Arkisto

Julkaistu

”Oppimisen haasteet nyt ja tulevaisuudessa” – Valtakunnallinen tutkijatapaaminen 24.–25.5.2015

Elsi Kirvesniemi

Abstrakti:

Valtakunnallinen oppimistutkijoiden tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Järjestykseltään 18:nnen tapaamisen järjestäjinä toimivat Niilo Mäki Instituutti ja For-Learning tutkijaverkosto. Tapaamiseen oli saapunut lähemmäs 70 osallistujaa. Kaksipäi-väisestä ohjelmasta löytyi mielenkiintoisia puheenvuoroja lukemisen ja matematiikan op-pimisvaikeuksien tutkimuksista sekä monista muista ajankohtaisista oppimisen teemoista. Päivät avattiin Paavo Leppäsen ja Juha-Matti Latvalan tervetulopuheella. Latvala kehotti osallistujia luomaan katseen tulevaan ja pohtimaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan juuri oppimisvaikeuksien tutkimukselle.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Professori Lynn Fuchsin näkökulmia RTI-malliin ja matematiikan oppimisen tukemiseen

Paula Vuorinen

Abstrakti:

Oppimisvaikeuksien tunnistamisen käytännöt kokivat Yhdysvalloissa uudistuksen, kun Response to Intervention (RTI) -malli, suomennettuna ”interventiovaste”, mullisti aiemmin vallalla olleen älykkyysdiskrepanssimallin. Interventiovasteella tarkoitetaan kouluikäisen lapsen kohdalla sitä, oppiiko hän jonkin valitun mallin avulla tiettyjä taitoja vai ei.

Vanderbiltin yliopistossa työskentelevä professori Lynn Fuchs on yksi RTI-mallin kehittäjistä. Hän on sittemmin tullut maailmalla tunnetuksi erityisesti matemaattisten taitojen kehityksen tutkimuksestaan ja sen pohjalta kehittämistään matematiikan interventiosovelluksista. Hän vieraili 28.8.2014 Jyväskylän yliopiston EARLI Sig 5 -postkongressissa esittelemässä tutkimusryhmänsä interventioita, jotka oli kohdistettu murtolukujen oppimiseen.

Fuchs kertoo haastattelussa omasta osuudestaan RTI-interventiomallin kehittämisessä sekä tarkastelee oppimisen tuen mallin tämänhetkisiä hyviä ja vielä kehittämistä vaativia puolia. Lisäksi hän pohtii suomalaisen kolmiportaisen tuen mallin piirteitä ja vertailee sitä yhdysvaltalaiseen RTI-malliin, jossa niin ikään voidaan erottaa kolme tuen kehää. Kehittämiskohteita Fuchs näkee vielä molemmissa malleissa.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Tukea tarvitsevien oppilaiden ajattelutaitojen kehittyminen erikokoisissa luokissa

Mari-Pauliina Vainikainen, Ninja Hienonen, Jarkko Hautamäki, Risto Hotulainen

Abstrakti:

Ajattelutaitojen kehittäminen on nähty yhdeksi koulutuksen keskeisimmistä tavoitteista jo vuosikymmeniä, ja tämä näkyy myös Opetussuunnitelman perusteissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella luokkakoon ja tehostetun ja erityisen tuen saamisen yhteyttä ajattelutaitojen kehittymiseen kohti formaalin ajattelun tasoa. Kohderyhmänä oli erään eteläsuomalaisen kunnan kokonainen ikäluokka, jota seurattiin kolmannelta luokalta kuudennen luokan loppuun.

Tulokset osoittivat, että menestyminen analogisen päättelytaidon tehtävässä kolmannella luokalla oli melko vahvassa yhteydessä kuudennen luokan formaalin ajattelun tasoon sekä tukea saavilla oppilailla että muillakin osaamistasosta riippumatta. Luokkakoon näennäinen myönteinen yhteys osaamiseen ja sen kehittymiseen selittyi pääosin sillä, että tehtävissä heikommin menestyneet tuensaajat opiskelivat keskimäärin pienemmissä ryhmissä. Tuensaajia ja muita oppilaita erikseen tarkastelemalla havaittiin, että suurempi luokkakoko ei näytä heikentävän kummankaan ryhmän oppilaiden ajattelutaitojen kehittymistä. Tuensaajien ajattelutaidot siis kehittyivät oman, tosin muita hieman kielteisemmän ennusteensa mukaan myös isommissa luokissa, mikä tukee uudistuneiden Opetussuunnitelman perusteiden näkemystä lähikoulusta ja tavallisesta opetusryhmästä ensisijaisena tuen järjestämisen paikkana.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt kouluissa – rehtorien arviot tukijärjestelyjen toimivuudesta

