Heikki Lyytinen

Abstrakti:

Niilo Mäki Instituutin johtoajatus on alusta pitäen ollut oppimista koskevan tiedon nopea toimittaminen opetusalalla toimivien ammattilaisten käyttöön. Käytännön arviointi- ja kuntoutustyöstä kerätty ja analysoitu tieto on julkaistu tutkimuksina ja niistä johdettuina oppaina ja kursseina, joita opetusalalla työskentelevät voivat hyödyntää omassa työssään. Olennainen osa tätä kiertokulkua on ollut arviointivälineiden ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen suomalaisten oppijoiden tueksi. Tämä toimintamalli on pohjana myös Niilo Mäki Instituutin (NMI) lähes kaksikymmentä vuotta jatkuneelle kehitysyhteistyölle Afrikassa.

Lataa pdf
Julkaistu

Matemaattisten oppimisvaikeuksien neuropsykologisesta tutkimuksesta

Pekka Räsänen, Tuire Koponen

Abstrakti:

Tässä katsauksessa luodaan silmäys matemaattisten oppimisvaikeuksien eli dyskalkulian neuropsykologiseen tutkimukseen Niilo Mäki -instituutissa. NMI:n tutkimus paljastuu suoraksi jatkumoksi dyskalkulian tutkimuksen satavuotista historiaa. Vaikka tutkimuksen menetelmät ja ilmiöitä kuvaavat käsitteet ovatkin muuttuneet, tutkimuksen ydinkysymykset ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Tutkimuksen keinoin yritetään ymmärtää, miten kokemus määrästä syntyy, ja sitä, miten määrä ja sitä kuvaamaan kehitetyt symbolit, numerot, saavat merkityksensä. Oppimisvaikeustutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, miksi toisille määrän kokemus avautuu helpommin, ja miksi numeroiden muodostaman lukusarjan oppiminen osoittautuu joillekin ennalta arvaamattoman työlääksi. Näiden ydinkysymysten päälle rakentuu monimuotoinen tutkimusmaailma monesti yllättävine löytöineen. Samoista kysymyksistä voidaan löytää myös suuntaviivat sille, mihin NMI:ssa tehtävä dyskalkuliatutkimus on menossa.

Lataa pdf
Julkaistu

ADHD – tutkimuksellinen mysteeri, käytännössä kaikille tuttu

Vesa Närhi, Liisa Klenberg

Abstrakti:

ADHD on yleinen lapsuusajan häiriö, jonka keskeiset piirteet ovat tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus/impulsiivisuus. Nämä oireet ovat helposti tunnistettavissa, ja ne ovat olleet ADHD:tä määrittävinä piirteinä koko sen ajan, kun se on ollut diagnostisissa luokituksissa. Tutkimus on osoittanut, että ADHD on monin tavoin heterogeeninen ilmiö: sen geneettinen tausta vaihtelee, siinä on erilaisia keskushermoston toiminnan poikkeavuuksia ja kognitiivisia heikkouksia ja sen rinnalla esiintyy eri oireyhtymiä ja häiriöitä. Tiedon karttuessa on mahdollista, että ADHD:stä tullaan löytämään alatyyppejä, jotka eroavat toisistaan joillain tai kaikilla edellä mainituilla tasoilla. On myös mahdollista, että jatkossa ADHD:tä ei mielletä niin selkeästi luokiteltavaksi oireyhtymäksi.

Lataa pdf
Julkaistu

Tutkimus erityispedagogiikan määrittäjänä. Katsaus alan kansainvälisiin aikakauslehtiin ja suomalaisiin väitöskirjoihin

Tanja Vehkakoski, Matti Kuorelahti

Abstrakti:

Erityispedagogiikan tutkimuskohteena ovat oppimisen ja ryhmään liittymisen esteet, niiden ennaltaehkäiseminen ja vaikeuksista selviytyminen sekä oppimistapojen variaatiot ja opetusmenetelmien sovellettavuus erilaisille oppijoille (ks. Florian 2007). Tieteenalan määritelmä on väljä, mikä heijastuu suoraan alan tutkimukseen. Tässä artikkelissa luomme katsauksen erityispedagogisen tutkimuksen nykytilaan tutkimusaiheiden, menetelmien ja teoreettisten viitekehysten näkökulmasta.

