Arkisto

Vuoden 2019 ensimmäisessä NMI-Bulletinissa käsitellään useita innostavia aiheita, jotka ovat sekä teoreettisesti perusteltuja että käytännönläheisiä. Eija Väisäsen väitöstilaisuuden lektiossa ”Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja” syvennytään lasten laskemisen sujuvuuteen ja siihen, miten kaksi alakouluikäisille suunnattua harjoitusohjelmaa vaikuttaa lasten matemaattisiin taitoihin. Tiina Mäkelän väitöstilaisuuden lektio ”Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun” liittyy oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen tematiikkaan. Mäkelä suuntaa katseemme laadukkaisiin oppimisympäristöihin. Hän esittelee väitöskirjansa tuloksena syntyneen LED-työkalun, joka on tarkoitettu oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun. LED-työkalua on jo käytetty oppimisympäristöjen suunnittelun apuna sekä Suomessa että ulkomailla. Heli Muhosen lektiossa ”Opetusdialogi luokkahuoneessa – opettajan tarjoama tuki, yhteinen tiedonrakennus ja yhteys akateemiseen suoriutumiseen” käsitellään ajankohtaista luokkahuonevuorovaikutuksen teemaa. Muhonen tutki väitöskirjassaan dialogista opetusta ja sen yhteyttä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen.
Koulumaailmaan sijoittuvat myös kolme seuraavaa kirjoitusta. Heiskasen, Saxlundin, Rantalan ja Vehkakosken tutkimus ”Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa” liittyy Suomessakin viime vuosina paljon huomiota saaneeseen vahvuusperustaiseen kasvatusajatteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vahvuuksia esiopetuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamiselle muodostuu asiakirjoissa. Tanskanen ja Piironen kertovat kokemuksistaan haastavasti käyttäytyvien lasten kuntouttamisesta PACE-toimintamallin avulla. PACE-toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja tiiviiseen perhetyöhön, ja sitä toteutetaan Joensuun kaupungin alakouluissa. Heikkilä, Puttonen ja Siiskonen puolestaan muistuttavat, että oppilaan luku- ja kirjoitustaitojen arviointi ei ole ainoastaan informaatiota oppilaan taidoista. Arviointi on parhaimmillaan käytännöllistä tietoa, jota opettaja voi käyttää suunnitellessaan oppilaan opetusta ja tukea. Heidän artikkelinsa on nimeltään ”Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin”.
Silanderin puheenvuorossa ollaan edelleen kiinni ajankohtaisessa aiheessa, sillä Silander valottaa lukijoille lukiouudistusta. Kirjoitus kuvaa lukiouudistuksen tavoitteita ja keinoja taata lukiokoulutuksen vetovoimaisuus ja kyky vastata tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Vuoden ensimmäisen numeron päättää Timi Tervon raportti syyskuussa kahdeksannen kerran järjestetystä Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtumasta. Tervo tekee monipuolisen katsauksen tapahtumassa käsiteltyihin oppilaiden hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemisen teemoihin.

Toimituskunta

Lataa pdf

Tiina Mäkelän kasvatustieteen väitöskirja ”A Design Framework and Principles for Co- designing Learning Environments Fostering Learning and Wellbeing” (Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 27.1.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Teemu Leinonen Aalto- yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Heli Muhonen