Jonna Pulkkinen, Markku Jahnukainen, Raija Pirttimaa

Abstrakti:

Esiteltävässä tutkimuksessa tarkasteltiin tukijärjestelyjen toimivuutta perusopetuksessa rehtorien (N = 335) arvioimana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella syksyllä 2012. Rehtoreiden arvioita tukijärjestelyjen toimivuudesta selitti eniten se, millaisia tukijärjestelyjen arvioitiin olleen ennen lakiuudistusta. Koulun osallistuminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan (KELPO-hanke) oli yhteydessä myönteisempiin arvioihin oppimissuunnitelmien käytön, osa-aikaisen erityisopetuksen, kodin kanssa tehtävän yhteistyön, oppilashuoltotyöryhmän ja opetuksen eriyttämisen toimivuudesta. Rehtoreiden arvioiden mukaan tukijärjestelyistä toimivat kouluissa huonoiten yhdessä opettaminen ja opetusryhmien joustava muuntelu, jälkimmäinen erityisesti yläkouluissa.

Alakouluissa oppimissuunnitelmien käyttö toimi paremmin kuin muissa kouluissa. Isoissa kouluissa taas erityisopettajan ja luokan- tai aineenopettajan yhdessä opettaminen, oppimissuunnitelmien käyttö ja oppilashuoltotyöryhmän toiminta arvioitiin paremmaksi kuin pienissä kouluissa. Kouluissa, joissa erityisopetuksen saatavuuden arvioitiin parantuneen lakiuudistuksen jälkeen, rehtorit arvioivat erityisopettajan ja luokan- tai aineenopettajan yhdessä opettamisen, opetusryhmien joustavan muuntelun, tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen tilanteen paremmaksi kuin muiden koulujen rehtorit.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Interventiovastemallien tarjoamat mahdollisuudet kolmiportaisen tuen kehittämiseen: esimerkkinä matematiikan oppimisen tuki

Piia M. Björn, Mikko Aro, Tuire Koponen

Abstrakti:

Tässä katsausartikkelissa esitellään Yhdysvalloissa monin paikoin käytössä olevaa interventiovastemallia (Response to Intervention, RTI), joka sisältää tutkimusperustaisen näkökulman koulussa annettavaan oppimisen tukeen. Ennen kaikkea pohditaan interventiovastemallille ominaisen tuen tiheyden, keston ja arvioinnin merkitystä ja hyödynnettävyyttä suomalaisessa kolmiportaisen tuen mallissa.

Lopuksi esitetään jatkokeskustelua ja -tutkimusta varten matematiikan oppimisen tuen kolmivaihemalli, johon on yhdistelty RTI-lähestymistapaa matematiikan oppimisvaikeuksiin annettavan tuen osalta ja joka kuitenkin on suomalaisen lainsäädännön mukainen. Kolmivaihemalli pohjaa yksityiskohdiltaan yhdysvaltalaiseen tutkimustietoon. Sen toimivuutta ja käytettävyyttä olisi järkevää alkaa tutkia Suomessakin. Mallin esittely on samalla myös pedagogisen tuen järjestämiseen liittyvä avaus, jonka avulla matematiikan oppimiseen annettavaa tukea ja oppilaan taitojen kehittymisen arviointia voidaan entisestään yhtenäistää.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Mistä konkreettinen sisältö tuen portaille?

Mikko Aro

Abstrakti:

Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletinin tässä numerossa tarkasteltavat teemat liittyvät vuonna 2011 voimaan tulleeseen perusopetuslain uudistukseen, jossa oppimisen tuki on määritelty kolmiportaiseksi. Pulkkisen ja kollegoiden raportoimassa tutkimuksessa on tarkasteltu rehtoreiden näkemystä siitä, millaisia oppimisen tukijärjestelyt ovat olleetoppimisen tukijärjestelyjen toteutumisesta kouluissa kolmiportaisen mallin käyttöönoton jälkeen. Vainikainen ja kumppanit ovat puolestaan tutkineet yleisten ajattelu- ja päättelytaitojen kehityksen yhteyttä opetusryhmän kokoon. Numeron katsausartikkeleissa Leskinen ja Salminen pohtivat kolmiportaisen mallin tulkintaan ja tutkimusperustaisuuteen liittyviä kysymyksiä yleisesti, ja Björn kollegoineen selvittää erityisesti matematiikan oppimisen tukemistaen kontekstissa ja Yhdysvalloissa käytössä olevasta interventiovastemallista (RTI-malli; Response-to-Intervention) kertyneen tiedon soveltamistaen näkökulmasta.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Varhaislapsuuden oppimisen ja kehityksen tukemisen uusia suuntia Suomesta ja maailmalta Matkakertomus EARLI SIG 5 –kongressista