Lataa pdf
Julkaistu

Onko lukemisvaikeuksien tutkimuksella tulevaisuutta?

Pekka Niemi

Abstrakti:

Lukemisen ja lukivaikeuksien tutkimuksen 35 vuoden nykyhistoriaa voi luonnehtia toisaalta menestystarinaksi, toisaalta umpikujaksi. Sen teemat liikkuvat tällä hetkellä suljetussa kehässä ja uusien näkökulmien puute on ilmeinen. Muutaman keskeisen idean ympärille on muodostunut tutkimuksen kaanon, joka on menettämässä yhteyden lukemispedagogiikkaan. Lukemisen perustaitojen vaihtelusta pystytään selittämään noin puolet, mutta toisen puolen olemuksesta ei ole selkeätä käsitystä. Mahdollinen selitys on se, että tutkimuksessa on liian vähän huomioitu ”pehmeää” kognitiota eli motivaatiota ja itsesäätelyä. Tämän puolen ymmärtäminen ja hyödyntäminen opetuksessa on vahva haaste, sillä ymmärtävään lukemiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät koko ajan. On mahdollista hahmottaa tulevaisuuden uhkakuva, jossa suuri määrä kansalaisia lukee sujuvasti muttei juuri ymmärrä, mistä on kysymys. Uusi lukemispedagogiikka tähtää ”itseä opettavan mekanismin” rakentamiseen, jolloin lukutaito kehittyy ilman, että lukija huomaa harjoittelevansa sitä.

Lataa pdf
Julkaistu

Niilo Mäki ja potilas Sch

Veijo Virsu

Abstrakti:

Niilo Mäen kirjoitusten luettelo on julkaisu Internetissä osoitteessa http://www.nmi.fi/niilomaki/bibliografia.html. Luettelosta puuttui hänen raporttinsa tutkimuksesta, jonka hän oli tehnyt tutkijavierailullaan Frankfurtissa Adhemár Gelbin ja Kurt Goldsteinin johtamassa aivovaurioiden tutkimusklinikassa (Mäki, 1927, Psychologische Forschung, Vol. 10). Suomessakin käytetystä biologisen psykologian oppikirjastaan tunnettu James Kalat on pitänyt kirjoitusta vielä vuonna 1978 niin mielenkiintoisena, että hän on kääntänyt sen saksasta englanniksi. Se julkaistiin noin 50 vuoden päästä kirjoittamisesta (Mäki, 1978, Journal of Biological Psychology, Vol. 20). Kerron tässä kirjoituksessa, mistä tutkimuksessa oli kysymys, miksi se kahtena eri aikana oli mielenkiintoinen ja miten se liittyy nykykäsityksiin.

Lataa pdf
Julkaistu

Työmuisti oppimisen työkaluna

Laura Sokka, Emilia Luotoniemi, Heli Numminen, Ulla Vedenkannas

Abstrakti:

Työmuisti on tärkeä muistin osa, ja sillä on merkittävä tehtävä oppimisessa. Työmuistin teoreettisen perustan tunteminen auttaa ymmärtämään sen merkitystä oppimisessa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työmuistin ja oppimisen välistä suhdetta tarkkaavaisuushäiriöissä ja lukivaikeuksissa. Teoreettinen tarkastelu on pohjana muistin kuntoutukselle sekä tukitoimien suunnittelulle ja toteutukselle jokapäiväisissä oppimistilanteissa.

Lataa pdf
Julkaistu

Niilo Mäki – Aikaansa edellä

Joel Niemi

Abstrakti:

Niilo Mäki (1902–1968) kuuluu suomalaisen neuropsykologian ja erityispedagogiikan tärkeimpiin kehittäjiin. Mäki oli uranuurtaja usealla eri osa-alueella: hän lukeutui ensimmäisten neuropsykologien joukkoon, hän hoiti Suomessa ensimmäistä psykologian professuuria ja hänet nimitettiin ensimmäiseksi parantamis- ja suojeluopin professoriksi Jyväskylän yliopistoon. Mäki toimi myös suomalaisen ammatinvalinnanohjauksen pioneerina työssään Suomen ensimmäisenä ammatinvalinnanohjaajana.

