Kategoria: NMI Bulletin 4/2014

Julkaistu

Miten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, ja tukea heitä kouluympäristössä?

Piritta Asunta, Ida Mälkönen, Helena Viholainen, Timo Ahonen, Pauli Rintala

Abstrakti:

Lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, tulisi seuloa tuen piiriin mahdollisimman varhain. Kouluissa lasten motorisiin vaikeuksiin puututaan kuitenkin hyvin harvoin, vaikka tiedetään motoristen taitojen yhteydet lapsen kokonaiskehitykseen. Opettajilla on käytössään hyvin niukasti välineitä, joilla he voisivat arvioida lasten toimintakykyä ja tunnistaa motorisen oppimisen vaikeuksia.

Sekä lasten itsearviointiin sopiville lomakkeille että vanhemmille suunnatuille motorisen oppimisen vaikeuden seulontalomakkeille ja niiden kehittämiselle on tarvetta. Suosittelemme maailmanlaajuisesti käytössä olevan standardoidun testin, kuten MABC-2-, KTK- tai BOTMP-2-testin, kulttuurista kääntämistä ja suomalaisen normiston keräämistä. Arviointimenetelmien kehittäminen mahdollistaisi paremmin monivaiheisen lähestymistavan sekä moniammatillisen yhteistyön, jolloin tietoa voitaisiin kerätä eri tahoilta ja ICF-CY-viitekehyksen eri toimintakyvyn osa-alueilta.

Opettajat tarvitsevat apua paitsi tukea tarvitsevien lasten tunnistamiseen myös heidän tukemiseensa. Interventiotutkimusten perusteella tarkastellaan, mitkä olisivat tehokkaimpia kouluihin soveltuvia motoristen taitojen oppimisen tukemisen muotoja. Opettajille tarjotaan myös tehokkaiksi todettuja käytännön vinkkejä lasten tukemiseksi. Käytännön neuvoja voi hyödyntää oppilaiden osallisuuden lisäämiseen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä oppimisedellytysten parantamiseen.

Lataa pdf

Liite 1
Liite 2

Julkaistu

Kohdennettua tukea perusopetuksen alaluokilla

Sirpa Eskelä-Haapanen

Abstrakti:

Esittelen artikkelissa kehittelemääni kohdennetun tuen mallia. Mallia toteuttamalla luokanopettaja havaitsee mahdollisimman nopeasti oppilaan kohtaamat oppimisen ja koulunkäynnin haasteet ja voi alkaa vaikuttaa niihin. Mallissa korostetaan varhaista puuttumista ja nopeaa reagointia. Molemmat ovat olleet esillä viimeaikaisissa koulunkäynnin tukemista tarkastelevissa tutkimuksissa sekä interventioissa.

Tutkimuksessani eräässä länsisuomalaisessa koulussa olivat mukana oppilaani (N = 39) vuosina 2004−2009, erityisopettajatyöparini, opettajakollegani ja oppilaideni vanhempia. Kyseessä on hermeneuttisen lähestymistavan sisältävä laadullinen toimintatutkimus; oppimis- ja tiedonkäsitykseni on sosiokonstruktivistinen. Kuvaan, miten nopean reagoinnin ja välittömän vaikuttamisen avulla luokanopettaja kykenee ohjaamaan alkavaa lukijaa ja kirjoittajaa mahdollisimman yksilöllisesti sekä osallistavasti. Tuettu opetus suunnataan oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle.

Yksilöllisen ja osallistavan ohjaamisen taustalla on tutkijan ymmärrys inklusiiviseen pedagogiikkaan pyrkimisestä, lapsen kielellisestä kehityksestä sekä oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle sijoittuvan ohjaamistapahtuman merkittävyydestä. Luokanopettaja toimii samanaikaisopettajana erityisopettajan kanssa toteuttaen moniammatillista ohjaustapaa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö saa mallin kehittelyssä merkittävän aseman.

Kohdennetun tuen ohjausmallin avulla kyettiin välttämään erityisopetussiirtoja sekä ohjaamaan kaikkia tukea tarvitsevia oppilaita henkilökohtaisesti, motivoivasti ja osallistaen heidän omassa kotiluokassaan. Malli tarjoaa perusopetuksessa työskenteleville luokanopettajille yhden eriyttävän toimintatavan oppilaan tukemiseksi hänen omassa kotiluokassaan ilman siirtoa erilliseen erityisopetukseen. Se on sovellettavissa sekä yksilöpedagogisena että koko kouluun kohdistuvana yleisen tuen toimintamallina. Kohdennetun tuen ohjausmalli otettiin artikkelissani kuvatun koulun toimintamalliksi.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen: näyttöön perustuva mallin kehittäminen

Marja-Leena Perälä, Nina Halme

Abstrakti:

Palvelujen yhteensovittaminen ymmärretään ja määritellään eri tavoin. Määrittelyyn vaikuttavat toiminnan laajuus ja päätöksenteon taso, jolla toimintaa integroidaan eli sovitetaan yhteen. Artikkelissa kuvataan hallinnonalat ylittävä Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavan johtamisen malli, sen lähtökohdat, kehittäminen ja keskeinen sisältö sekä johtamista tukeva horisontaalinen tukirakenne. Näyttöön perustuva kehittäminen eteni tiedon keräämisestä tiedon synteesin kautta mallin sisällön kuvaamiseen sekä mallin toimeenpano-ohjeen ja arviointikriteereiden laadintaan.

