Mikko Aro
Abstrakti:
Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan joukkoa kehityksellisiä häiriöitä, jotka ilmenevät vaikeuksina esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan taitojen oppimisessa ja käyttämisessä. Erityispedagogiikassa oppimisvaikeudet ovat keskeistä työsarkaa. Nehän vaikuttavat paitsi perustaitojen oppimiseen kouluaikana, myös kauaskantoisemmin yksilön sijoittumiseen yhteiskunnassa.
Tässä kevään NMI-Bulletinin numerossa tarkastelemme oppimisprosesseja ja -ympäristöjä erilaisista näkökulmista ja keskitymme erityisesti nuoriin. Puheenvuoroissa tarkastellaan erityispedagogiikan tämänhetkisiä haasteita, tutkimusosuudessa opettajien kokemusta omasta dysleksiasta ja muissa osuuksissa nuoruuden heikkoon motivaatioon liittyvää ongelmakenttää.
Puheenvuorossaan Mikko Aro tarkastelee oppimisvaikeuksien tutkimuksen historiaa ja nykytilannetta. Hän pohtii erityisesti, miksi jotkut lapset eivät hyödy annetusta avusta, ja miksi jotkut taantuvat lupaavan alun jälkeen Hän nostaa esille eri kulttuurien ja kielien sekä minäkäsityksen ja motivaation merkityksen erityispedagogiikan uusina mahdollisuuksina. Markku Jahnukainen pohtii puolestaan erityisopetuksen lisääntymisen syitä, ja nostaa esille neljä lähestymistapaa: tilastoteknisen, kuntoutuksellis-hoidollisen, kriittisen ja hallinnollisen. Näistä tärkeimmältä selittävältä tekijältä vaikuttaa viimeksi mainittu.
Tutkimusosiossa Eila Burns esittelee Suomessa ja Englannissa toteutettua tutkimusta, jossa tutkimuksen kohteena olivat dyslektiset opettajat. Dysleksia toi töihin haasteita, joihin vastattiin hyödyntämällä omia yksilöllisiä vahvuuksia. Opettajat käyttivät opetus- ja ohjaustilanteissa monenlaisia selviytymisstrategioita ja he olivat sitoutuneita opettajan työhönsä. Dyslektisten opettajien kokemuksia sekä tietoa ja taitoja voitaisiin paremminkin hyödyntää työyhteisöissä.
Lehden muut osat käsittelevät nuorten kohtaamia haasteita ja niistä selviytymistä. Sami Määtän lektio esittelee tavan hahmottaa nuorten motivaatiota ajattelu- ja toimintastrategioina. Motivaatio nähdään tässä lähestymistavassa itseään vahvistavana ajatusten ja toiminnan kehänä, joka liittyy muun muassa nuorten masennusoireisiin ja koulussa viihtymiseen.
Jari-Erik Nurmen katsaus kokoaa yhteen tietoa nuorten syrjäytymisestä. Näyttää, että koulunkäynnin keskeytyminen ennustaa heikkoa työmarkkina-asemaa ja alhaista tulotasoa aikuisuudessa. Keskeyttämisen takana on monimutkainen prosessi. Siihen liittyviä taustatekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus sekä nuorten oppimisvaikeudet. Lisäksi taustalta löytyy kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä koulumenestyksen muodostama itseään toteuttava kielteinen noidankehä. Mahdollisina syrjäytymisen ehkäisemisen keinoina Nurmi nostaa esille nuoren itsetunnon tukemisen, myönteisen ajattelun vahvistamisen, koulutussuunnitelmien tekemisen ja uratavoitteista päättämisen
Viimeisessä kirjoituksessa Sami Määttä, Leena Kiiveri ja Leila Kairaluoma esittelevät Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hanketta. Hankkeen perusajatus on, että oppimisvaikeuksien lisäksi pitää ymmärtää nuorten motivaatio, erityisesti itseohjautuvuus ja negatiivisten ajatusten ja toiminnan kehä toisen asteen opiskelujen ongelmien selittäjänä. Hankkeessa sekä tutkitaan ammattiopistolaisten motivaatiota että kehitetään tehostetun tuen käytäntöjä riskiopiskelijoiden tukemiseksi. Kirjoituksessa esitellään hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä ja alustavia tutkimustuloksia.
Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille hyvää kevättä ja hyviä lukuhetkiä!
Jari-Erik Nurmi
Abstrakti:
Suomessa on noin 25 000–40 000 (4–6 %) iältään 15–24-vuotiasta nuorta, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Koulunkäynnin keskeytyminen ennustaa heikkoa työmarkkina-asemaa ja alhaista tulotasoa aikuisuudessa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että syrjäytymisen ja koulun keskeyttämisen taustalla ovat usein vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus sekä nuorten oppimisvaikeudet. Psykologisena syrjäytymisen mekanismina toimii nuoren kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä hänen koulumenestyksensä muodostama itseään toteuttava kielteinen noidankehä. Keskeisiä periaatteita syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja interventioissa ovat nuoren itsetunnon tukeminen, myönteisen ajattelun vahvistaminen, koulutussuunnitelmien tekeminen ja uratavoitteista päättäminen.
