Lukutaidon ennustaminen esikouluiässä – Lapsen tuen tarpeen tunnistaminen lukemaan oppimisessa ensimmäisellä ja toisella luokalla

Karoliina Heinola, Juha-Matti Latvala, Riikka Heikkilä, Heikki Lyytinen

Abstrakti:

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, voidaanko Ekapeli-oppimisympäristön alkavaa lukemista mittaavien tunnistamistehtävien avulla ennakoida, miten esikouluikäisen lapsen lukutaito kehittyy ensimmäisellä ja toisella luokalla. Tutkimuksessa verrattiin myös tunnistamistehtävien ja perinteisten tuottamistehtävien tuloksia toisiinsa. Tutkimuksessa oli mukana 78 lasta, joiden lukemisen perustaitoja seurattiin esikouluvuoden maaliskuusta toisen luokan huhtikuuhun. Esikoulussa tehdyillä arviointitehtävillä mitattiin lasten kirjainnimien tuntemusta, äänteiden tuntemusta, lyhyiden sanojen ja epäsanojen tunnistamista sekä alkavaa lukutaitoa. Ensimmäisen ja toisen luokan lukutaitoa arvioitiin lukusujuvuutta painottavilla tehtävillä. Tietokoneella tehdyt tunnistamistehtävät ennustivat lukijaryhmään kuulumista molemmilla vuosiluokilla vähintään yhtä hyvin kuin perinteiset tuottamistehtävät. Tutkimus osoitti, että esiopetusiän maaliskuussa tehdyillä tunnistamistehtävillä voidaan melko hyvin ennustaa, millaiseen lukijaryhmään lapsi kuuluu ensimmäisen luokan keväällä. Parhaiten lukijaksi tai tukea tarvitsevaksi määrittymistä selittivät tunnistavista tehtävistä isojen kirjainten äänteiden tunnistaminen ja alkavan lukemisen tehtävä yhdessä. Tuottavista tehtävistä vaihtelua lukutaitoryhmien välillä selittivät isojen kirjainten nimien ja pienten kirjainten äänteiden tuntemisen tehtävät yhdessä. Toisen luokan lukutaitoa ei pystytty luotettavasti ennustamaan esikoulussa tehdyillä tunnistamis- tai tuottamistehtävillä.

 

Lataa pdf

taulukko1
Taulukko 1. Tunnistamis- ja tuottamistehtävien tunnusluvut esikouluvuoden maaliskuussa.

 

taulukko2
Taulukko 2. Esikoulussa tehtyjen tunnistamistehtävien yhteydet (Pearsonin korrelaatiokerroin) tuottamistehtäviin.

 

taulukko3
Taulukko 3. Ensimmäisen ja toisen luokan lukijaryhmien muodostamisessa käytettyjen tehtävien tunnusluvut.

 

taulukko4
Taulukko 4. Esikoulussa tehtyjen tunnistamis- ja tuottamistehtävien kyky erotella lapsia lukijaryhmiin ensimmäisellä ja toisella luokalla (ROC-käyrän alle jäävä pinta-ala, area under the curve, AUC).

 

taulukko5
Taulukko 5. Luokittelutaulukko niistä tunnistamis- ja tuottamistehtävistä, jotka ennustavat parhaiten, mihin ryhmään esikoululainen päätyy ensimmäisellä luokalla.

 

taulukko6
Taulukko 6. Luokittelutaulukko niistä tunnistamis- ja tuottamistehtävistä, jotka ennustivat parhaiten, mihin ryhmään esikoululainen päätyy toisella luokalla.

Toimitukselta

Vuoden 2010 kolmas NMI-Bulletin on 20-vuotisjuhlavuoden erikoisnumero. Tähän lehteen on koottu kirjoituksia Niilo Mäki Instituutin monipuolisesta oppimisvaikeus-tutkimuksesta ja muusta toiminnasta. Kirjoitukset liittyvät juhlavuoden teemaan ”20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta” myös siten, että niissä katsahdetaan menneeseen – ja vähän tulevaankin. Kirjoituksissa esitellään alan kehityksen aiempia suuntaviivoja ja ounastellaan tulevia. Kirjoituksissa on myös tuotu esille Niilo Mäki Instituutin (NMI) ja sen lähipiirin tekemiä empiirisiä havaintoja tutkimuksen ja toiminnan saralta. NMI:n läheisen yhteistyökumppanin Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski -pitkittäistutkimushankkeen ja myös Niilo Mäki Instituutin tutkimuksen tuloksista voi lukea lisää piakkoin ilmestyvästä Psykologia-lehden erikoisnumerosta.