Heli Muhosen kasvatustieteen väitöskirja ”Educational dialogue in the classroom: Scaffolding, knowledge building and associations with academic performance” (Opetusdialogin laatu on yhteydessä oppimiseen) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 4.5.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Vuoden kolmannessa Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä esitellään kaksi väitöstutkimusta. Lehden Kokeilut ja käytänteet -osiossa perehdytään siihen, miten kielellisesti tuettu opetus toteutuu yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena. Tutkimusartikkeli selvittää maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Professori Timo Ahosen haastattelu avaa lukijalle Ahosen mielenkiintoista ja moninaista uraa Jyväskylän yliopistossa sekä kurkistaa myös Niilo Mäki Instituutin vaiheisiin.
Xin Tangin viime vuoden joulukuussa tarkastetussa väitöskirjassa tutkija on etsinyt taitavan opettajan ja laadukkaan opetuksen kriteerejä. Hän on päätynyt tarkastelussaan opetuskäytänteiden (opettajajohtoinen, lapsilähtöinen ja lasten johtamat käytänteet) sekä niiden yleisyyden vertailuun Suomessa ja Virossa. Erityisesti hän on paneutunut käytänteiden vaikutuksiin lasten lukutaidon kehityksessä ensimmäisellä ja kolmannella luokalla. Lapsilähtöinen opetustyyli, joka oli yleisempää Suomessa kuin Virossa, näytti tukevan oppilaiden lukutaitoa molemmilla luokkatasoilla. Vähiten hyödyllisiksi osoittautuivat lasten johtamat käytänteet. Myös lapsilähtöisen ja opettajajohtoisen käytänteen yhdistelmätyyli vaikutti myönteisesti lukutaidon kehitykseen. Opettajien tulee kuitenkin valita kulloinkin käytänteensä oppijoiden tarpeita vastaaviksi.
Maarit Lasasen kesällä 2017 Lapin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa käsiteltiin kuulovammaisten kouluikäisten lasten asemaa sekä heidän näkemyksiään vertaistukitoiminnasta, sen tarjoamasta tuesta sekä edelleen vertaistukitoiminnan yhteydestä lapsen arkeen. Tutkimus osoitti selkeästi vertaistukitoiminnan merkittävyyden ja sen toiminnan arkea rikastuttavan vaikutuksen. Tukiryhmiin osallistuneet kokivat saaneensa sosiaalista, tiedollista, toiminnallista ja emotionaalista tukea, esimerkiksi vinkkejä kouluun ja vapaa-aikaan, päivittäisiä selviytymiskeinoja sekä toivoa tulevaisuuteen. Tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä pohdittiin syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta.
Harju-Autti ja Sinkkonen tarkastelevat artikkelissaan KIETU-opetusta, joka on maahanmuuttajien tehostettuun tukeen kehitetty kielitietoinen ja kielipedagoginen toimintamalli suomen kieltä opetteleville yläkouluikäisille nuorille. Opetuksen tavoitteena on saada muodostumaan maahanmuuttajanuoriin koulunkäyntiä ja oppimista tukeva pedagoginen suhde vahvistamalla nuorten kielitaitoa sekä koulunkäyntistrategioita.
Maahanmuuttajanuorten riittämätön kielitaito on huolestuttavalla tasolla, kun tavoitteena on kotoutuminen ja koulunkäynnin onnistuminen sekä edelleen toisen asteen opintoihin siirtyminen. Kunnat tarjoavat lisäksi hyvin eritasoista tukea riippuen resursseistaan. KIETU-opetuksen avulla olisi mahdollista tukea itse maahanmuuttajan lisäksi myös hänen perhettään, kouluyhteisöään ja välillisesti koko yhteiskuntaa.
Westerholmin ja Aunion tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, voidaanko ThinkMath-interventio-ohjelman intensiiviharjoittelulla tukea maahanmuuttajataustaisten esikouluikäisten lasten matemaattisia
perustaitoja. Lasten lukukäsitteen hallinta ja kielen osaamisen taitotaso selvitettiin. Tutkimuksen esikoulujoukko jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventiotuokioihin sisältyi monimuotoisesti pienten lasten matemaattisia taitoja harjoittavia, tukevia ja motivoivia tehtäviä.
Harjoitteita jatkettiin kahdeksan viikon ajan kahdesti viikossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikkien interventio-ohjelmaan osallistuneiden lasten numeeriset suhdetaidot ja lukujonotaidot kehittyivät harjoitteluiden aikana. Puhe- ja kuullun ymmärtämisen taitojen parantumista ei sen sijaan havaittu interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Tämäkin tutkimus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisen tuen merkittävyyttä tasavertaisuuden ja koulunkäynnin jatkumon edistäjänä sekä syrjäytymisen ehkäisijänä.
Timi Tervon haastattelema Timo Ahonen kuvaa elävästi yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen yliopistouransa monia vaiheita. Ahonen korostaa erityisesti tutkimustiedon yhdistämistä käytäntöön. Hän nostaa esimerkkejä siitä, miten hän omalla toiminnallaan ja kollegoidensa kanssa on sitä toteuttanut yhteisön ja yksilöiden hyväksi, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Ahonen luottaa vahvasti tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen ja sen mahdollisuuteen olla edelleen yhteiskuntamme tukipilarina.