Sami Määttä, Leena Kiiveri, Leila Kairaluoma
Abstrakti:
Niilo Mäki Instituutissa on käynnissä kolmivuotinen ESR-rahoitteinen Motivoimaa-hanke, jonka tavoitteena on tunnistaa ammattiopisto-opiskelijoiden oppimista ja opiskelua vaikeuttavia ongelmia, löytää keskeyttämisriskissä olevia opiskelijoita sekä luoda tehostetun tuen menetelmiä. Hankkeessa on kolme keskeistä osa-aluetta: (1) laaja määrällinen pitkittäistutkimus, jossa selvitetään motivaatio-ongelmien dynamiikkaa sekä opiskelijoilla yleensä että riskiopiskelijoilla, (2) tehostetun tuen mallien kehittäminen oppilaitoksessa sekä ryhmä- että yksilöohjaustilanteisiin ja (3) toimivien käytäntöjen dokumentoiminen ja levittäminen. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen teoreettisista lähtökohdista, tehostetun tuen menetelmien kokeiluista ja alustavista tutkimustuloksista.
Sami Määttä
Abstrakti:
Sami Määtän väitöskirja ”Achievement strategies in adolescence and young adulthood” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 7. joulukuuta 2007. Vastaväittäjänä toimi professori Inge Seiffge-Krenke Mainzin yliopistosta ja kustoksena professori Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopistosta.
Markku Jahnukainen
Abstrakti:
Tämän esityksen lähtökohtana on oppilasmäärällä mitattu tieto siitä, että erityisopetukseen osallistuu vuosi vuodelta yhä useampi peruskoululainen (kuvio 1). Erityisopetuksen ensimmäinen voimallinen ekspansio tapahtui 1970-luvulla peruskoulujärjestelmään siirryttäessä (Kivirauma, 1989). 2000-luvun alussa alkoi uusi laajentuminen, joka sittemmin on hieman tasaantunut. Sama ilmiö on ollut toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, joskaan tätä ei juuri ole julkisesti noteerattu (Jahnukainen, 2010). Perusopetuksen erityisopetuksen kasvu sen sijaan on päässyt uutisotsikoihin lähes poikkeuksetta heti tilastoinnin julkaisun jälkeen – juhannusta edeltävällä viikolla samoihin kansiin yhdessä juhannustaikojen ja saunavihtojen kanssa.
Eila Burns
Abstrakti:
Tämä teksti pohjautuu E. Burnsin ja S. Bellin artikkeliin Voices of teachers with dyslexia in Finnish and English further and higher educational settings, joka on ilmestynyt Teachers and Teaching , theory and practice -lehdessä lokakuussa 2010. Artikkeli on osa Burnsin tekeillä olevaa väitöskirjatutkimusta, jonka aiheena ovat dyslektiset opettajat. Voiko opettajalla olla dysleksia, lukemis- ja kirjoitusvaikeus? Millaista on olla opettaja, jolla on dysleksia? Olen tarkastellut suomalaisten ja englantilaisten opettajien kokemuksia omasta dysleksiastaan. Tässä narratiivisessa tutkimuksessa selvitetään, miten lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiset opettajat – kolme suomalaista ja kolme englantilaista – kuvaavat tilannettaan ja dysleksian opetustyöhön tuomia haasteita. Artikkelin haastatteluaineisto on osa laajempaa dyslektisten opettajien ammatti-identiteettiä koskevaa tutkimusta. Artikkelissa tarkastellaan opettajien narratiiveja, jotka analysoitiin käyttäen Reissmanin (2008) temaattista narratiivista analyysia. Tutkimustulokset osoittivat dysleksian tuovan mukanaan haasteita, joihin vastattiin hyödyntämällä omia, yksilöllisiä vahvuuksia. Haastateltavat olivat oppineet tunnistamaan omat henkilökohtaiset vahvuutensa ja heikkoutensa sekä oppimiseen liittyvät metakognitiiviset tietonsa ja taitonsa. Narratiivit paljastivat myös sen, että opettajat käyttivät opetus- ja ohjaustilanteissa monenlaisia selviytymisstrategioita ja että he olivat sitoutuneita opettajan työhönsä. He korostivat ymmärtävänsä erilaisia oppijoita ja katsoivat olevansa empaattisia kasvattajia. Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että dyslektisten opettajien kokemuksia sekä tietoa ja taitoja voitaisiin paremmin hyödyntää työyhteisöissä. He voisivat tarjota konsultaatiota muille kollegoille dyslektisten opiskelijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen ja lisätä tietoisuutta erilaisuudesta ja esteettömyydestä.
