Toimitukselta

Vuoden viimeinen NMI-Bulletin tarjoaa lukijoilleen satoa 15. oppimisvaikeustutkijatapaamisesta. Tutkijatapaaminen on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen tapahtuma, jossa oppimisvaikeusalan ammattilaiset ja tutkijat kohtaavat. Lehteen on valikoitunut tutkijatapaamisesta kirjoituksia laajasti oppimisvaikeuksien saralta.

Riikka Heikkilä esittelee lukijoille kaksoisvaikeushypoteesia, jonka mukaan lukemisvaikeuksien taustalla vaikuttavat nopean nimeämisen tai fonologisen prosessoinnin ongelmat tai molemmat yhdessä. Lisäksi nopean nimeämisen ja fonologisen prosessoinnin ongelmilla voi olla kytkös myös muihin oppimisen ongelmiin kuten matematiikan oppimisvaikeuteen tai tarkkaavuuden pulmiin. Alustavien tulosten perusteella kaksoisvaikeushypoteesi näyttäisi toteutuvan suomenkielisillä oppimisvaikeuslapsilla.

Jarkko Hautalan ja Mikko Aron artikkelissa pohditaan, miten sujuvat ja hitaat lukijat tunnistavat yksinkertaisia kirjoitettuja sanoja kirjain-äännevastaavuudeltaan säännönmukaisessa suomen kielessä. Aihetta valotetaan silmänliiketutkimuksen keinoin, jonka mukaan tuttujen sanojen kirjaimia käsitellään yhtäaikaisesti, kun taas vieraiden sanojen lukemisessa korostuu sarjallinen, kirjainmittainen käsittely.

Piia Björn ja Paavo Leppänen kuvaavat suomenkielisillä lukioikäisillä toteutettua englannin kielen harjoittelua. Harjoitteluun osallistuneilla sekä vertailuryhmään kuuluvilla oli erityisopettajan arvioimaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta äidinkielessä sekä havaittuja ongelmia myös englannin kielen oppimisessa. Henkilökohtainen tietokonepohjainen harjoittelu näyttää innostavan lukiolaisia, sillä nuoret näyttivät pysyvän hyvin projektissa mukana alusta loppuun saakka. Toisessa interventioartikkelissa Risto Hotulainen ja Janna Linnansaari esittelevät Ajatellaan-hankkeen pilotointitutkimuksen tuloksia. Pilotointitutkimuksessa tarkastellaan hankkeessa kehitetyn ajattelun taitoja stimuloivan opetusmateriaalin toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että ajattelun taitojen intensiivinen harjoittelu on positiivisessa yhteydessä ajattelun taitojen kehittymiseen.

Lotta Uusitalo-Malmivaaran artikkelissa selvitettiin kuudesluokkalaisten lasten kokemuksia fyysisestä toveri- ja aikuisväkivallasta. Tulokset osoittavat väkivaltakokemusten olevan itsessään haitallisia ja liittyvän voimakkaasti erilaisiin psyykkisen huonovointisuuden oireisiin. Artikkelin tutkimus pohjautuu laajempaan lasten ja nuorten onnellisuutta ja masentuneisuutta käsittelevään hankkeeseen.

Toimituskunta

Lataa pdf

Toimitukselta

Tämä Bulletinin numero käsittelee oppimisen ongelmia sekä yleisellä että yksityiskohtaisella tasolla, kahdella asiantuntijapuheenvuorolla ja kolmella tutkimusartikkelilla. Puheenvuorot perustuvat kasvatustieteen ja psykologian uusien professorien esittäytymisluentoihin.

Kasvatustieteiden professori Miika Marttunen kirjoittaa argumentoivan vuorovaikutuksen ja oppimisen yhteyksistä yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta. Siinä oppimistulokset syntyvät vuorovaikutuksen ja ajatteluprosessien kautta. Erityisen tärkeää tämä on uudenlaisten tekstitaitojen oppimisessa, eli olennaisen löytämisessä tietotulvassa. Mikäli näitä taitoja ei onnistuta riittävästi välittämään oppilaille on vaarana, että he käyttävät virheellistä tietoa opiskelussaan.

Psykologian professori Paavo Leppänen esittää neljä näkökulmaa oppimisen pulmiin. Oppimisvaikeuksien perusluonne on moniulotteinen, mikä näkyy pulmien esiintymisprofiilista neurobiologisiin taustatekijöihin asti. Dysleksia ei myöskään ole yhtenäinen kehityksellinen pulma, jonka taustalla olisi jokin yksittäinen syytekijä. Kolmas näkökulma on oppimispulmien esiintyminen päällekkäin. Lopuksi tutkimustiedon soveltamisessa on tärkeintä kyetä tukemaan yksilöllistä oppimista oppijan omien kykyjen mukaan.