Lataa pdf
Julkaistu

Kouluikäisten lasten työmuistin toiminta ja kehittyminen

Virve Vuontela

Abstrakti:

Työmuisti on oppimisen edellytys ja välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä. Häiriöt työmuistin toiminnassa vaikeuttavat oppimista, ja niihin liittyy usein myös ongelmakäyttäytymistä. Artikkelissa selvitetään näkö- ja kuuloaistiin perustuvan työmuistin taustalla olevien aivomekanismien toimintaa ja mekanismien kehittymistä 6–13-vuotiailla lapsilla. Samoin selvitetään kouluikäisten lasten työmuistisuorituksen yhteyttä koulumenestykseen ja lapsilla todettuun psyykkiseen oireiluun. Tutkimusmenetelminä on käytetty käyttäytymistutkimuksia ja aivojen toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI).Tulokset osoittavat, että tyttöjen ja poikien näkö- ja kuuloaistiin perustuva paikkasidonnainen työmuisti kehittyy 6–13 ikävuoden välillä merkitsevästi. Näköaistiin perustuva työmuistisuoritus saavuttaa aikuisen tason aikaisemmin kuin kuuloaistiin perustuva, ja tyttöjen kehitys on nopeampaa kuin poikien. Lapset, jotka suoriutuvat hyvin työmuistitehtävistä, menestyvät myös hyvin koulussa. Tutkimuksen 6–8-vuotiaiden lasten ryhmässä havaittiin heikon työmuistisuorituksen ja tarkkaavaisuusongelmien välinen yhteys, mikä viittaa hitaasti kehittyvän otsalohkon etuosan osuuteen koulunkäyntinsä aloittavien lasten käytös- ja oppimisvaikeuksien taustalla. Tutkimus osoitti myös, että lasten näköaistiin perustuva työmuisti toimii eri tavalla kuin aikuisten. Aikuisten työmuistissa tieto ärsykkeen paikasta ja väristä käsitellään eri hermoverkoissa, kun taas lapsilla samat hermoverkot käsittelevät sekä ärsykkeen paikkaa että väriä. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ärsykkeen paikkaan tai väriin käsitellään kuitenkin lapsillakin osittain erillisissä hermoverkoissa. Tämä tulos viittaa siihen, että 11–13 vuoden iässä näköaistiin perustuvat tarkkaavaisuusmekanismit ovat jo osittain eriytyneitä mutta työmuistimekanismit eivät vielä ole.

Lataa pdf
Julkaistu

Nallematikka: 4–5-vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien kehittäminen – pilottitutkimuksen tulokset

Aino Mattinen, Pekka Räsänen, Minna M. Hannula, Erno Lehtinen

Abstrakti:

Varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma (Nallematikka) on tarkoitettu 4–5-vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien edistämiseen. Sitä voidaan käyttää osana päivähoitoa tai myös erillisenä viikoittaisena virike- tai kuntoutusohjelmana. Tässä artikkelissa esittelemme tutkimusta, joka tehtiin osana ohjelman kehittämistä. Tämän pilottitutkimuksen tavoitteena oli a) ohjelman kokeileminen ja edelleen kehittäminen, b) menetelmän vaikuttavuuden arviointi ja c) mittareiden testaaminen varsinaista vaikuttavuustutkimusta varten. Nallematikan kokeiluversio vietiin läpi seitsemässä päiväkotiryhmässä kevään 2008 aikana. Nallematikka koostuu kahdesta perättäisestä ohjelmakokonaisuudesta. Pilottitutkimuksessa nämä ohjelmakokonaisuudet pidettiin rinnakkain kahdelle eri ryhmälle.

Ohjelman kokeilu osoitti Nallematikan onnistuneeksi varhaiskasvatuksen toimintamalliksi. Kokeiluohjelman vaikuttavuudesta saatujen tietojen mukaan lapset kehittyivät intervention aikana matemaattisissa taidoissa ja työmuistisuorituksissa. Tämä kehitys oli intervention aikana merkittävästi nopeampaa kuin sitä seuranneen seurantajakson aikana. Sen sijaan fonologis-kielellisissä taidoissa, joihin ohjelmalla ei pyritty vaikuttamaan, kehitys oli intervention aikana vähäistä eikä intervention ja seurannan aikaisessa kehityksessä ollut eroa. Pilottitutkimuksen pohjalta ohjelmaan liitettiin joitakin käyttöä helpottavia lisäyksiä ja selventäviä tarkennuksia. Ohjelman teoreettinen tausta ja teoriasta johdettu käytännön toteuttamismalli on kuvattu aikaisemmin NMI-Bulletinissa 4/2008.