Paula Vuorinen

Abstrakti:

Jyväskylän yliopistossa 25.–27.8.2014 järjestetty EARLI SIG 5 -kongressi keräsi yhteen noin 300 kasvatusalan tutkijaa ja asiantuntijaa ympäri maailmaa. Alle 8-vuotiaiden kasvun ja oppimisen teemat olivat laajasti esillä tapahtuman 148 suullisessa esityksessä, 35 posterissa, viidessä työpajassa sekä kutsuttujen puhujien esityksissä. Kongressissa tarkasteltiin muun muassa kielellisiä ja matemaattisia taitoja ja niiden kehitystä, itsesäätelytaitoja, oppimisympäristöjä sekä monia muita varhaislapsuuden teemoja. Myös erilaiset pedagogiset aiheet, kuten siirtymät, opettajan käytännöt ja henkinen hyvinvointi, olivat esillä. Kutsutut puhujat Frederick Morrison, Bert Van Oers ja Heikki Lyytinen kuvailivat itsesäätelyn varhaisten interventioiden ja tutkimuksen suuntaa, leikkisän oppimisen tiloja, mahdollisuuksia ja ehtoja sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien varhaista tunnistamista, ennusteita ja interventioita.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Suomalainen ja kiinalainen koulutusjärjestelmä PISA-tutkimuksessa menestymisen taustalla

Abstrakti:

Muutettuani Suomeen jatkamaan opintojani mieleeni on usein noussut kysymyksiä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä: ”Millainen oikein on suomalainen koulu?” ”Miksi suomalaiset oppilaat ovat menestyneet PISA-tutkimuksessa niin hyvin?”

Olen kotoisin Kiinasta. Valmistuin siellä maisteriksi, ja olen nähnyt opiskeluympäristössäni sekä hyviä että huonoja piirteitä. Useimpien kiinalaisten opiskelijoiden tapaan en pidä koulutusjärjestelmästämme, sillä se painottaa liikaa asioiden ulkoa opiskelua eikä jätä tilaa luovuudelle. Shanghain menestys PISA-tutkimuksessa vuosina 2009 ja 2012 on kuitenkin saanut minut pohtimaan asiaa lisää. Miksi ryhmäopetus ja ulkoluku tuottavat niin yllättävän hyviä tuloksia? Mitä kiinalaiset opiskelijat tekevät oikein?

Nämä kysymykset mielessäni olen osallistunut muutamille kursseille sekä lukenut kirjoja ja artikkeleita Jyväskylän yliopiston kuuluisimmassa kasvatustieteellisessä tutkimuslaitoksessa ja samalla yrittänyt muodostaa kysymyksiin omia vastauksiani. Tässä puheenvuorossa esittelen alustavan mallin PISA-tutkimuksessa menestymisen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Vertailtuani Suomen ja Kiinan koulutusjärjestelmiä toisiinsa ja tarkasteltuani Suomen PISA-menestyksen perinteisiä selityksiä päädyin siihen, että hyvien PISA-tulosten välittömin syy on oppimisprosessin tehokkuus.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Kommenttipuheenvuoro kirjoitukseen ”Suomalainen ja kiinalainen koulutusjärjestelmä PISA-tutkimuksessa menestymisen taustalla”

Sari Sulkunen, Minna Torppa

Abstrakti:

Suomen PISA-menestys on ollut suuri uutinen paitsi Suomessa myös Suomen ulkopuolella. Suomea vielä paremmin PISAssa ovat menestyneet Kiinan suuret kaupungit Shanghai ja Hongkong sekä Aasian maat Singapore, Korea ja Japani. Matematiikassa myös Taiwan on selvästi Suomea parempi maa. (Kupari ym., 2013.) Hyvän menestyksen syyt ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Xin Tang pyrki omassa puheenvuorossaan avaamaan Suomen ja Kiinan menestyksen syitä ja eroja. Tässä kommenttipuheenvuorossa tarjoamme oman näkökulmamme asiaan.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten sosiaalinen asema lähikoulussa luokilla 1–4