Erja Lusetti ja Pirjo Aunio esittelevät ”Minäkin lasken!” –harjoitusohjelmaa. Varhaislapsuudessa saavutetut matemaattiset taidot luovat pohjaa koulumatematiikan oppimiselle. Jo esikouluiässä on kuitenkin havaittavissa merkittäviä taitoeroja. Ohjelman avulla matemaattisesti heikoille esikoululaisille annettiin rikastettua matemaattisten taitojen opetusta, joka näytti hävittävän ryhmien väliset erot. Ryhmien välisiä eroja ei ollut myöskään havaittavissa vuosi intervention lopettamisen jälkeen. Tutkimus osoitti tehostetun tuen mahdollisuudet.

Elina Rusanen ja Pekka Räsänen tutkivat matemaattisilta taidoiltaan heikosti suoriutuvien lasten laskustrategioiden kehitystä ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Laskutapojen ja -strategioiden kuvaamisen kaksiulotteinen malli voisi tarjota opettajille käsitteellisen viitekehyksen lasten laskutaitojen tarkempaan analysointiin. Lapsen taitojen yksityiskohtaisen tarkastelun avulla opettaja voi päästä syvemmälle lapsen osaamisen ymmärtämisessä ja samalla tarkempaan käsitykseen siitä, millaista tukea oppimiselleen lapsi tarvitsee.

Jere Vartiainen kollegoineen selvitti lasten vertaissuhdeongelmien, kielellisten taitojen sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen välisiä yhteyksiä ensimmäisinä kouluvuosina. Heikot kielelliset taidot esiopetusiässä olivat yhteydessä vertaissuhdeongelmiin ensimmäisellä luokalla, ja torjunta vertaisryhmässä lapsen myöhempiin luku- ja kirjoitustaidon pulmiin. Pitkään jatkunut torjunta saattaakin hidastaa lasten kirjoitustaidon kehitystä lyhytkestoista torjuntaa voimakkaammin. Olisi tärkeää, että luokkahuoneissa pyrittäisiin tukemaan lasten sosiaalisten taitojen kehitystä ja luomaan oppimista tukeva ja ryhmässä työskentelyä vahvistava luokanilmapiiri.

Oikein hyvää syksyä NMI-Bulletinin lukijoille!

Toimituskunta

 

Lataa pdf

Vertaissuhdevaikeudet, kielelliset taidot sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen

Jere Vartiainen, Anna-Maija Poikkeus, Marja-Kristiina Lerkkanen, Jari-Erik Nurmi, Noona Kiuru

Abstrakti:

Tämä tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikön toimintaa (nr. 213486) sekä Noona Kiurun tutkijatohtorin projektia (nr. 7133146). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten vertaissuhdeongelmien, kielellisten taitojen sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen välisiä yhteyksiä lasten ensimmäisinä kouluvuosina. Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiometrian avulla mitatun vertaisryhmän hyljeksinnän yhteyttä lukutaidon valmiuksiin esiopetusiässä, luetun ymmärtämiseen ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla sekä tuottavaan kirjoittamiseen toisella luokalla. Lisäksi tarkasteltiin ensimmäisellä luokalla mitattujen vastavuoroisten ystävyyssuhteiden yhteyttä lukemisen valmiuksiin. Tutkimukseen osallistui 1 043 lasta (53 % poikia, 47 % tyttöjä) Alkuportaat-seurannasta. Vertaisryhmässään hyljeksityillä ensiluokkalaisilla oli heikompia lukemisen valmiuksia kuin ei-torjutuilla lapsilla. Torjunnalla oli vahvempi yhteys lukemisen valmiuksiin kuin sillä, oliko lapsella vastavuoroisia kaverisuhteita vai ei. Toistuvasti vertaisryhmässään hyljeksityiksi joutuvien eli kroonisesti torjuttujen lasten luetun ymmärtäminen sekä tuottava kirjoittaminen (tekstin koherenssi) olivat heikompia kuin lyhytkestoisesti torjutuilla tai ei-torjutuilla lapsilla. Toisaalta kroonisesti torjutut ilmensivät muita nopeampaa kehitystä luetun ymmärtämisessä erityisesti toiselta kolmannelle luokalle. Tulosten mukaan vertaisryhmässä ilmenevällä torjunnalla on negatiivinen yhteys lasten luku- ja kirjoitustaidon kehitykseen, ja pitkään jatkuneella torjunnalla on lyhytkestoista torjuntaa kielteisempiä vaikutuksia taitojen kehitykseen.

Lataa pdf

Suuntaviivoja yhteisöllisen oppimisen tutkimukseen

Miika Marttunen

Abstrakti:

Vuonna 2011 aloitti Jyväskylän yliopistossa uusina professoreina Miika Marttunen (kasvatustiede) ja Paavo Leppänen (psykologia). Professorin tehtävän vastaanottamista juhlistettiin 9.5.2012 uusien professorien esittäytymistilaisuudessa. Puheenvuoro -palstalla julkaisemme professori Miika Marttusen yhteisöllisen oppimisen tutkimusta ja Paavo Leppäsen oppimisvaikeuksia käsittelevät juhlaluennot.