Nallematikka on kehitetty Niilo Mäki Instituutin hankkeessa Varhaiskuntoutuksen menetelmien kehittäminen. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lataa pdf
Julkaistu

Opettajallako lukivaikeus?

Anu Tenhunen, Sara Alkula, Soili Keskinen

Abstrakti:

Artikkelissa kuvataan, millaisia koulu- ja opiskeluaikaisia oppimiskokemuksia on sellaisilla luokanopettajaopiskelijoilla, joilla itsellään on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten omakohtaisesti koettu lukivaikeus tulee esiin opiskelijoiden pohtiessa tulevaa työtään opettajana. Tämän tutkimuksen, kuten myös aiempien suhteellisen harvojen opettajiin kohdistuneiden lukivaikeustutkimusten tulokset osoittavat, että lukivaikeus heijastuu opettajuuteen: lukivaikeuskokemusten koetaan suuntaavan opettajuutta kohti ymmärtävämpää ja kannustavampaa asennoitumista. Luokanopettajaopiskelijoiden lukivaikeuskokemuksia kehystivät selviytymisstrategiat, joiden avulla lukivaikeuden katsottiin voivan rakentua osaksi opettajaidentiteettiä. Keskeiseksi selviytymisstrategiaksi osoittautui tulkinta siitä, että epätäydellisyys rikastaa opettajuutta.

Lataa pdf
Julkaistu

Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat

Tiina Huttunen-Scott

 

Abstrakti:

Artikkeli perustuu Tiina Huttunen-Scottin väitöskirjaan ”Auditory duration discrimination in children with reading disorder, attention deficit, or both (Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat, Huttunen-Scott, 2009). Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa tutkittiin kuulonvaraista keston erottelua lapsilla, joilla on lukemisen tai tarkkaavaisuuden pulmia. Kuulonvaraisen erottelukyvyn merkitystä yhtenä lukemisvaikeuksien taustatekijänä on tutkittu pitkään ja erilaisin menetelmin, mutta edelleen sen osuus on epäselvä. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä väitöskirjaan kuuluvissa tutkimuksissa käytettiin poikkeavuusnegatiivisuudeksi (mismatch negativity, MMN) nimettyä aivosähkökäyrän herätevastetta. MMN syntyy, kun toistuvien samanlaisten äänten joukossa kuuluu äkillisesti poikkeava ääni. Toisin sanoen MMN heijastaa aivojen reagointia ääniärsykkeissä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksissa havaittiin, että kuulonvarainen keston erottelukyky oli tavanomaista heikompi lapsilla, joilla oli lukemisvaikeus. Sen sijaan tarkkaavaisuuden pulmien yhteydessä vastaavaa heikkoutta ei ollut havaittavissa. Voiko suomenkielisillä lapsilla kuulonvaraisen keston erottamisen vaikeus osaltaan vaikeuttaa myös puheäänten ja sen myötä koko äännetason prosessointia?

Lataa pdf
Julkaistu

Oppimisen ongelmien ennakoiminen neuvolan neljävuotistarkastuksessa

Riitta Valtonen

Abstrakti:

Oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista pidetään tärkeänä sekä uudessa erityisopetuksen että neuvolan lainsäädännössä. Erityisopetuksessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota oppimisvaikeuksien havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn esiopetusvaiheesta alkaen. Uuden neuvolatyötä ohjaavan asetuksen mukaan nelikuukautisen, puolitoistavuotiaan ja neljävuotiaan lapsen terveystarkastukset ovat laajoja. Tämä merkitsee sitä, että oppimisvaikeuksien ennakoinnin painopiste siirtyy aiemmasta viisivuotistarkastuksesta neljänteen ikävuoteen. Neuvolaseulonnan yhtenäistämiseen ja tarkentamiseen on pyritty myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeaikaisissa projekteissa (Mäki, Laatikainen, Koponen & Hakulinen-Viitanen, 2008). Keväällä 2009 julkaistu väitöskirjani ”Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4–6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen” (Valtonen, 2009) liittyi kiinteästi juuri neuvolan kehitystarkastusten uudistamiseen. Tässä artikkelissa keskityn väitöskirjatutkimukseni viimeiseen vaiheeseen eli koulun alkuvaiheen suoriutumisen ennakointiin neuvolan neljävuotistarkastuksen perusteella (Valtonen, Ahonen, Tolvanen & Lyytinen, 2008).