Terhi Hirvonen, Helena Sume, Markku Leskinen

Abstrakti:

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sisäkorvaistutetta käyttävien oppilaiden (jatkossa SI- oppilaiden) sosiaalista asemaa lähikouluissa luokilla 1–4. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, oliko SI-oppilaille muodostunut ystävyyssuhteita ja vastavuoroisen torjunnan suhteita muiden luokkalaisten kanssa ja olivatko he osana kaveriryhmiä. Lisäksi tutkittiin, muuttuiko heidän sosiaalinen asemansa luokilla 1–4. Tutkimuksen kohteena oli kuusi lähikoulun luokkaa, joissa opiskeli SI-oppilas.

Tutkimus tehtiin sosiometrisellä menetelmällä, jossa luokkien oppilaat valitsivat kolme mieluisinta ja kolme vähiten mieluista leikkitoveria. Tulokset analysoitiin muodostamalla nimeämisten perusteella sosiogrammeja. Lisäksi SI-oppilaille laskettiin standardoidut z-pistemäärät neljään kategoriaan: suosio, epäsuosio, sosiaalinen suosio ja sosiaalinen näkyvyys.

Tutkimuksessa ilmeni, että lähes puolet (45,8 %) kaikista SI-oppilaiden sosiaalisen aseman statuksista oli torjutun statuksia. SI-oppilaiden sosiaalinen asema vaihteli eri vuosiluokilla, ja erityisesti kolmannella luokalla se usein heikkeni. Kuitenkin yli puolet SI-oppilaista kuului johonkin kaveriryhmään vähintään yhdellä vuosiluokalla ja lähes kaikilla heistä oli ystävyyssuhteita. Tutkimustulosten mukaan SI-oppilaat olivat lähikoulussaan heikommassa sosiaalisessa asemassa kuin heidän kuulevat vertaisensa. Sosiaaliseen asemaan vaikuttavat kuitenkin useat asiat, esimerkiksi persoonallisuus, ja niitä olisi kiinnostavaa selvittää jatkotutkimuksena.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Tuen tarve, osallisuus ja yhteistoiminta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa

Nina Halme, Marja-Leena Perälä, Outi Kanste

Abstrakti:

Tutkimuksessa kuvataan lapsiperheiden tuen tarpeita, osallisuutta ja yhteistoiminnan toteutumista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa toimialajohtajien, työntekijöiden sekä vanhempien näkökulmasta. Tarkastelu perustuu vuonna 2009 tehtyihin strukturoituihin kyselyihin, jotka oli suunnattu pienten lasten vanhemmille (n = 955), päivähoidossa sekä esi- ja perusopetuksessa toimiville työntekijöille (n = 226) sekä sivistys- ja opetuspalveluista vastaaville johtajille (n = 151).

Vanhemmilla oli monenlaisia arjessa esiintyviä tuen tarpeita, jotka liittyivät lapsen kehitykseen tai vanhempana toimimiseen. Pääosin vanhemmat kokivat saavansa riittävästi apua esimerkiksi lapsen oppimisvaikeuksiin. Sen sijaan vanhemmuuden huoliin liittyvä tuki tuntui usein riittämättömältä, eikä toimipisteissä useinkaan ollut sovittu, miten näihin huoliin vastataan. Työntekijöiden oli myös helpompi ottaa puheeksi lapseen liittyviä huolia kuin vanhemmuuteen liittyviä asioita. Tulosten mukaan vanhemmat kykenivät vaikuttamaan omassa perheessä tapahtuviin asioihin ja olemaan niissä osallisina. Suurin osa vanhemmista arvioi myös voivansa vaikuttaa päivähoidossa sekä esi- ja alkuopetuksessa tehtäviin ratkaisuihin, jotka koskivat lasta ja perhettä. Sen sijaan lasten ja vanhempien näkemyksillä sekä tutkitulla tiedolla oli vain vähän vaikutusta palvelujen kehittämiseen.