Lataa pdf

Esikoululaisten matemaattisten taitojen kehityksen tukeminen Minäkin lasken! -harjoitusohjelmalla

Erja Lusetti, Pirjo Aunio

Abstrakti:

Varhaislapsuudessa saavutetut taidot ja tiedot lukumääristä, luokittelusta, vertailusta ja muista matemaattisista käsitteistä luovat pohjaa koulumatematiikan oppimiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko matemaattisesti heikkojen esikouluikäisten lasten matemaattisissa taidoissa kehittymistä, kun heille tarjotaan rikastettua opetusta ”Minäkin lasken!” -ohjelman (Van Luit, Aunio & Räsänen, 2010) avulla. Harjoitusohjelman vaikuttavuus voitiin tutkimuksessa tilastollisesti osoittaa: interventioryhmän lasten taidot kehittyivät tutkimusjakson aikana enemmän kuin kontrolliryhmän lasten. Huomattavin edistyminen tapahtui lukukäsitteen (lukumäärä, lukusana, numeromerkki sekä yhteen- ja vähennyslasku) hallinnassa. Harjoitusohjelman alkaessa interventioryhmän lasten matemaattiset taidot olivat heikommat kuin kontrolliryhmän lasten. Loppumittauksessa ryhmien välinen ero oli hävinnyt. Ryhmien välisiä eroja ei ollut myöskään havaittavissa vuosi intervention lopettamisen jälkeen.

Lataa pdf

Kun oppiminen ei suju – mikä kiikastaa ja haittaako se?

Paavo Leppänen

Abstrakti:

Aisopoksen vanhassa eläinsadussa jänis luuli voittavansa niin ylivoimaisesti kilpikonnan, että se päätti ottaa pienen huilitauon puun varjossa. Sen sijaan kilpikonnan ei auttanut muu kuin sitkeästi ponnistella eteenpäin. Pahaksi onnekseen jänis nukahtikin, ja hitaana ja kömpelönä pidetty kilpikonna voitti lopulta kisat. Hitaat lukijat ovat usein samanlaisessa asemassa kuin tarinan kilpikonna. Mikä voisi olla tämän tarinan opetus? Hitaus voi haitata nopeaa etenemistä, mutta toisaalta on muitakin tapoja päästä maaliin, esimerkiksi riittävällä sitkeydellä. Lukemispulmien voittamisesta on lukuisia esimerkkejä. Yksi niistä on tämän yliopiston päärakennuksen suunnittelija, maamme ehkä tunnetuin arkkitehti Alvar Aalto. On mahdollista selviytyä sitkeydellä ja periksi antamattomuudella. Oppimisen pulmat vaikuttavat merkittävästi yksilön kehitykseen ja mahdollisuuksiin kasvaa osallistuvaksi toimijaksi nyky-yhteiskunnassa. Esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksilla on suuri vaikutus jo esikoulusta alkaen oppimismotivaatioon ja myöhempiin kouluttautumis- ja uravalintoihin. Nämä pulmat heijastuvat myös vieraan kielen oppimiseen, ja siten niillä on vaikutusta opintojen suorittamiseen ja sijoittumiseen ammatilliseen elämään yhä pienenevässä globaalissa kylässämme.

Lataa pdf

Toimitukselta

Hyvä Alku-tapahtuma järjestettiin tänä keväänä Jyväskylässä jo viidennen kerran. Se kokosi lähes neljätuhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa messu- ja kongressikeskus Paviljonkiin. Tapahtuman tavoitteena oli tarjota uusinta tietoa kehityksen, kasvun ja oppimisen tukemiseen. Esitysten kuvauksia on edelleen nähtävänä tapahtuman kotisivuilla .

Hyvä Alku-tapahtumassa oli kaksi rinnakkaista ohjelmaa, joista toinen keskittyi enemmän päivähoitoon ja esiopetukseen ja toinen alkuopetukseen. Päivähoidon ja esiopetuksen ohjelmasta tähän lehteen on poimittu ohjauskäytäntöjä ja vuorovaikutusta sekä lukutaidon kehityksen tukemista käsitteleviä sisältöjä. Alkuopetuksen ohjelma sisälsi taas enemmän lukemisen ja matematiikan taitojen oppimiseen liittyviä teemoja, jotka näkyvät myös tässä lehdessä.

On havaittu, että laadukas varhaiskasvatus luo pohjaa sekä lasten myöhempien taitojen kehittymiselle että oppimismotivaatiolle. Pakarisen, Lerkkasen ja Poikkeuksen tutkimus vahvistaa osaltaan tätä näkemystä. Kiinnittämällä huomiota ohjausvuorovaikutuksen laatuun voidaan vahvistaa lasten innokkuutta oppimiseen ja luoda pohjaa myöhemmälle myönteiselle suhtautumiselle oppimistilanteita ja haasteita kohtaan. Erityisen merkityksellistä ohjausvuorovaikutuksen laatu on lapsille, joilla on oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Linnoven ja Kivijärven artikkelissaan kuvaaman Kaskas (Kasvu ja kasvatus) -toimintamallin tavoitteena onkin ollut löytää myönteisiä vuorovaikutuksen ja ohjauksen keinoja päivähoidon arkeen, kun lapsella on haastavaa käytöstä. Luonnollisesti myös kasvatuskumppanuuden merkitys vanhempien kanssa korostuu tällaisissa tilanteissa.

