Tekijä: admin

Julkaistu

Lukivaikeuden kehitykselliset alaryhmät ja niiden vertailu kognitiivisissa taidoissa sekä toimintatavoissa

Maarit Perälä, Minna Torppa & Kenneth Eklund

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lukivaikeuden pysyvyyttä toiselta luokalta kahdeksannelle luokalle suomalaisessa pitkittäisaineistossa. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka auttavat eri ikäisten lasten lukivaikeuden varhaisessa tunnistamisessa, sekä tekijöitä, jotka tukevat lukutaidon kehitystä. Tunnistimme kolme erilaista lukivaikeusryhmää: pysyvä, kompensoituva ja myöhään ilmenevä lukivaikeus. Lukivaikeusryhmät erosivat varhaisten kognitiivisten taitojen lisäksi tehtävää välttävässä
käyttäytymisessä, lukuharrastuneisuudessa ja kotitehtäviin käytetyssä ajassa. Koska osalla lapsista lukemisen vaikeuden havaittiin ilmenevän vasta alkuopetuksen jälkeen, on tärkeää, että lukutaidon kehitystä seurataan myös
ensimmäisten luokkien jälkeen. Kognitiivisten taitojen arvioinnin avulla on hankala tunnistaa lapsia, joilla on riski peruslukutaidon omaksuttuaan vielä jäädä jälkeen lukutaidon kehityksessä ja joille saattaa ilmaantua vaikeuksia lukusujuvuudessa vasta alaluokkien jälkeen.

Lataa pdf

Julkaistu

Hahmottamisen tukeminen koulussa

Saija Kantanen

Alakouluikäiset oppilaat ohjautuvat osaaikaiseen erityisopetukseen useimmiten siksi, että he tarvitsevat tehostettua tukea
lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan. Oppilaan työskentelyä havainnoitaessa ja arvioitaessa näiden vaikeuksien
taustalta löytyy kuitenkin usein jonkinasteisia hahmottamiskyvyn ongelmia. Tässä artikkelissa kuvataan kokeilua, jossa pyrittiin hahmottamisen taitojen tukemiseen erityisopetuksessa. Kokeilussa käytettiin joukkoa erilaisia kuntoutusmenetelmiä opetuksellisessa yhteydessä. Jatkossa viitataan tähän kokeiluun sanalla kuntoutus lyhyyden vuoksi.

Lataa pdf

Julkaistu

Check in, check out! Käyttäytymisen tehostettua tukea

Anne Karhu

Kasvatustieteiden maisteri ja erityisopettaja
Anne Karhun erityispedagogiikan väitöskirjan
”Check in, check out! Käyttäytymisen tehostettua tukea” -väitöskirja tarkastettiin 24.8.2018 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja psykologian tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu
Savolainen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Julkaistu

Kielellisesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena

Raisa Harju-Autti, Hanna-Maija Sinkkonen, Tiina Aine & Pekka Räihä

Maahanmuutto on tuonut mukanaan oppilasaineksen yhä lisääntyvän kielellisen ja kulttuurisen diversiteetin, johon alun perin homogeeniselle oppilasainekselle sopivaksi suunniteltu perusopetus ei kykene vastaamaan. Valmistavasta opetuksesta ja S2-opetuksesta huolimatta maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen ei yllä samalle tasolle kuin kantaväestön oppilailla peruskoulun päättövaiheessa. Yläkoulun oppiaineiden tekstit ovat kaikissa tietoaineissa vaativia, ja kielitaidoltaan heikot oppilaat tarvitsevat tukea myös opiskelumotivaation säilyttämiseen.
Erityistä huomiota vaativat yläasteikäisinä maahan muuttaneet nuoret. Tässä artikkelissa esitellään yläkouluikäisiä maahanmuuttajaoppilaita
varten kehitetty yleisopetukseen integroitu kielellisesti tuetun opetuksen malli (KIETU-opetus), jonka tarkoituksena on tukea oppilaista niin kielen kuin oppiainesisältöjen omaksumisessa. Mallia tarkastellaan Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian mukaan.