Avun tarpeisiin vastaaminen edellyttää yhteistyötä eri palveluntuottajien välillä. Tulosten mukaan yhteistyössä erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastensuojelun kanssa on edelleen parannettavaa. Tulevaisuudessa on kiinnostava tarkastella, millainen yhteys monialaisella yhteistoiminnalla ja siihen panostamisella on lasten oppimiseen ja hyvinvointiin.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Opettajuus ja opettajankoulutus muutoksessa – tulevaisuus haastaa jokaisen

Abstrakti:

Tulevaisuuden yhteiskunnan ja koulun haasteet vaativat opettajalta sekä opettajankoulutukselta jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Myös Jyväskylän opettajankoulutuslaitos on kokenut muutoksia viime vuosina. Tavoitteena on kehittää ns. ilmiöpohjaisen opetussuunnitelman avulla uudenlaisia opettajia, jotka pystyvät entistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuuden yhteiskunnan ja koulun tarpeet näkyvät myös kasvatustieteellisen tutkimuksen kentällä ja siinä, millaisia tutkimuksia tuetaan. Tällä hetkellä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ovat esillä esimerkiksi motivaatio-ongelmat, sitoutumattomuus kouluun sekä tietotekniset sovellukset ja niiden mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisen välineenä.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo opettajankoulutuksen muutoksista ja ajankohtaisista kasvatustieteellisistä tutkimuksista.

Lataa pdf

Julkaistu

”Tiellä tasa-arvoiseen oppimiseen” – Oppimistutkijoiden päivät 23.-24.5.2014

Anna Slunga

Abstrakti:

Tänä vuonna 17. valtakunnalliset oppimistutkijoiden päivät järjestettiin Vaasassa Åbo Akademin tiloissa. Osallistujia päivillä oli lähemmäs 60. Päivien vieraat toivotettiin tervetulleiksi Åbo Akademin opiskelijoiden kuoroesityksellä, yhteistyöjärjestäjien puheenvuoroilla sekä päivien suojelijan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon terveisillä. Paula Risikon pääsanomaksi nousi hänen huolensa nykynuorten ja lasten syrjäytymisestä sekä se, kuinka tärkeä osa tutkimustyöllä on tämän ennaltaehkäisyssä.

Päiviä olivat järjestämässä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, Pohjanmaan lukiyhdistys Lossi sekä Vaasan yliopisto. Oppimistutkijoiden päivien yhteydessä juhlittiin myös Lossin 10-vuotispäivää sekä Åbo Akademin erityispedagogiikan laitoksen 25-vuotispäivää. Norsma-Fi eli Suomen matematiikan oppimisvaikeuksien tutkijoiden kokous pidettiin myös päivien aikana. Vaasan kaupungin vastaanottotilaisuus oli Kuntsin modernin taiteen museossa, jossa isäntänä toimi sivistystoimen toimialajohtaja Christina Knookala.

Tämän vuoden oppimistutkijoiden päivien teema oli ”Tiellä tasa-arvoiseen oppimiseen”, millä viitataan erilaisten oppijoiden huomioimiseen opetuksessa ja heidän oppimisensa tukemiseen. Tutkimusten ja luentojen osalta päivien keskeisiksi aiheiksi nousivat lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, matemaattiset oppimisvaikeudet, onnellisuus ja elämäntyytyväisyys, ongelmanratkaisutaidot, nuorten opiskelu ja työelämä sekä tukivälineet lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiin. Näkyvimpinä aiheina päivillä olivat lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet sekä matemaattiset oppimisvaikeudet. Näistä aiheista olivat myös päivien keynote-luennot.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Äitien antaman tuen merkitys nuorten ongelmakäyttäytymiselle alakoulusta yläkouluun siirryttäessä

Karoliina Ylinen, Kaisa Aunola, Riitta-Leena Metsäpelto, Marja-Kristiina Lerkkanen, Noona Kiuru

Abstrakti:

Tutkimuksessa selvitettiin äitien antaman tuen yhteyttä nuorten sisään- ja ulospäinsuuntautuvaan ongelmakäyttäytymiseen alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Äitien antaman tuen osa-alueina tarkasteltiin äitien nuorelleen osoittamaa lämpimyyttä, tietämystä nuoren tekemisistä, nuoren kanssa keskustelemista sekä kotitehtävissä auttamista, ohjaamista ja nuoren autonomian tukemista. Tutkimus on osa laajempaa Alkuportaat-seurantatutkimusta, jossa oppilaita on tutkittu esiopetuksesta yhdeksännelle luokalle. Aineisto kerättiin keväällä 2013 oppilaiden ollessa kuudennella luokalla (922 oppilasta ja 508 äitiä) ja keväällä 2014 oppilaiden ollessa seitsemännellä luokalla (860 oppilasta ja 428 äitiä). Äidit arvioivat nuorelle antamaansa tukea ja nuoret omaa sisään- ja ulospäinsuuntautuvaa ongelmakäyttäytymistään itsearviointilomakkeilla.