Lukemisen ja matematiikan taitojen oppimiseen liittyvät artikkelit sisältävät Puolakanahon esittelyn alle kouluikäisille tarkoitetusta LUKIVA- lukivalmiuksien arviointimenetelmästä, Koposen kuvauksen peruslaskutaidon kehittämisestä strategiapohjaisen harjoittelun avulla kouluikäisillä sekä Huemerin, Salmen ja Aron katsauksen lukemissujuvuuden tukemisen keinoista. Nämä kaikki perustuvat Jyväskylän yliopistossa tehtyyn oppimisvaikeustutkimukseen, kuten koko LukiMat–verkkopalvelunkin sisältö.

LukiMat-verkkopalvelua on esitelty tässä lehdessä laajasti. Siihen on koottu kattavasti lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja taitojen harjoitteluun liittyvää tietoa sekä tukimateriaalia. Uutena laajempana sisältönä on oppimisen arviointi. Palvelu on maksuton, ja se löytyy osoitteesta .

Uusia oivalluksia oppimisen tukemiseen toivotellen,

Toimituskunta

Lataa pdf

LUKIVA:lla lukijaksi

Anne Puolakanaho

Abstrakti:

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin. Sujuvan lukutaidon oppiminen on hyvin merkityksellistä, koska myöhempi oppiminen rakentuu pitkälti luku- ja kirjoitustaidon varaan. Lukutaidon kehitystä voi tukea tarjoamalla leikki-ikäiselle lapselle puhuttua kieltä ja kirjaintuntemusta harjoittavia leikkejä ja pelejä. LUKIVA – Lukivalmiuksien arviointimenetelmä 4–5-vuotiaille tarjoaa tehtäviä, joilla voi arvioida lukemista edeltäviä taitoja, niin sanottuja lukivalmiuksia. Menetelmää käyttäen voidaan jokaiselle lapselle laskea ns. lukivalmiusindeksi, joka kuvaa lapsen lukivalmiuksien tilaa arviointihetkellä. Lukivalmiusindeksi kuvaa myös lukivaikeuden todennäköisyyttä leikki-iän taitojen avulla arvioituna. LUKIVA-menetelmän kehittelytyön taustalla on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen lukivaikeutta kartoittanut seurantatutkimushanke ja aiheeseen liittyvät tutkimukset.

Lataa pdf

Ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa

Eija Pakarinen, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus

Abstrakti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin esiopetusryhmässä havainnoidun ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteyttä esiopetusikäisten lasten oppimismotivaatioon, tehtävää välttävään työskentelytapaan sekä luku- ja laskutaidon valmiuksiin. Lisäksi tarkasteltiin esiopettajien kasvatustyössään kokeman stressin yhteyttä ryhmänsä lasten oppimismotivaatioon ja äännetietoisuuden taitoihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Alkuportaat-pitkittäistutkimuksen esiopetusvuoden aineistoa kolmelta paikkakunnalta. Tutkimukseen osallistui 1 268 esiopetusikäistä lasta (655 poikaa ja 613 tyttöä). Lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia mitattiin yksilö- ja ryhmätestein esiopetusvuoden syksyllä ja keväällä. Lasten motivaatiota esiopetuksen eri sisältöalueita kohtaan arvioitiin keväällä yksilöhaastattelulla. Esiopettajat (130 naista, 7 miestä) arvioivat kyselylomakkeen avulla lasten tehtävää välttävää versus tehtäväsuuntautunutta työskentelytapaa. Esiopettajat täyttivät taustatekijöitä sekä ohjaukseen liittyvää stressiä koskevan kyselylomakkeen esiopetusvuoden keväällä. Esiopetusryhmien ohjausvuorovaikutuksen laatua mittaaviin havainnointeihin osallistui 49 esiopettajaa (47 naista, 2 miestä) kolmelta eri paikkakunnalta. Tulokset osoittivat, että esiopetusryhmissä havainnoitu ohjausvuorovaikutuksen laatu oli yhteydessä lasten motivaatioon, joka puolestaan vaikutti luku- ja laskutaidon valmiuksien kehittymiseen. Mitä laadukkaammaksi esiopettajan ohjauksellinen tuki oli arvioitu, sitä vähemmän ryhmän lapsilla ilmeni tehtäviä välttäviä työskentelytapoja oppimistilanteissa. Lisäksi lasten laskutaidon valmiudet kehittyivät paremmin, mikäli he käyttivät paljon tehtäväsuuntautuneita työskentelytapoja. Niissä esiopetusryhmissä, joissa toiminta oli hyvin organisoitua ja toiminnot tukivat lasten kiinnostusta, lapset olivat motivoituneempia oppimaan esiopetuksen sisältöalueita, mikä puolestaan heijastui äännetietoisuuden taitojen hyvänä hallintana. Lisäksi lasten oppimismotivaatio toimi välittävänä tekijänä esiopettajan kokeman stressin ja lasten äännetietoisuuden taitojen välillä, ts. mitä vähemmän opettajalla oli stressiä, sitä motivoituneempia lapset olivat ja sitä paremmat olivat kyseisen ryhmän äännetietoisuuden taidot.