Lataa pdf

Julkaistu

”Ei tarvi pelätä, että ois erilainen”, Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta

Maarit Lasanen

Maarit Lasasen väitöskirja ”Ei tarvi pelätä, että
ois erilainen” – Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta” tarkastettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 9.
kesäkuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Lapin yliopiston professori Kaarina
Määttä.

Lataa pdf

Julkaistu

Opetuskäytänteet ja niiden yhteys lukutaidon kehitykseen ensimmäisinä kouluvuosina

Xin Tang

Xin Tangin psykologian väitöskirja ”Teaching
Practices in Early Primary School: Dimensions,
Patterns and Consequences” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 13. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Antje von
Suchodoletz (New York University Abu Dhabi)
ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto).

Lataa pdf

Julkaistu

Kokeeton osaamisen arviointi – Yläluokkalaisten näkemyksiä portfolion, posterin ja projektien käytöstä arviointimenetelminä ja työtapoina kokeen sijaan

Inkeri Sutela & Najat Ouakrim-Soivio

Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman (2014) mukaan arvioinnin tulee olla monipuolista. Sen tulee sekä tukea oppilaan oppimista ja edistymistä (erityisesti formatiivinen arviointi) että tuottaa tietoa oppilaan osaamisen tasosta (erityisesti summatiivinen arviointi). Sisältöjen omaksumisen sijaan esimerkiksi historian opetuksessa korostetaan taitojen omaksumista ja harjoittamista. Näin ollen taitojen tulisikin olla myös keskeinen arvioinnin kohde.
Viikin normaalikoulussa lukuvuonna 2017–2018 tehdyssä opetuskokeilussa kaksi  perusopetuksen seitsemättä luokkaa (N = 43 oppilasta) arvioitiin historian opetuksen ensimmäisellä puoliskolla kokonaan ilman kokeita.
Arvioitavia suorituksia kokeen sijaan olivat ryhmätyönä tehty seinälehti, portfolio sekä vapaavalintainen projekti. Jakson jälkeen oppilailta
kerättiin nimetöntä palautetta sähköisellä kyselylomakkeella, ja lopuksi opintojakson kokonaisuuden ja osasuoritusten arvosanoja verrattiin toisiinsa ja saatuun palautteeseen.
Tutkimustulosten pohjalta esitämme, että opetuksessa todella tulisi käyttää opetussuunnitelman mukaisia monipuolisia arviointimenetelmiä, jotka toimivat samalla taitoja kehittävinä työ- ja opiskelumenetelminä. Oppilaat
pitivät kokeetonta jaksoa motivoivana, hauskana ja tavallista stressittömämpänä. He arvelivat myös oppineensa hyvin – jotkut jopa paremmin kuin jos opetusjaksossa olisi ollut koe.
Kokeita ei kuitenkaan tule hylätä. Osa oppilaista arveli, että olisi oppinut vielä paremmin, jos olisi joutunut myös lukemaan kokeeseen. Koetta vastaava kertausvaihe jäikin puuttumaan. Aina oppilaat eivät myöskään kokeneet osaamisensa tulleen riittävästi esiin. Epäkohdaksi nähtiin esimerkiksi formatiivisesta palautteesta seurannut tulosten osittainen
samankaltaistuminen. Autenttisen arvioinnin menetelmien ajateltiin kuitenkin tukevan historian sisältöjen sekä taitojen omaksumista.

Lataa pdf

Julkaistu

Kolmas sektori koulumaailmassa: yläkoulun nuorten näkemyksiä työpajatoiminnassa käytetyistä työtavoista