Tulokset osoittivat äitien antaman tuen keskimäärin vähenevän ja nuorten ongelmakäyttäytymisen lisääntyvän alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Äitien seitsemännellä luokalla antama tuki suojasi kuitenkin ongelmakäyttäytymisen lisääntymiseltä. Tyttöjen kohdalla nuoren ohjaaminen ja autonomian tukeminen kotitehtävätilanteissa olivat yhteydessä vähäisempään sisäänpäinsuuntautuvaan ongelmakäyttäytymiseen. Poikien kohdalla nuoren auttaminen ja autonomian tukeminen kotitehtävätilanteissa olivat yhteydessä vähäisempään ulospäinsuuntautuvaan ongelmakäyttäytymiseen. Tulokset viittaavat siihen, että äitien antamalla tuella on tärkeä merkitys lasten siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Erityisesti nuoren autonomian tukeminen voi olla hyödyllistä tässä siirtymävaiheessa.

Lataa pdf

Julkaistu

Matematiikan oppimisvaikeudet: riskin tunnistaminen ja varhaisen tuen vaste

Jonna Salminen

Abstrakti:

Jonna Salmisen psykologian väitöskirja “Response to Computer-Assisted Intervention in Children Most at Risk for Mathematics Difficulties” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 12. joulukuuta 2015. Vastaväittäjänä toimi akatemiaprofessori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Julkaistu

Työmuisti ja työskentelytaidot – kuinka yhdenmukaisia ovat työmuistitestien tulokset ja opettajan havaintoihin perustuvat arviot?

Irene Munter, Minna Kyttälä, Kaisa Kanerva

Abstrakti:

Työmuisti on osa ihmisen muistijärjestelmää, ja sen tehtävänä on vastaanottaa, prosessoida ja varastoida lyhytaikaisesti informaatiota (Baddeley, 1992). Työmuisti on tutkimusten mukaan yksi akateemiseen suoriutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Työmuistitaidot vaikuttavat oppimis- ja opetustilanteissa työskentelyyn ja oppimiseen. On esimerkiksi todettu, että oppilailla, joilla on heikot työmuistitaidot, on vaikeuksia seurata moniosaisia ohjeita. He eivät pysty samanaikaisesti suorittamaan ohjeiden edellyttämiä tehtäviä ja pitämään mielessään ohjeistuksen yksityiskohtia. Heikot työmuistitaidot tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta niiden aiheuttamiin haasteisiin voitaisiin puuttua oppimisympäristöä muokkaamalla.

Työmuistin kapasiteettia voidaan mitata erilaisilla testeillä ja tehtävillä. Testituloksien tarjoamaa tietoa voidaan täydentää opettajien havainnoilla lapsen toiminnasta ja käyttäytymisestä oppimistilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten yhdenmukaisia työmuistitestiarviot ja opettajahavaintoihin perustuvat arviot oppilaan työmuistitaidoista ovat. Opettajahavainnot kerättiin käyttäen opettajille kehitettyä työmuistivaikeuksien seulontatyövälinettä (Working Memory Rating Scale; Alloway, Gathercole & Kirkwood, 2008). Tulokset osoittavat, että lomakkeen avulla kerätyt opettajien arviot lasten työmuistitaidoista ovat yhteydessä työmuistitesteissä suoriutumiseen mutta yhteys ei ole kovin voimakas.

Lataa pdf

Julkaistu

ThinkMath-verkkopalvelu. Matemaattisten taitojen tutkimukseen perustuva tukeminen

Riikka Mononen, Pirjo Aunio, Anna Tapola

Abstrakti:

ThinkMath-verkkopalvelu (http://blogs.helsinki.fi/thinkmath) on esi- ja alkuopetusikäisten lasten kanssa toimiville kasvattajille suunnattu ilmainen verkkosivusto, josta löytyy tutkimukseen perustuvaa tietoa ja harjoitusmateriaalia matemaattisten taitojen tukemiseen. Harjoitusmateriaalit on suunnattu erityisesti sellaisille lapsille, jotka tarvitsevat lisätukea keskeisten matemaattisten taitojen oppimisessa. Tässä kirjoituksessa kuvaamme matemaattisten taitojen harjoitusmateriaalien teoreettista taustaa, materiaalien keskeiset sisällöt ja harjoittelun toteutuksen sekä kerromme, millaisia oppimistuloksia ja kokemuksia harjoitusmateriaalin tutkimuksellisista kokeiluista on saatu.