Lataa pdf

Strukturoitu ryhmätoimintamalli päivähoidon henkilökunnan osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi

Tiina Linnove, Taru Kivijärvi

Abstrakti:

Kasvu ja kasvatus-ryhmän (Kaskas) tavoitteena on tukea päivähoidon työntekijöitä, jotta he saavat työkaluja lasten toiminnan ja tunteiden säätelyyn ryhmässä sekä yhteistyöhön haastavan lapsen vanhempien kanssa. Tavoitteeseen pyritään pohtimalla omaa tapaa olla vuorovaikutuksessa haastavan lapsen ja hänen perheensä kanssa. Ryhmätapaamisissa käsitellään vanhempien ja työntekijöiden kasvatusyhteistyötä, haastavan lapsen ohjaamista osana lapsiryhmää sekä omaa ammatillista kasvua. Näihin teemoihin syvennytään keskustelun, eri materiaalien, välitehtävien ja harjoitusten avulla.

Lataa pdf

LukiMat-palvelu tukemassa lukemisen ja matematiikan taitojen oppimista ja oppimisen arviointia

Juha-Matti Latvala, Tuire Koponen, Paula Salmi, Riikka Heikkilä

Abstrakti:

LukiMat-hanke on toiminut vuodesta 2007 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksia ja tukea taitojen harjoittelua. Hankkeessa kehitetty tietosisältö ja arviointi- ja tukimateriaali on saatavilla tietoverkkovälitteisesti ja maksutta. Palvelun kohderyhmänä on oppimisvaikeuksia työssään kohtaavat ammattilaiset, kuten opettajat ja erityisopettajat, sekä oppimisvaikeuksia kohdanneet lapset ja heidän vanhempansa. Uutena laajempana sisältönä LukiMat-verkkopalvelussa on LukiMat- oppimisen arviointi, joka tarjoaa tietoa oppimisen arvioinnista sekä välineitä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan arviointiin esi- ja alkuopetusikäisille. Palvelun kehittämisen taustalla on Niilo Mäki Instituutissa ja Jyväskylän yliopistossa tehty oppimisvaikeustutkimus, jonka tuloksia sovelletaan arviointi- ja harjoitusmenetelmien kehittämisessä sekä julkaistaan helposti luettavassa ja omaksuttavassa muodossa opetusalan ammattilaisten ja vanhempien käyttöön.

Lataa pdf

Peruslaskutaito matematiikan kivijalkana

Tuire Koponen

Abstrakti:

Sujuva peruslaskutaito on keskeinen arjessa tarvittava taito. Se on työkalu, joka on vahvasti määrittämässä myöhemmän matematiikan opiskelun työläyttä tai helppoutta. Jotta lapsi pystyisi suoriutumaan suuriakin lukuja ja useita laskuvaiheita sisältävistä tehtävistä ilman kohtuuttomia ponnistuksia, olisi tärkeää, että tarvittavat osavastaukset olisivat sujuvasti haettavissa muistista. Hyvä peruslaskutaito on rinnastettavissa sujuvaan lukutaitoon, joka on keskeinen työkalu myöhemmässä oppimisessa. Näin onkin erityisen tärkeää, että alkuopetusvuosien aikana lapsen laskutaidon sujuvuuteen ja lapsen käyttämiin laskemisen strategioihin kiinnitetään huomiota. Oikeaan vastaukseen pääsemistä ei tule ensimmäisellä luokalla pitää riittävänä tavoitteena, vaan huomiota tulisi suunnata enemmän itse laskemiseen eli siihen, miten lapsi laskuja ratkaisee ja miten hän yhteenlaskua ymmärtää.