Raisa Ahtiainen, Ninja Hienonen, Meri Lintuvuori & Risto Hotulainen

Monet järjestöt ja yhdistykset tekevät yhteistyötä perusopetuksen koulujen kanssa, ja tätä yhteistyötä voidaan kuvata koulujen ja kolmannen
sektorin toimijoiden kohtaamiseksi. Parhaimmillaan kolmas sektori voi tukea ja rikastuttaa kouluille osoitettuja tehtäviä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kolmannen sektorin toimintana Walter ry -nimisen järjestön kouluilla järjestämiä työpajoja ja perusopetuksen yläluokkien oppilaiden näkemyksiä tästä toiminnasta. Walter ry:n Kytke-työpajat käsittelevät
kulttuurista moninaisuutta, ja järjestön tavoitteena on kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen lasten ja nuorten keskuudessa.
Tutkimuksen kysymykset ovat seuraavat: Mitä mieltä nuoret ovat Walter ry:n työpajojen työtavoista? Miltä työtavat vaikuttavat suhteessa kouluarkeen? Mikä on kolmannen sektorin  rooli koulumaailmassa? Tutkimuksen aineistona ovat työpajoihin osallistuneiden nuorten ryhmähaastattelut (N = 24). Aineistolähtöinen sisällönanalyysi osoittaa, että nuorten mielestä työpajoissa käytettävät työmuodot poikkeavat siitä, mihin he koulupäiviensä aikana ovat
tottuneet. Nuoret toteavat tulevansa kuulluksi, kuulevansa ikätovereitaan ja saavansa keskustella. Toimintana työpajat tuovat tervetullutta vaihtelua. Tämä tulos on positiivinen, kun tarkastellaan nuorten kokemusta kolmannen
sektorin järjestämästä toiminnasta. Sen sijaan perusopetuksessa järjestettävä opetus on tulosten valossa varsin vanhanaikaista ja opettajajohtoista, mikä ei ole ollut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa keskeisenä
työskentelymuotojen tavoitteena enää 2000-luvulla.

Lataa pdf

Julkaistu

Selvitys oppimisvaikeuksien kompensointikeinoista – oppimisen apuvälineet sekä työssä ja opinnoissa saatu tuki

Riina Pieviläinen, Johanna Nukari, Jukka Liimatainen & Susanna Maijanen

Tässä tutkimuksessa selvitetään oppimista helpottavien apuvälineiden käyttöä henkilöillä, joilla on todettu tai itse epäilty oppimisvaikeus.
Lisäksi selvitetään muuta oppimisvaikeuksiin saatua tukea ja erityisjärjestelyjä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ammattilaisten ohjauskäytäntöjä oppimisen apuvälineisiin liittyen. Kyselyyn oppimisen apuvälineistä oli mahdollista vastata joko ammattilaisen tai oppimisvaikeuksia kokevan näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin 81 vastaajan vastauksia,
joista 73 prosenttia vastasi omien kokemustensa pohjalta ja 27 prosenttia ammattilaisen näkökulmasta.

Tulosten perusteella vain hieman yli
puolet vastaajista, joilla oli oppimisvaikeuksia, ilmoitti käyttävänsä oppimisen apuvälineitä. Eniten käytettiin äänikirjoja ja lukikalvoja ja -viivaimia. Oppimista helpottavia älypuhelinsovelluksia tai tietokoneohjelmia käytti alle viidennes vastaajista.

Noin puolet vastaajista, joilla oli oppimisvaikeuksia, oli saanut jotakin tukea. Tuen muodoista yleisin oli erityisopetus. Kuntoutusta oli
saanut vain harva. Opinnoissa oli saanut erityisjärjestelyjä noin kaksi kolmasosaa vastanneista. Sen sijaan työelämässä erityisjärjestelyjä oli saanut vain viidennes.

Ammattilaiset ohjasivat yleisimmin asiakkaitaan käyttämään lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineitä sekä tarkkaavuuden apuvälineitä. Älypuhelinsovellusten tai tietokoneohjelmien käyttöä ohjasi alle kolmannes kyselyyn vastanneista ammattilaisista.


Etenkin erilaisten sovellusten ja tietokoneohjelmien hyödyntäminen oppimisen apuvälineenä oli vielä melko vähäistä, vaikka niitä on
nykyisin tarjolla maksuttomasti. Teknologian kehityksen myötä erilaiset sovellukset ja internetin kautta käytettävät ohjelmat tulevat lisäämään apuvälineiden saatavuutta ja käytettävyyttä.