Lataa pdf

Julkaistu

Edistääkö tavuharjoittelu lukemisen sujuvuutta? Tietokonepohjainen harjoittelukokeilu tois- ja kolmasluokkalaisilla heikoilla lukijoilla

Riikka Heikkilä, Mikko Aro, Vesa Närhi, Jari Westerholm, Timo Ahonen

Abstrakti:

Tämä artikkeli perustuu Heikkilän, Aron, Närhin, Westerholmin ja Ahosen artikkeliin Does the training in syllable recognition improve reading speed? A computer-based trial with poor readers from second and third grade, joka julkaistiin Scientific Studies of Reading -lehden numerossa 17(6) vuonna 2013. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tietokonepohjaisella tavujen toistavaan tunnistamiseen perustuvalla menetelmällä vaikuttaa heikkojen lukijoiden lukemissujuvuuteen. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko lukemisen alkutaso ja nopean nimeämisen taito harjoittelun tehokkuuteen.

Tutkimukseen osallistui 150 tois- ja kolmasluokkalaista heikkoa lukijaa, jotka jaettiin satunnaisesti kontrolliryhmään ja kolmeen harjoitteluryhmään. Harjoitteluryhmät erosivat toisistaan harjoiteltujen tavujen pituuden ja yleisyyden perusteella. Harjoittelu koostui kymmenestä harjoittelukerrasta, joiden aikana kutakin harjoiteltavaa tavua toistettiin yhteensä viisikymmentä kertaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että harjoiteltujen tavujen lukemissujuvuus edistyi kussakin ryhmässä merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään. Harjoittelun vaikutuksen siirtyminen sanatasolle näkyi kuitenkin merkitsevästi vain ryhmässä, jossa harjoitteluvaikutus oli suurin, eli ryhmässä, jossa harjoiteltiin pitkiä, harvinaisia tavuja. Nopea nimeäminen (sanojen nopea mieleen palauttaminen) oli yhteydessä lukemisen tasoon harjoittelun alussa, mutta ei vaikuttanut harjoittelun tehokkuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tietokonepohjainen tavuharjoittelu näyttää jo lyhyen harjoittelujakson jälkeen edistävän lukemisen sujuvuutta, mutta harjoitteluvaikutuksen yleistymiseen on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta vaikutukset näkyisivät myös arkipäivän lukemisessa.

Lataa pdf

Julkaistu

Miksi oppilaat ovat väsyneitä? Katsaus syihin ja seurauksiin

 

Juhani E. Lehto tarkastelee artikkelissaan (2016) Miksi oppilaat ovat väsyneitä? Katsaus syihin ja seurauksiin peruskoulu- ja lukioikäisten nuorten väsymyksen syitä ja seurauksia. Suuri osa oppilaista kokee itsensä väsyneeksi kouluviikon aikana. Väsymys on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä koulumenestykseen ja depressio-oireisiin. Nuorten tietotekniikan käyttö myöhään illalla vähentää heidän unenpituuttaan ja heikentää unenlaatua, mutta tietotekniikan vaikutuksia nuorten unenlaatuun ei ole tutkittu tarpeeksi.

Huomattavan suuri osa suomalaisista oppilaista ilmoittaa olevansa väsynyt. Tytöt ovat väsyneempiä kuin pojat, myös unettomuus on tytöillä yleisempää. Syinä nuorten väsymyksen tunteeseen ovat liian lyhyt yöuni, myöhäinen nukkumaanmenoaika ja aikainen koulunkäynninaloitusaika. Lisäksi yksilön oma luontainen vuorokausirytmi vaikuttaa väsymyksen tunteeseen. Yöunen pituus ei yksinään selitä väsymystä, vaan myös unenlaadulla on merkitystä.