Lataa pdf

Tavoitteena sujuva lukutaito

Sini Huemer, Paula Salmi, Mikko Aro

Abstrakti:

Lukemisen erityisvaikeus ilmenee suomen kielessä tyypillisesti erittäin hitaana ja työläänä lukemisena, toisin sanottuna sujuvuuden ongelmina. Lukemisvaikeuksia koskeva kuntoutustutkimus painottuu kuitenkin vahvasti lukutaidon valmiuksien tukemiseen ja lukivaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja selvästi vähemmän tutkimustietoa on tarjolla lukemissujuvuuden ongelmien helpottamisen keinoista. Tutkimus osoittaa, että hitaan ja työlään lukemisen taustalla on usein kielellisiä vaikeuksia, joista erityisesti nimeämisen hitaus on keskeinen. Lukemissujuvuuden ongelmat näyttävät olevan sitkeitä eivätkä harjaannu kovin hyvin menetelmien avulla, joiden on näytetty tukevan kokoavan lukutaidon periaatteiden omaksumista. Tutkitut lukemisen sujuvuuden harjoitusmenetelmät perustuvat pitkälti joko pyrkimykseen tarjota lapselle määrällisesti paljon kokemuksia painetun tekstin parissa tai käsitykseen, jonka mukaan sanojen toisto on avain niiden tunnistamisen nopeuden – ja sitä kautta lukemisen sujuvuuden – kehittymiseen. Toistuvan harjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto, joskin harjoittelun yleistymisvaikutukset ovat heikkoja. Suomen kielessä yksi ehdokas toistuvan harjoittelun kohteeksi on kielessä usein esiintyvien pienempien yksiköiden, kuten tavujen, käyttö. Lukemissujuvuuden kehittymiseen vaikuttaa keskeisesti myös lapsen itsenäinen lukemisharrastus, ja siksi tukikeinojen kehittämisessä on syytä pohtia myös motivaatioon liittyviä kysymyksiä.

Lataa pdf

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjaamisen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus

Mika Paananen, Vesa Närhi, Ulla Leppänen

Abstrakti:

Lapsi, jolla on tarkkaavuushäiriö, tarvitsee lähes aina erityistä tukea kotona ja koulussa. Kullekin lapselle tulee laatia oma hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Tukeminen on usein monimuotoista: lähikasvattajille tarjotaan tietoa tarkkaavuushäiriöstä, vanhempien kanssa pidetään ohjauskeskusteluja ja koulussa tai päiväkodissa otetaan käyttöön erityisjärjestelyjä, jotka helpottavat päivän sujumista ja parantavat oppimista. Vaikeaoireisessa tarkkaavuushäiriössä lapselle voidaan suositella lääkitystä. Osalla lapsista voi olla mahdollisuus osallistua myös kuntoutukseen. Tässä kirjoituksessa kerromme tarkkaavuushäiriön ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Kuvaamme tarkkaavuushäiriön kuntoutuksen menetelmän kehittämisprosessia, teoreettisia lähtökohtia ja kuntoutusmenetelmästä saatuja kokemuksia.

Lataa pdf

Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset

Marjatta Mikola

Abstrakti:

Marjatta Mikolan väitöskirja ”Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 10. kesäkuuta 2011. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Pentti Moilanen Jyväskylän yliopistosta.

 

Lataa pdf

Kodin ja koulun yhteistyön tehostaminen

Juha-Matti Latvala

Abstrakti:

Vanhemmilla on lapsistaan ensisijainen kasvatusvastuu. Kasvatusvastuuta ovat kuitenkin jakamassa muut lapsen lähiympäristöt kuten päiväkoti ja koulu. Kasvatusvastuu kehittyy osapuolten yhteistyön kautta kasvatuskumppanuudeksi, jossa eri tahot pyrkivät yhteisymmärryksessä yhteisiin tavoitteisiin ja tukevat lapsen ikä- ja kehitysvaiheen kannalta ajankohtaista kasvuprosessia (Launonen, Pohjola & Holma, 2004). Kasvatuskumppanuuden syntyminen edellyttää kuitenkin kasvatustahojen yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Tässä artikkelissa pohdin kodin ja koulun yhteistyön ja yhteydenpidon merkitystä sekä esittelen erilaisia tekniikan tarjoamia yhteydenpidon keinoja. Yhtenä esimerkkinä on Kivahko-viestintäsovellus, joka kehitettiin opettajien ja vanhempien yhteydenpidon tehostamista varten.

Lataa pdf

Toimitukselta

Yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset näkyvät myös koulun arjessa. Oppilaiden moninaiset osaamiset ja tuen tarpeet haastavat yhä uudelleen opettajien ammattitaitoa sekä opetuksen järjestämiseen liittyviä ratkaisuja. Kesäkuussa 2011 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa Marjatta Mikolan väitöskirja ”Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset”. Tutkimus pureutuu koulun pedagogiikan muotoutumiseen sekä inklusiivisen pedagogiikan mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Pedagogiikan tulisikin mahdollistaa toisaalta oppilaiden yksilöllisten tarpeiden tukeminen sekä varmistaa tasavertainen osallistuminen oppimistilanteissa.

Vihjeitä koulun pedagogiikan kehittämiseen voi saada myös tarkkaavaisuushäiriöiden ryhmämuotoista Maltti-kuntoutusta esittelevästä kirjoituksesta. Paananen kumppaneineen esittelee Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla kehitettyä kuntoutusmuotoa. Malttiryhmissä lapsia opetetaan toimimaan tavoitteellisesti tilanteessa, jossa he ovat alttiina ryhmän häiriötekijöille ja omille impulsseilleen. Uusia toimintamalleja ja oman toiminnan ohjaamista opetellaan hyvin jäsennellyssä ryhmätilanteessa toisten ryhmäläisten tuella mallioppimista hyväksikäyttäen.