Lataa pdf

Julkaistu

Seurantatutkimus lapsuudessa todetuista oppimisvaikeuksista – Polut koulutukseen, työllistymiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin

Anna-Kaija Eloranta

PsM Anna-Kaija Elorannan psykologian väitöskirja ”A follow-up study of childhood learning disabilities. Pathways to adult-age education,
employment and psychosocial wellbeing” tarkastettiin Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 14.12.2019.
Vastaväittäjänä toimi professori George Hynd (University of Georgia, USA) ja kustoksena dosentti Tuija Aro Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Julkaistu

YHTEISPELI – tunne- ja vuorovaikutustaidoilla kohti hyvinvointia

Henna Näyhä

Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisiin kouluihin kehitettyä Yhteispeli-menetelmää, jonka tarkoituksena on tukea lasten sosioemotionaalisia taitoja, ennaltaehkäistä koulunkäyntiä kuormittavia ongelmia ja lisätä kouluyhteisön hyvinvointia (Kampman, Solantaus, Anttila, Ojala & Santalahti, 2015).  Yhteispeli perustuu hankkeeseen, joka on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ylöjärven kaupungin sekä opetus- ja  kulttuuriministeriön (OKM) yhteistyönä. Opetushallituksen rahoittamana Yhteispeli-menetelmää on levitetty koulutushankkeissa, joissa Niilo Mäki Instituutti on organisoinut Yhteispeli-koulutuksia.

Lataa pdf

Julkaistu

Onko lukuteatteri tehokas tapa harjoitella lukemista? Pilottitutkimuksen tuloksia ReadDrama -hankkeesta

Lukuteatterissa harjoitellaan ilmaisevaa ääneenlukua näytelmätekstien parissa lapsia innostavalla tavalla.
Viidentoista oppitunnin mittaista lukuteatterijaksoa kokeiltiin yhdellä koululla kolmannen luokan heikkojen lukijoiden parissa. Lukutaitojen kehitystä seurattiin suhteessa kahteen verrokkiryhmään: koulun tukea saaviin heikkoihin lukijoihin ja tyypillisesti lukeviin oppilaisiin.
Heikoista lukijoista vain lukuteatteriryhmään osallistuneet oppilaat kehittyivät lukusujuvuudessa.
Oppilaat pitivät lukuteatterista paljon, ja heidän minäpystyvyydessään havaittiin myönteistä kehitystä.
Pienryhmätoimintana järjestettävä lukuteatteri on erittäin lupaava lukemisen kohdennetun tuen muoto.

Lataa pdf

Julkaistu

Kissatarina – uusi menetelmä lasten kerrontaitojen arvioimiseen

Leena Mäkinen

Lasten kerrontataitojen arviointi osana lapsen laajempaa kielellistä tutkimusta on tärkeää, sillä kerronta on merkittävä kielenkehityksen osaalue ja kerronnan vaikeuksia esiintyy esimerkiksi lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai autismikirjon häiriö. Kerrontataitojen arviointiin on Suomessa ollut varsin vähän tutkittuja menetelmiä, eikä kuvasarjan pohjalta kerrontaan ole ollut käytössä lainkaan viitearvoja. Kissatarina – Lasten kerrontataitojen arviointimenetelmä perustuu tutkittuun tietoon kerrontataitojen kehityksestä ja arvioinnista. Testi on tarkoitettu erityisesti puheterapeuttien työvälineeksi, ja sen pääasiallinen käyttötarkoitus on auttaa tunnistamaan lapset, joiden kerrontataidot ovat tuen tarpeessa. Huolellinen arviointi on tehokkaan ja lapsen kielellisten vaikeuksien ydinongelmiin keskittyvän kuntoutuksen perusta. Kissatarinassa lasten kertomuksista arvioidaan relevantin informaatiosisällön määrää ja tarkkuutta. Testiin on laadittu persentiiliarvot, joiden avulla lasten suoriutumista voidaan tarkastella suhteessa viiteaineistoon. Tässä artikkelissa kuvataan tarkemmin Kissatarina-arviointimenetelmän teoreettista taustaa ja käyttötarkoitusta.