Mallin teemoja ovat strateginen ja palvelutoiminnan johtaminen sekä yhteensovittavan johtamisen paikallinen kehittäminen. Palvelutoiminnassa painoalueita olivat osallisuus, palveluiden tarpeidenmukaisuus, asiakasprosessien sujuvuus, henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi sekä hallinnonalat ylittävä johtaminen. Horisontaalinen tukirakenne – lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä – toimii foorumina, jossa sovitaan hallinnonalat ylittävän yhteistoiminnan periaatteista. Toimialojen johto vastaa toiminnan sopimuksenmukaisuudesta vastuualueellaan.

Kehittämistyössä luotiin erilaisiin ympäristöihin soveltuva johtamisen malli, jota voidaan räätälöidä paikallisiin tarpeisiin. Yhteensovittavan johtamisen kehittämiseen osallistuvat johtajat ja kaikki ne tahot, joita muutos koskee.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Lukumummi ja -vaari -toiminta lukemisen tukena koulussa

Elisa Oraluoma, Ilkka Kinnunen, Paula Salmi, Hanna Pöyliö, Mikko Aro

Abstrakti:

Artikkelissa esitellään Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden tukeminen kouluiässä -hankkeessa kehitettyä Lukumummi ja -vaari -toimintamallia. Tiedetään, että lukemisen sujuvoitumista edistävät lukemisen määrän lisäämisen lisäksi palaute ja malli lukemisesta (Chard, Vaughn & Tyler, 2002). Toimintamallin ideana on tarjota uudenlainen käytäntö lukemisen sujuvuuden harjoitusta tarvitsevien lasten auttamiseen kouluarjessa. Toiminnassa vapaaehtoiset käyvät kouluilla lukemassa toista–kuudetta luokkaa käyvien lasten kanssa. Tarkoituksena on tarjota lapsille lisää lukukokemuksia sekä innostaa heitä lukemisen pariin.

Toiminnasta on tehty kahden lukukauden ajan vaikuttavuustutkimusta, jossa on seurattu lukutuokioihin osallistuneita hitaita lukijoita sekä heidän luokkatovereitaan. Tässä kirjoituksessa esitellään toimintamalliin osallistuneiden lasten, vapaaehtoisten sekä opettajien kokemuksia kysely- ja haastatteluaineistojen pohjalta. Kaikki toimintaan osallistuneet ovat pitäneet toimintaa hyödyllisenä. Lapset ovat innostuneet lukemaan ja saaneet kontaktin isovanhempien sukupolveen. Lapset ovat kertoneet lukemisen olevan helpompaa lukutuokioiden jälkeen kuin ennen niitä, ja lasten minäpystyvyys on vaikuttanut vahvistuneen lukutuokiojakson aikana.

Lukumummit ja -vaarit ovat päässeet tutustumaan kouluarkeen ja saaneet hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta. He ovat lähteneet mukaan kahdesta syystä: lukutaidon tukeminen on tärkeää ja lapset ovat mukavia. Myös opettajien palaute on ollut positiivista. Valtaosan mielestä toimintaa voi järjestää kiireisessäkin kouluarjessa ja yhteistyö lukumummin tai -vaarin kanssa on sujunut hyvin. Opettajat huomasivat noin puolella lapsista tapahtuneen muutosta lukemissujuvuudessa ja -motivaatiossa.

Toimintamallin kokeilu jatkuu vielä syksyn ajan osana hanketta, ja tavoitteena on toiminnan levittäminen valtakunnalliseksi sekä juurruttaminen pysyväksi.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Fyysinen aktiivisuus voi tukea oppimista ja koulumenestystä

Eero A. Haapala

Abstrakti:

Vain murto-osa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Viime vuosikymmenten aikana lasten liikunnan määrä on vähentynyt, motoriset taidot ovat heikentyneet ja ylipainoisuus on lisääntynyt. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että fyysisesti passiivisella elämäntavalla voi olla epäsuotuisia vaikutuksia paitsi sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen, myös kognitiivisiin toimintoihin ja oppimistuloksiin. Tämän katsauksen tarkoituksena on kuvata fyysisen aktiivisuuden, kestävyyskunnon, motoristen taitojen ja ylipainon yhteyksiä kognitioon ja oppimistuloksiin lapsilla ja nuorilla.

Fyysinen aktiivisuus on yhdistetty hyviin oppimistuloksiin ja tehokkaaseen toiminnanohjaukseen. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin yhteneväisiä. Liikunta näyttäisi parantavan tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä myös lapsilla, joilla on ADHD. Tutkimuksia liikunnan, kognition ja oppimistulosten yhteyksistä lapsilla, joilla on ADHD, on kuitenkin vähän ja niiden tulokset ovat osin ristiriitaisia. Myös hyvällä kestävyyskunnolla ja motorisilla taidoilla näyttäisi olevan positiivinen yhteys oppimistuloksiin ja kognitioon. Ylipainoisuus puolestaan on yhdistetty heikompiin kognitiivisiin toimintoihin ja oppimistuloksiin. Näiden tulosten valossa riittävän ja monipuolisen fyysisen aktiivisuuden turvaaminen voi optimoida akateemisten ja kognitiivisten taitojen kehittymisen lapsuudessa.

 

Lataa pdf