Ensimmäisessä kirjoituksessa professori emeritus Veijo Virsu kommentoi Niilo Mäen kansainvälistä, vuonna 1927 julkaistua kirjoitusta nykypäivän näkökulmasta. Mäki kuvaili kirjoituksessaan ensimmäisessä maailmansodassa vammautuneen miehen, ”potilaan Sch”, visuaalisen agnosian näköoireita. Reilun 50 vuoden päästä eli vuonna 1978 James Kalat käänsi kirjoituksen saksasta englanniksi, ja se julkaistiin englanninkielisessä lehdessä. Sekä saksankielinen että englanninkielinenalkuperäisartikkeli löytyvät NMI:n Internet-sivulta, jossa ne ovat esillä kaikkien luettavissa. Alkuperäisartikkelit ovat kestäneet hyvin aikaa, ja toivommekin, että Virsun kirjoitus antaa lukijoille kimmokkeen tutkia niitä.

Ensimmäisessä katsauksenomaisessa tutkimusartikkelissa Onko lukemisvaikeuksien tutkimuksella tulevaisuutta? professori Pekka Niemi pohtii lukemisen ja lukemisvaikeuksien tutkimuksen kehityspolkuja ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkijatohtori Tanja Vehkakoski ja ma. professori Matti Kuorelahti luovat vuorostaan artikkelissaan katsauksen erityispedagogisen tutkimuksen nykytilaan ja kuvaavat tutkimusaiheita, menetelmiä ja teoreettisia viitekehyksiä. He tarkastelevat erityispedagogisen tutkimuksen nykytilaa analysoimalla kymmenen viime vuoden aikana julkaistuja erityispedagogiikan tutkimusta esitteleviä artikkeleita ja suomalaisia väitöskirjoja.

Kolmannessa tutkimusartikkelissa Niilo Mäki Instituutin tutkija Vesa Närhi ja neuropsykologi Liisa Klenberg esittelevät ja pohtivat ADHD:n diagnosointiin, syihin sekä hoitoon liittyvää tutkimusta. ADHD on yleinen lapsuusajan häiriö, jonka keskeiset piirteet ovat tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus ja impulsiivisuus. Instituutin tutkijat Pekka Räsänen ja Tuire Koponen tuovat puolestaan kattavasti esiin matemaattisten oppimisvaikeuksien neuropsykologista tutkimuskenttää aina sen historiallisesta taustasta dyskalkulian nykytutkimukseen sekä oppimisvaikeustutkimuksen tulevaisuuden kysymysten äärelle asti.

Niilo Mäki Instituutin kehitysyhteistyötä esittelevät tutkija Emma Ojanen, tohtori Onerva Mäki sekä professori Heikki Lyytinen artikkelissaan Oppimisen apuna Afrikassa. Käytännön arviointi- ja kuntoutustyöstä kerätty ja analysoitu tieto on Niilo Mäki Instituutissa perinteisesti julkaistu tutkimuksina ja niistä johdettuina oppaina ja kursseina, joita opetusalalla työskentelevät voivat hyödyntää omassa työssään. Olennainen osa tätä kiertokulkua on ollut arviointivälineiden ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen. Tämä samainen toimintamalli onollut pohjana myös Niilo Mäki Instituutin lähes kaksikymmentä vuotta jatkuneelle kehitysyhteistyölle Afrikassa.

Lopuksi Joel Niemi on koostanut haastattelujen pohjalta kirjoituksen, jossa tohtori Onerva Mäki, professori Heikki Lyytinen ja professori Timo Ahonen muistelevat Niilo Mäki Instituutin perustamista ja alkutaivalta sekä luovat silmäyksen tulevaan. Toiminnanjohtaja kasvatust. toht. Kirsti Laakso puolestaan tarkastelee NMI:n toimintaa nykypäivän näkökulmasta.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoillemme hyvää ja vivahteikasta oppimisvaikeustutkimuksen juhlavuotta!

Toimituskunta

Lataa pdf

Toimitukselta

Kevään NMI-Bulletinissa esitellään tuoreiden, oppimisvaikeuksiin liittyvien väitöskirjojen tuloksia. Tässä numerossa esitellään myös varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman pilottitutkimuksen tuloksia sekä valotetaan nuoruusiän ja aikuisuuden lukipulmia kahden artikkelin voimin.

Lectio praecursoria -sarjassamme esitellään kaksi lektiota. Tuoreimmassa väitöskirjatyössä ”Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen” Siiskonen tarkastelee kielellisten erityisvaikeuksien näkökulmasta, miten suomenkieliset kouluikäiset lapset omaksuvat luku- ja kirjoitustaidon. Lisäksi väitöstyössä seurattiin kuuden oppilaan kehitystä esiopetuksen alusta perusopetuksen päättövaiheeseen. Toisessa, myös tänä vuonna tarkastetussa Taipaleen väitöskirjatyössä selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taitoa, luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen virheitä sekä näiden taitojen ja virheiden yhteyksiä. Lisäksi tarkasteltiin akateemisen minäkäsityksen ja koettujen oppimisvaikeuksien tasoa sekä matematiikan vaikeuksien ja lukivaikeuksien päällekkäistymisen yhteyksiä akateemisen minäkäsityksen ja koettujen oppimisvaikeuksien tasoon ja muutokseen toisen asteen opiskelussa.