Toimituskunta

Maarit Lasanen

Maarit Lasasen väitöskirja ”Ei tarvi pelätä, että ois erilainen” – Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta” tarkastettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 9. kesäkuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Lapin yliopiston professori Kaarina Määttä.

Timi Tervo

Jyväskylän yliopiston tehtävissä yli kolmekymmentä vuotta toiminut Timo Ahonen on nähnyt yliopistomaailman monesta kulmasta. Psykologian laitoksella tutkijana, opettajana, professorina ja dekaanina sekä yliopiston hallituksessa toiminut Ahonen kertoo yliopiston näyttäytyneen joka asemasta aina hieman erilaisena. Hänelle punainen lanka yliopistotoiminnassa on ollut korkealaatuisen kansainvälisen tutkimustiedon yhdistäminen käytäntöön ja saattaminen kentälle sekä yleiseen tietoon. Samainen ajatus kyti Ahosen mielessä Niilo Mäki Instituuttia perustettaessa vuonna 1990.

Lataa pdf

Tässä numerossa pohditaan monipuolisesti digitaalisen tietotekniikan merkitystä opetuksessa ja oppimisessa. Digitalisaatio on vaikuttanut työelämän rakenteisiin ja vaatinut jatkuvaa ammatillista uudistumista. Sanna Brauerin kasvatustieteiden väitöskirjassa tarkastellaan osaamisen tunnustamista digitaalisilla osaamismerkeillä: mitä mieltä ammatilliset opettajat ja ammatillisiksi opettajiksi opiskelevat ovat uudenlaisesta ”osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta” kehittäessään omaa digipedagogista osaamistaan?
Kumpulaisen, Kajamaan ja Rajalan artikkelissa paneudutaan itse tekemisen kulttuuriin niin sanotuissa värkkääjäpajoissa. Näiden pajojen tavoitteena on edistää ja tukea oppilaiden luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja kokeilevaa oppimisen tapaa vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa. Uudenlaiset toimintatavat haastavat oppilaita ja opettajia tarkastelemaan oppimisen muutosta digitaalisissa oppimisympäristöissä, kun oppilaiden omat motiivit ja koulujen heille asettamat vaatimukset ja vakiintuneet käytänteet eivät välttämättä osu yksiin.
Autereen, Talvisen, Hankalan ja Pöysä-Tarhosen artikkelissa tutkitaan digitaalista lukutaitoa nuorten kielellisten erityisvaikeuksien, nettisivujen esteettömyyden sekä mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten nuori, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia, kokee ja kohtaa käyttämänsä kieleen perustuvat digitaaliset palvelut. Tutkimuksen tuloksissa esitetään toive sivustojen helppokäyttöisistä ja eriyttävistä rakenteista ja sisällöistä, jotka ottaisivat paremmin ja laajemmin huomioon koko käyttäjäkunnan.
Internet on tulvillaan tietoa, mutta haasteena on, miten etsiä ja löytää tarkoituksenmukaista tietoa. Oppilaiden tulisi kyetä arvioimaan tiedon luotettavuutta. Tätä taitoa tulee systemaattisesti ja pitkäjänteisesti ohjata oppilaiden edellytykset huomioiden koko koulupolun ajan. Oppilaat tarvitsevat tukea ja harjoittelua esimerkiksi laatiessaan

Sanna Brauer

KM Sanna Brauerin kasvatustieteiden väitöskirja Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional Development for Vocational Teachers tarkastettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 18.1.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Hanni Muukkonen-van der Meer Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Pirkko Siklander Lapin yliopistosta.

Lue artikkeli PDF-muodossa.