Lataa pdf

 

Julkaistu

Toimitukselta

Vuoden 2019 ensimmäisessä NMI-Bulletinissa käsitellään useita innostavia aiheita, jotka ovat sekä teoreettisesti perusteltuja että käytännönläheisiä. Eija Väisäsen väitöstilaisuuden lektiossa ”Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja” syvennytään lasten laskemisen sujuvuuteen ja siihen, miten kaksi alakouluikäisille suunnattua harjoitusohjelmaa vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Tiina Mäkelän väitöstilaisuuden lektio ”Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun” liittyy oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen tematiikkaan. Mäkelä suuntaa katseemme laadukkaisiin oppimisympäristöihin. Hän esittelee väitöskirjansa tuloksena syntyneen LED-työkalun, joka on tarkoitettu oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun. LED-työkalua on jo käytetty oppimisympäristöjen suunnittelun apuna sekä Suomessa että ulkomailla. Heli Muhosen lektiossa ”Opetusdialogi luokkahuoneessa – opettajan tarjoama tuki, yhteinen tiedonrakennus ja yhteys akateemiseen suoriutumiseen” käsitellään ajankohtaista luokkahuonevuorovaikutuksen teemaa. Muhonen tutki väitöskirjassaan dialogista opetusta ja sen yhteyttä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen.
Koulumaailmaan sijoittuvat myös kolme seuraavaa kirjoitusta. Heiskasen, Saxlundin, Rantalan ja Vehkakosken tutkimus ”Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa” liittyy Suomessakin viime vuosina paljon huomiota saaneeseen vahvuusperustaiseen kasvatusajatteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vahvuuksia esiopetuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamiselle muodostuu asiakirjoissa. Tanskanen ja Piironen kertovat kokemuksistaan haastavasti käyttäytyvien lasten kuntouttamisesta PACE-toimintamallin avulla. PACE-toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja tiiviiseen perhetyöhön, ja sitä toteutetaan Joensuun kaupungin alakouluissa. Heikkilä, Puttonen ja Siiskonen puolestaan muistuttavat, että oppilaan luku- ja kirjoitustaitojen arviointi ei ole ainoastaan informaatiota oppilaan taidoista. Arviointi on parhaimmillaan käytännöllistä tietoa, jota opettaja voi käyttää suunnitellessaan oppilaan opetusta ja tukea. Heidän artikkelinsa on nimeltään ”Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin”.
Silanderin puheenvuorossa ollaan edelleen kiinni ajankohtaisessa aiheessa, sillä Silander valottaa lukijoille lukiouudistusta. Kirjoitus kuvaa lukiouudistuksen tavoitteita ja keinoja taata lukiokoulutuksen vetovoimaisuus ja kyky vastata tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Vuoden ensimmäisen numeron päättää Timi Tervon raportti syyskuussa kahdeksannen kerran järjestetystä Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtumasta. Tervo tekee monipuolisen katsauksen tapahtumassa käsiteltyihin oppilaiden hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemisen teemoihin.

Toimituskunta

Lataa pdf

Julkaistu

Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun

Tiina Mäkelän kasvatustieteen väitöskirja ”A Design Framework and Principles for Co- designing Learning Environments Fostering Learning and Wellbeing” (Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 27.1.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Teemu Leinonen Aalto- yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Julkaistu

Sivistys ja osaaminen suomalaisen yhteiskunnan tukipilareina

Tiina Silander

Suomalainen yhteiskunta rakentuu sivistykselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Myös tulevaisuudessa hyvinvointimme ja Suomen menestys perustuvat tietoon, luovuuteen ja osaamiseen sekä niiden rohkeaan hyödyntämiseen. Lukiouudistus on ollut vahvaa yhteisen tekemisen kenttää. Yhdessä tehden uusi lukio ottaa harppauksen kohti tulevaisuutta ja uutta aikakautta. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja ylioppilastutkintolain sekä lukion toiminnallisen uudistamisen.

Lataa pdf

Julkaistu

PACE-asenne erityislasten kanssa työskentelyssä

Riitta Tanskanen
Liisa Piiroinen

Joensuun kaupungin alakouluissa käynnistyi syksyllä 2015 haasteellisesti käyttäytyvien lasten moniammatillinen oppimisympäristöön kuntouttava toiminta. Toiminta on poikkeuksellinen nykyisessä perusopetuksen kentässä vahvan resursoinnin ja kuntoutuksellisen otteen vuoksi. Tässä artikkelissa kuvataan kokemuksia kolmelta ensimmäiseltä toimintavuodelta.