Lataa pdf
Julkaistu

Matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien päällekkäistyminen nuoruusiässä

Airi Taipale

Abstrakti:

Matematiikka herättää monenlaisia tunteita ja tuntemuksia. Jotkut pitävät matematiikkaa helppona ja mielenkiintoisena, toiset taas ahdistavana ja jopa mahdottomana osata. Yleisesti tunnettuja käsitteitä ovat matematiikan pelko ja matematiikka-ahdistus. Lukemis- tai kirjoittamispelosta sen sijaan harvempi lienee kuullut. Suomen PISA-menestys kertoo koululaisista, jotka osaavat laskea, lukea ja kirjoittaa. PISA-tutkimuksen tuloksissa huomiota on herättänyt muun muassa se, että suomalaisten opiskelijoiden matematiikan suoritusten hajonta oli OECD-maiden pienin. Useista maista onkin tultu ihmettelemään koululaitostamme sekä ottamaan siitä mallia.

Viime aikoina matematiikan osaamisesta on kuulunut myös toisen suuntaisia uutisia. Juuri ennen joulua uutisoitiin Näverin matematiikan osaamista käsittelevästä tutkimuksesta, jonka mukaan peruskoululaisten päässälaskutaidot ovat heikentyneet reilusti 20 vuodessa. Vain joka kolmas peruskoulun päättöluokan oppilas osasi murtolukujen peruslaskutoimituksiin liittyvät tehtävät, kun 20 vuotta aikaisemmin ne osasi kaksi kolmesta. PISAsta poiketen Näverin tutkimuksessa ei saanut käyttää laskinta.

Lataa pdf
Julkaistu

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Tiina Siiskonen

Abstrakti:

Kielellisten taitojen ja erityisesti lukutaidon merkitys on kasvanut koko ajan muun muassa lisääntyvien koulutusvaatimusten myötä. Dysfasiasta eli kielellisistä erityisvaikeuksista johtuvat oppimisvaikeudet ovat tällä hetkellä yleisin peruste erityisopetuspäätösten tekemiselle. Dysleksia eli lukivaikeudet ovat taas aiemminkin olleet yleisin ensisijainen syy osa-aikaisen erityisopetuksen saamiselle. Puhutun ja kirjoitetun kielen kehityksessä ilmenevät vaikeudet, joita voidaan kutsua kielellisiksi oppimisvaikeuksiksi, ovat siten keskeisimpiä syitä siihen, että oppiminen on hankalaa.

Lukivaikeuksista tiedetään todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä oppimisvaikeudesta. Kielelliset erityisvaikeudet ovat taas huomattavasti lukivaikeuksia monimutkaisempi ilmiö, eikä kielellisten erityisvaikeuksien yhteyksistä lukutaidon omaksumiseen – etenkään suomenkielisillä kielihäiriöisillä lapsilla – ole kovin paljon tietoa. Opetuksen ja kuntoutuksen tehokkuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää kyetä ymmärtämään kielellisten erityisvaikeuksien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja tunnistamaan niiden ilmenemismuotoja

Lataa pdf
Julkaistu

Miten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, ja tukea heitä kouluympäristössä?

Piritta Asunta, Ida Mälkönen, Helena Viholainen, Timo Ahonen, Pauli Rintala

Abstrakti:

Lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, tulisi seuloa tuen piiriin mahdollisimman varhain. Kouluissa lasten motorisiin vaikeuksiin puututaan kuitenkin hyvin harvoin, vaikka tiedetään motoristen taitojen yhteydet lapsen kokonaiskehitykseen. Opettajilla on käytössään hyvin niukasti välineitä, joilla he voisivat arvioida lasten toimintakykyä ja tunnistaa motorisen oppimisen vaikeuksia.