Kolmas teemamme käsittelee kodin ja koulun välistä yhteistyötä, joka näyttää olevan koulukeskustelujen kestoteema. Latvalan artikkelissa pohditaan yhteistyön ja yhteydenpidon merkitystä sekä esitellään erilaisia tekniikan tarjoamia keinoja yhteistyön tehostamiseen. Koska tekniikka luo mahdollisuuden entistä helpommin saavuttaa muutamalla napin painalluksella koko luokan vanhemmat, luo se haasteita käyttäjien viestintätaidoille. Kouluissa onkin syytä tarkoin pohtia, millaiseen viestintään sähköiset järjestelmät ovat hyviä. On tärkeää esimerkiksi miettiä, millainen viestintä tukee oppimista ja oppilaan itsetuntoa. Henkilökohtaisella yhteyden pidolla on edelleen oma paikkansa kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa.

Lopuksi muistuttelemme vielä kaikkia lasten kanssa työskenteleviä kuvituskilpailustamme. Odotamme innolla lasten ja nuorten tekemiä kuvia Oppimisen ilosta. Tarkempiin kilpailuohjeisiin voitte tutustua osoitteessa http://www.nmi.fi/nmi-bulletin/nmi-bulletin-kuvituskilpailun-ohjeet.

Oppimisen iloa toivotellen,

Toimituskunta

 

Lataa pdf

 

Toimitukselta

Jälleen vuosi on vierähtänyt ja on vuoden viimeisen lehden aika, vaikka joulu ei ihan vielä olekaan käsillä. Parhaillaan elämme uudistetun perusopetuslain ensiaskeleita ja opettelemme toimimaan laissa esitellyn kolmiportaisen mallin mukaisesti. Tarkoituksena on, että tuen tarvetta seurataan entistä selkeämmin ja arvioidaan lapsen edistymistä tukijakson aikana. Monet tässä numerossa julkaistavat kirjoitukset antavatkin vihjeitä siitä, kuinka lapsen edistymisen seurantaa voi tehdä.

Tällä kertaa kirjoitukset painottuvat lukemiseen ja erityisesti lukemisen sujuvuuteen. Sini Huemer selvitti väitöstutkimuksessa lukemisen sujuvuuden harjoittamista. Tutkimus toi esille, että lukusujuvuuden kuntouttaminen on hidas prosessi, jossa opettajan ohjauksella ja tuella on tärkeä merkitys tavoitteiden asettamiseen, motivoimiseen, palautteen antamiseen, tehtävien paloittelemiseen ja uusien tavoitteiden asettamiseen, kun entiset on saavutettu. Tutkija haastaakin koulujärjestelmän mahdollistamaan riittävän pitkäaikaisen tuen saannin lapsille, joilla on lukemisen sujuvuuden oppimisessa ongelmia.

Lukemisen sujuvuuteen liittyvät myös kaksi hyviä käytänteitä esittelevää kirjoitusta. Hämäläisen ja kumppaneiden artikkelissa pohditaan, mitä hyötyä on taidon kehittymisen tiiviistä seuraamisesta. Työtiimi on kehitellyt lukemisen sujuvuuden seurantaan mallin ja työvälineitä. Mallin pohjana on käytetty amerikkalaista opetuksen arvioinnin mallia, joka on hyvin samantyyppinen kuin meillä vastikään käyttöön otettu kolmiportaisen tuen malli. Sorjosen ja Pöyliön kirjoituksessa esitellään puolestaan lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Kirjoittajien mukaan minuuttilukeminen lisäsi erityisesti oppilaiden motivaatiota. Myös ne lapset, jotka eivät yleensä olleet innokkaita lukijoita, innostuivat minuuttilukemisesta.

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Niilo Mäki Instituutissa gradukilpailu, jonka voitti Tuuli Kinbergin erityispedagogiikan gradu. Työssään Kinberg tarkasteli lukiolaisten erityisen pedagogisen tuen tarvetta. Peruskoulussa koetut oppimisvaikeudet näkyvät myös lukiossa erityisesti lukemisessa ja kirjoittamisessa, matematiikassa ja vieraissa kielissä. Lisäksi oppimisvaikeudet näyttävät kietoutuvan kiinteästi koulu-uupumukseen, joten ei ole yhdentekevää, miten lukioissa otetaan huomioon oppilaiden pedagogiset tuen tarpeet.

Eija Väisäsen mielenkiinto kohdistuu matematiikan oppimisvaikeuksiin ja erityisesti matematiikan oppimisen tukemiseen osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Myös tässä tutkimuksessa havaitaan oppimisvaikeuksien yleisemminkin olevan hitaasti kuntoutettavia ja edistysaskeleitten kehittymisessä pieniä. Opettajien on kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen kannalta pienetkin edistysaskeleet voivat olla merkittäviä, vaikka luokan keskimääräiseen osaamiseen ei hyvilläkään tukitoimilla aina päästäisi.