Kuntouttavaan toimintaan ohjautuvien lasten haastavan käyttäytymisen taustalla on usein neuropsykiatrisia vaikeuksia ja myös hankalia traumakokemuksia. Oppimisympäristöön kuntouttavassa toiminnassa käytetään työmenetelmänä moniammatillista lähestymistapaa ja perhetyötä. Työskentelyä ohjaa vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian (Dyadic Developmental Psychotherapy) ”PACE-asenne”. PACE – asenne tarkoittaa sitä, että aikuinen vastaa ja reagoi lapsen haastavaan käyttäytymiseen empaattisesti ja hyväksyvästi ja sanoittaa lapsen tunnetiloja. PACEasenteen mallintaminen perheelle on tärkeää, koska lapsi tarvitsee turvallisia vuorovaikutuskokemuksia sekä hyväksyviä ja empaattisia kohtaamisia ennen kaikkea omien vanhempiensa kanssa. Lisäksi jatkuva yhteydenpito lapsen verkoston muihin toimijoihin on osa toimintaa. Oppimisympäristöön kuntouttavalla toiminnalla tavoitellaan sitä, että moniammatillisen yhteistyön ja tiiviin perhetyön kautta lapsi saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja sen myötä luottamus aikuisiin rakentuu vähitellen.

 

Lue artikkeli PDF-muodossa.

Julkaistu

Opetusdialogi luokkahuoneessa – opettajan tarjoama tuki, yhteinen tiedonrakennus ja yhteys akateemiseen suoriutumiseen

Heli Muhonen

Heli Muhosen kasvatustieteen väitöskirja ”Educational dialogue in the classroom: Scaffolding, knowledge building and associations with academic performance” (Opetusdialogin laatu on yhteydessä oppimiseen) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 4.5.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Julkaistu

Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja

Eija Väisänen

Eija Väisäsen kasvatustieteen väitöskirja Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja – Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 12. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Aunio Helsingin yliopistosta.

Lataa pdf

Julkaistu

Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa

Noora Heiskanen
Tiina Saxlund
Anja Rantala
Tanja Vehkakoski

Vahvuusperustainen kasvatusajattelu on saanut viime vuosina Suomessa paljon huomiota. Vahvuuksien hyödyntäminen tukee lasten itsearvostusta, lisää myönteistä käyttäytymistä ryhmässä ja voi helpottaa vaikeuksien ja epäonnistumisten sietämistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, millaisia vahvuuksia tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan esiopetuksessa, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamisella on. Tutkimuksen aineiston muodostavat esiopetuksen oppimissuunnitelmat, tehostetun tuen suunnitelmat ja HOJKS-asiakirjat (N = 65). Aineistolähtöisessä analyysissa vahvuuksiksi ymmärrettiin lapsen kyvyt, luonteenpiirteet ja toimintatavat, jotka esitettiin asiakirjatekstissä myönteisinä, lapselle hyvää tuottavina ja kulttuurisesti arvostettuina. Vahvuuskuvauksia analysoitiin osin sisällönanalyysia ja osin diskurssianalyysia käyttäen. Tulokset osoittivat, että asiakirjoihin oli kirjattu laaja kirjo lasten vahvuuksia. Vahvuudet jakautuvat kahdeksaan ryhmään: sosiaaliset vahvuudet, luonteenvahvuudet, kognitiiviset vahvuudet, motoriset vahvuudet, käyttäytymisen vahvuudet, oppimisen vahvuudet, vahvuudet arjen toiminnoissa sekä tunnevahvuudet. Lapsen vahvuuksien kuvaukset vaihtelevat niiden yksityiskohtaisuuden ja vaihtelevuuden mukaan. Vahvuuskuvauksille muotoutui teksteissä neljä tehtävää: lapsen tilanteen taustoittaminen, tuen tarpeiden kuvausten pehmentäminen, muutoksen osoittaminen sekä pedagoginen hyödyntäminen. Lasten vahvuuksien kirjaamisen haasteena oli kuvausten irrallisuus: vahvuuksia kyllä kuvattiin, mutta niihin viittaaminen pedagogiikan suunnittelussa jäi vähäiseksi.

Lataa pdf