Sekä lasten itsearviointiin sopiville lomakkeille että vanhemmille suunnatuille motorisen oppimisen vaikeuden seulontalomakkeille ja niiden kehittämiselle on tarvetta. Suosittelemme maailmanlaajuisesti käytössä olevan standardoidun testin, kuten MABC-2-, KTK- tai BOTMP-2-testin, kulttuurista kääntämistä ja suomalaisen normiston keräämistä. Arviointimenetelmien kehittäminen mahdollistaisi paremmin monivaiheisen lähestymistavan sekä moniammatillisen yhteistyön, jolloin tietoa voitaisiin kerätä eri tahoilta ja ICF-CY-viitekehyksen eri toimintakyvyn osa-alueilta.

Opettajat tarvitsevat apua paitsi tukea tarvitsevien lasten tunnistamiseen myös heidän tukemiseensa. Interventiotutkimusten perusteella tarkastellaan, mitkä olisivat tehokkaimpia kouluihin soveltuvia motoristen taitojen oppimisen tukemisen muotoja. Opettajille tarjotaan myös tehokkaiksi todettuja käytännön vinkkejä lasten tukemiseksi. Käytännön neuvoja voi hyödyntää oppilaiden osallisuuden lisäämiseen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä oppimisedellytysten parantamiseen.

Lataa pdf

Liite 1
Liite 2

Julkaistu

Kohdennettua tukea perusopetuksen alaluokilla

Sirpa Eskelä-Haapanen

Abstrakti:

Esittelen artikkelissa kehittelemääni kohdennetun tuen mallia. Mallia toteuttamalla luokanopettaja havaitsee mahdollisimman nopeasti oppilaan kohtaamat oppimisen ja koulunkäynnin haasteet ja voi alkaa vaikuttaa niihin. Mallissa korostetaan varhaista puuttumista ja nopeaa reagointia. Molemmat ovat olleet esillä viimeaikaisissa koulunkäynnin tukemista tarkastelevissa tutkimuksissa sekä interventioissa.

Tutkimuksessani eräässä länsisuomalaisessa koulussa olivat mukana oppilaani (N = 39) vuosina 2004−2009, erityisopettajatyöparini, opettajakollegani ja oppilaideni vanhempia. Kyseessä on hermeneuttisen lähestymistavan sisältävä laadullinen toimintatutkimus; oppimis- ja tiedonkäsitykseni on sosiokonstruktivistinen. Kuvaan, miten nopean reagoinnin ja välittömän vaikuttamisen avulla luokanopettaja kykenee ohjaamaan alkavaa lukijaa ja kirjoittajaa mahdollisimman yksilöllisesti sekä osallistavasti. Tuettu opetus suunnataan oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle.

Yksilöllisen ja osallistavan ohjaamisen taustalla on tutkijan ymmärrys inklusiiviseen pedagogiikkaan pyrkimisestä, lapsen kielellisestä kehityksestä sekä oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle sijoittuvan ohjaamistapahtuman merkittävyydestä. Luokanopettaja toimii samanaikaisopettajana erityisopettajan kanssa toteuttaen moniammatillista ohjaustapaa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö saa mallin kehittelyssä merkittävän aseman.

Kohdennetun tuen ohjausmallin avulla kyettiin välttämään erityisopetussiirtoja sekä ohjaamaan kaikkia tukea tarvitsevia oppilaita henkilökohtaisesti, motivoivasti ja osallistaen heidän omassa kotiluokassaan. Malli tarjoaa perusopetuksessa työskenteleville luokanopettajille yhden eriyttävän toimintatavan oppilaan tukemiseksi hänen omassa kotiluokassaan ilman siirtoa erilliseen erityisopetukseen. Se on sovellettavissa sekä yksilöpedagogisena että koko kouluun kohdistuvana yleisen tuen toimintamallina. Kohdennetun tuen ohjausmalli otettiin artikkelissani kuvatun koulun toimintamalliksi.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen: näyttöön perustuva mallin kehittäminen

Marja-Leena Perälä, Nina Halme

Abstrakti:

Palvelujen yhteensovittaminen ymmärretään ja määritellään eri tavoin. Määrittelyyn vaikuttavat toiminnan laajuus ja päätöksenteon taso, jolla toimintaa integroidaan eli sovitetaan yhteen. Artikkelissa kuvataan hallinnonalat ylittävä Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavan johtamisen malli, sen lähtökohdat, kehittäminen ja keskeinen sisältö sekä johtamista tukeva horisontaalinen tukirakenne. Näyttöön perustuva kehittäminen eteni tiedon keräämisestä tiedon synteesin kautta mallin sisällön kuvaamiseen sekä mallin toimeenpano-ohjeen ja arviointikriteereiden laadintaan.

Mallin teemoja ovat strateginen ja palvelutoiminnan johtaminen sekä yhteensovittavan johtamisen paikallinen kehittäminen. Palvelutoiminnassa painoalueita olivat osallisuus, palveluiden tarpeidenmukaisuus, asiakasprosessien sujuvuus, henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi sekä hallinnonalat ylittävä johtaminen. Horisontaalinen tukirakenne – lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä – toimii foorumina, jossa sovitaan hallinnonalat ylittävän yhteistoiminnan periaatteista. Toimialojen johto vastaa toiminnan sopimuksenmukaisuudesta vastuualueellaan.

Kehittämistyössä luotiin erilaisiin ympäristöihin soveltuva johtamisen malli, jota voidaan räätälöidä paikallisiin tarpeisiin. Yhteensovittavan johtamisen kehittämiseen osallistuvat johtajat ja kaikki ne tahot, joita muutos koskee.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Lukumummi ja -vaari -toiminta lukemisen tukena koulussa

Elisa Oraluoma, Ilkka Kinnunen, Paula Salmi, Hanna Pöyliö, Mikko Aro

Abstrakti:

Artikkelissa esitellään Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden tukeminen kouluiässä -hankkeessa kehitettyä Lukumummi ja -vaari -toimintamallia. Tiedetään, että lukemisen sujuvoitumista edistävät lukemisen määrän lisäämisen lisäksi palaute ja malli lukemisesta (Chard, Vaughn & Tyler, 2002). Toimintamallin ideana on tarjota uudenlainen käytäntö lukemisen sujuvuuden harjoitusta tarvitsevien lasten auttamiseen kouluarjessa. Toiminnassa vapaaehtoiset käyvät kouluilla lukemassa toista–kuudetta luokkaa käyvien lasten kanssa. Tarkoituksena on tarjota lapsille lisää lukukokemuksia sekä innostaa heitä lukemisen pariin.

Toiminnasta on tehty kahden lukukauden ajan vaikuttavuustutkimusta, jossa on seurattu lukutuokioihin osallistuneita hitaita lukijoita sekä heidän luokkatovereitaan. Tässä kirjoituksessa esitellään toimintamalliin osallistuneiden lasten, vapaaehtoisten sekä opettajien kokemuksia kysely- ja haastatteluaineistojen pohjalta. Kaikki toimintaan osallistuneet ovat pitäneet toimintaa hyödyllisenä. Lapset ovat innostuneet lukemaan ja saaneet kontaktin isovanhempien sukupolveen. Lapset ovat kertoneet lukemisen olevan helpompaa lukutuokioiden jälkeen kuin ennen niitä, ja lasten minäpystyvyys on vaikuttanut vahvistuneen lukutuokiojakson aikana.

Lukumummit ja -vaarit ovat päässeet tutustumaan kouluarkeen ja saaneet hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta. He ovat lähteneet mukaan kahdesta syystä: lukutaidon tukeminen on tärkeää ja lapset ovat mukavia. Myös opettajien palaute on ollut positiivista. Valtaosan mielestä toimintaa voi järjestää kiireisessäkin kouluarjessa ja yhteistyö lukumummin tai -vaarin kanssa on sujunut hyvin. Opettajat huomasivat noin puolella lapsista tapahtuneen muutosta lukemissujuvuudessa ja -motivaatiossa.

Toimintamallin kokeilu jatkuu vielä syksyn ajan osana hanketta, ja tavoitteena on toiminnan levittäminen valtakunnalliseksi sekä juurruttaminen pysyväksi.

 

Lataa pdf