Onkin tärkeää, että erilaisia harjoitusmenetelmiä kehitetään, niistä raportoidaan ja niitä tutkitaan. Tässä lehdessä esitellyt menetelmät ovat esimerkkejä siitä, kuinka erityisopettaja voi järjestelmällisesti kirjata lapsen edistymistä muistiin ja sitä kautta tehdä perusteltuja päätelmiä lapsen taitojen kehittymisestä ja tukemisen tarpeesta. Näitä malleja ja tutkimusta aihepiiristä kuitenkin tarvitaan lisää, jotta löydämme yhteisiä, hyväksi havaittuja ja tutkimukseen perustuvia tuen tapoja oppimisen ohjaamiseen.

Ruskan kirjavin terveisin,

Toimituskunta

Lataa pdf

Matematiikkainterventio osa-aikaisessa erityisopetuksessa

Eija Väisänen

Abstrakti:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota, kokeilla ja edelleen kehitellä opetusjaksoa matematiikan oppimisen tueksi alakoulun osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Opetusjakso rakentui mm. kymmenjärjestelmän rakenteen, lukujen hajotelmien sekä yhteen- ja vähennyslaskustrategioiden harjoitteista. Opetusjaksoa kokeiltiin kolmella luokka-asteella (2., 3. ja 4. luokka) yhden lukuvuoden aikana. Interventioon osallistuneiden oppilaiden (n = 10) edistymistä päässälaskujen ja peruslaskujen hallinnassa verrattiin muiden samojen luokkien oppilaiden edistymiseen vastaavissa taidoissa. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin viiden oppilaan matematiikan taitojen kehitystä tutkimusajalla sekä edelleen viisi kuukautta sen päättymisestä. Vaikutti siltä, että interventio olisi helpoimmin toteutettavissa ja nykymuodossaan toimivin toisluokkalaisilla. Ylemmille luokille jaksosta esitellään muutamia variaatioita. Tulokset osoittivat, että interventiolla pystyttiin jossain määrin vaikuttamaan oppilaiden päässälaskujen hallinnan kehitykseen, mutta oman luokkansa keskimääräiseen taitotasoon vain harvat interventioon osallistuneista oppilaista ylsivät. Yksilötasolla oppilaiden voitiin kuitenkin havaita hyötyvän siitä esimerkiksi työskentelytaitojen kehittymisenä.

 

Lataa pdf

Minuuttilukemista Pohjanlammen koululla

Maarit Sorjonen, Hanna Pöyliö

Abstrakti:

Pohjanlammen koululla Jyväskylässä on syksystä 2007 lähtien tehty monenlaisia lukusujuvuusharjoituksia. Harjoituksiin on osallistunut sellaisia oppilaita, jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon ja hallitsevat hyvin esimerkiksi kirjain-äännevastaavuudet, mutta jotka lukevat hitaasti ja epäsujuvasti. Lukunopeus ei oikein tahdo riittää luetun ymmärtämiseen. Idea lukusujuvuusharjoitteluun saatiin alun perin Niilo Mäki Instituutista. Pohjanlammen koulun oppilaita osallistui Niilo Mäki Instituutin lukusujuvuuden tutkimushankkeeseen keväällä 2008; yhteydenpito Pohjanlammen koulun ja Niilo Mäki Instituutin välillä lukusujuvuusasiassa alkoi kuitenkin jo syksyllä 2007, ja siitä lähtien on koulullamme kokeiltu erilaisia lukusujuvuusharjoituksia. Tässä artikkelissa esitellään minuuttilukemista: lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Artikkelissa kuvataan Pohjanlammen koulun lukusujuvuusharjoittelun kolmea eri jaksoa. Ensimmäisen jakson aikana koulun opettajille ja koulunkäyntiavustajille kerrottiin minuuttilukemisesta ja käynnistettiin ensimmäiset aikapaineiset lukemiskokeilut. Toisen ja kolmannen jakson aikana pyrittiin hyödyntämään ensimmäisen jakson kuluessa saatuja kokemuksia ja muokkaamaan harjoittelua toimivammaksi. Kaikkien jaksojen aikana lukusujuvuusharjoittelua ohjasivat avustajat. Heitä puolestaan ohjasi koulun kolmas–kuudesluokkalaisten laaja-alainen erityisopettaja. Tärkeimmät minuuttilukemisesta tehdyt havainnot liittyivät motivaatioon. Oppilaiden innostus minuuttilukemista kohtaan yllätti Pohjanlammen koulun aikuiset. Myös sellaiset oppilaat, jotka eivät muuten oikein innostuneet lukemisesta, pitivät minuuttilukemista jännittävänä ja innostavana. Motivaation tärkeyttä lukemisen sujuvoitumisessa ei voi liikaa korostaa.

Lataa pdf