Tutkimus-osan kaksi ensimmäistä artikkelia pohjautuvat myös tuoreisiin väitöskirjatöihin, jotka ovat peräisin vuodelta 2009. Valtosen väitöskirjatyö ”Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4–6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen” liittyi kiinteästi neuvolan kehitystarkastusten uudistamiseen. Tämän lehden artikkeli keskittyy väitöskirjatutkimuksen viimeiseen vaiheeseen eli koulun alkuvaiheen suoriutumisen ennakointiin neuvolan neljävuotistarkastuksen perusteella. Huttusen-Scott puolestaan esittelee artikkelissaan yhteenvedonomaisesti väitöskirjansa tuloksia. Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa tutkittiin kuulonvaraista keston erottelua lapsilla, joilla on lukemisen tai tarkkaavaisuuden pulmia.

Kolmannessa tutkimusartikkelissa kuvataan, millaisia koulu- ja opiskeluaikaisia oppimiskokemuksia on sellaisilla luokanopettajaopiskelijoilla, joilla itsellään on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten omakohtaisesti koettu lukivaikeus tulee esiin opiskelijoiden pohtiessa tulevaa työtään opettajana. Viimeisessä, Mattisen tutkimusryhmän artikkelissa esitellään varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman eli Nallematikan pilottitutkimuksen tuloksia. Nallematikka on 4–5 -vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien edistämiseen tarkoitettu ryhmätoiminta, jota voidaan toteuttaa osana päivähoitoa tai myös erillisenä viikoittaisena virike- tai kuntoutusohjelmana. Tässä artikkelissa kirjoittajat esittelevät tutkimusta, joka tehtiin osana ohjelman kehittämistä. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli ohjelman kokeileminen ja edelleen kehittäminen, menetelmän vaikuttavuuden arviointi ja mittareiden testaaminen varsinaista vaikuttavuustutkimusta varten.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille hyvää kesää ja virkistäviä lukuhetkiä lehtemme parissa!

Toimituskunta

Lataa pdf

Toimitukselta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö Niilo Mäki Instituutti perustettiin. Samaan aikaan myös NMI-Bulletin, oppimisvaikeuksien erikoislehti, sai alkunsa. Niilo Mäki Instituutin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia kuten Studia generalia -luentosarja sekä Pro gradu- ja Ideoista käytäntöön -kilpailut, joiden tulokset julkistetaan syksyllä Hyvä Alku -messujen yhteydessä. Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa on myös esillä Vammaisten kuvataideprojektin eli VAKU-projektin näyttely. Tarkempaa tietoa 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumista löytyy Niilo Mäki Instituutin sivuilta.

Muistamme NMI-Bulletinissa Niilo Mäki Instituutin 20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta -juhlavuotta myös teemaan liittyvillä kirjoituksilla sekä NMI-Bulletinin erikoisnumerolla, joka ilmestyy Hyvä Alku -messujen yhteydessä. Vuoden ensimmäisessä NMI-Bulletinissa esitellään juhlavuoden teeman mukaisesti Niilo Mäen elämäntyötä Joel Niemen artikkelissa. Niilo Mäki oli monissa suhteissa aikaansa edellä, ja häntä pidetään yhtenä tärkeimmistä suomalaisen neuropsykologian ja erityispedagogiikan kehittäjistä. Niilo Mäen elämäntyötä on valottanut kirjoituksessa myös hänen puolisonsa, tohtori Onerva Mäki.

NMI-Bulletinin ensimmäinen numero on sisällöltään muistin teemanumero, ja siinä esitellään oppimisvaikeuksien tutkimuksia ja käytänteitä työmuistin näkökulmasta. Minna Kyttälä valottaa työmuistia tarkastelemalla visuaalis-spatiaalisen työmuistin yhteyttä matemaattisiin taitoihin ja merkitystä matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten suorituksissa. Artikkeli pohjautuu Kyttälän tuoreen väitöskirjan tutkimustuloksiin. Toisessa tutkimusartikkelissa tarkastellaan työmuistia aivomekanismien toiminnan ja kehittymisen näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu Virve Vuontelan väitöskirjan tutkimuslöydöksiin, ja siinä selvitetään näkö- ja kuuloaistiin perustuvan työmuistin taustalla olevien aivomekanismien toimintaa ja mekanismien kehittymistä 6–13-vuotiailla lapsilla.

Käytänteitä esittelevässä Sokan, Luotoniemen, Nummisenja Vedenkankaan kirjoituksessa pohditaan työmuistia oppimisen työkaluna. Kirjoituksessa tarkastellaan työmuistin ja oppimisen välistä suhdetta tarkkaavaisuushäiriöissä ja lukivaikeuksissa. Teoreettinen tarkastelu on pohjana muistin kuntoutukselle sekä tukitoimien suunnittelulle ja toteutukselle jokapäiväisissä oppimistilanteissa. Kirjoituksessa pohditaan muistin kuntoutusta lukivaikeuksien ja tarkkavaisuushäiriöiden yhteydessä.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille antoisaa ja mielenkiintoista oppimisvaikeustutkimuksen juhlavuotta!

Toimituskunta

Lataa pdf