Uni on tärkeää oppimisen kannalta, sillä unen aikana tallentuu pitkäaikaiseen muistiin opittuja asioita ja riittävä yöuni varmistaa työmuistin toimimisen normaalisti. Väsymys vaikuttaa koulu- ja opintomenestykseen sekä henkiseen hyvinvointiin, sillä väsymyksen on todettu tutkimuksissa lisäävän depressio-oireita ja lisäksi univaje voi ennustaa tulevia depressio-oireita. Tutkimuksissa väsymyksen on huomattu vaikuttavan tarkkaavaisuuden herpaantumiseen, mutta univajeen on todettu olevan yhteydessä lasten ylivilkkauteen. Väsymyksellä on monia terveyshaittoja ja tutkimuksissa on todettu esimerkiksi väsyneempien nuorten käyttävän enemmän lääkkeitä ja heidän painoindeksinsä on korkeampi kuin vähemmän väsyneiden.

Nuorten tietotekniikan käytöllä on useita unihaittoja. Nuoret nukkuvat vähemmän, sillä nuoret käyttävät matkapuhelimia ja tietokoneita myöhään illalla tai yöllä, mikä johtaa aamuväsymykseen. Laitteiden valo vaikuttaa haitallisesti melatoniinin tuotantoon, mikä johtaa vuorokausirytmin muuttumiseen ja unenlaadun heikkenemiseen sekä unenpituuden vähenemiseen. Lisäksi nuorten tietotekniikan käyttö voi vaikuttaa emotionaalisiin reaktioihin ja se voi nostaa fyysistä vireystilaa, jolloin unenlaatu heikkenee.

Yhtenä ratkaisuna nuorten väsymykseen on ehdotettu koulupäivän aloittamista myöhemmin aamulla. Sen uskotaan vaikuttavan myönteisesti nuorten virkeyteen ja hyvinvointiin. Suomessa tähän on kuitenkin suhtauduttu kielteisesti, etenkin opettajien ja vanhempien taholta. Tutkimuksissa on todettu koulupäivän aloittamisen myöhäistämisellä olevan myönteisiä vaikutuksia oppilaiden mielialaan ja tarkkaavaisuuteen. Sillä ei ole kuitenkaan selvää vaikutusta koulumenestykseen.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu NMI Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 1/2016. Lue artikkeli täältä.

Silja Lehtonen, kasvatustieteen maisteriopiskelija, harjoittelija

Julkaistu

Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus oppimisvaikeuslapsilla

Riikka Heikkilä

Abstrakti:

Riikka Heikkilän psykologian väitöskirja ”Rapid automatized naming and reading fluency in children with learning difficulties” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 22. toukokuuta 2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori George Georgiou Albertan yliopistosta Kanadasta ja kustoksena professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistosta.

Riikka Heikkilän väitöskirjassa tarkasteltiin nopean nimeämisen yhteyttä lukemiseen, lukemisvaikeuksiin ja muihin oppimisvaikeuksiin lapsilla, joilla oli oppimisvaikeuksia. Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan kykyä hakea tuttuja nimikkeitä sujuvasti mielestä. Taitoa on aiemmissa tutkimuksissa käsitelty lähinnä yhteydessä lukemisvaikeuksiin, mutta joidenkin tutkimusten mukaan sillä näyttäisi olevan yhteyksiä oppimisvaikeuksiin lukemista laajemminkin. Oppimisvaikeudet esiintyvät usein yhdessä, minkä vuoksi niiden mahdollisista yhteisistä taustatekijöistä on tärkeää saada tietoa sekä diagnostisen tiedon että kuntoutuksen suunnittelun näkökulmasta.

Väitöskirjan kahden osatutkimuksen tulokset osoittivat nopean nimeämisen olevan ensisijaisesti yhteydessä lukemisen sujuvuuteen, ei niinkään matematiikan tai tarkkaavuuden taitoihin. Tutkimus antoi osaltaan tukea myös kaksoisvaikeushypoteesille, jonka mukaan lukemisvaikeuksien taustalla vaikuttavat toisaalta nopean nimeämisen ja toisaalta fonologisen tietoisuuden ongelmat. Kolmannessa osatutkimuksessa lukemisen sujuvuutta pyrittiin tukemaan tietokoneavusteisella tavuharjoittelumenetelmällä. Kukin kolmesta harjoitteluryhmästä edistyi tavujen lukunopeudessa kontrolliryhmää enemmän. Alkutasoltaan heikoimmat lukijat edistyivät eniten. Nopea nimeäminen oli yhteydessä lukemisen alkutasoon, mutta ei harjoittelun tehokkuuteen. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka harjoittelun vaikutukset yleistyvät arkipäivän lukemiseen.

Lataa pdf