Tekijä: admin

Lue artikkeil pdf-muodossa

Kasvatuksellisesta pienluokasta yleisopetukseen: Käyttäytymishäiriöiden erityisen tuen toimintamalli ja sen tuloksellisuus

Jukka Sivola, Vesa Närhi & Hannu Savolainen

Artikkelissa kuvataan alakouluikäisille oppilaille tarkoitetun kasvatuksellisen pienluokan toimintamallia. Oppilaat ovat erityisessä tuessa käyttäytymisen ongelmiensa vuoksi, ja tutkimme luokkamuotoisen erityisopetuksen toimintamallin tuloksellisuutta oppilaan yleisopetukseen palaamisen näkökulmasta. Intervention tavoitteena on kehittää oppilaan ryhmässä toimisen taitoja, oman käyttäytymisen hallintaa ja akateemisia taitoja. Tässä tutkimuksessa analysoitua toimintamallia on kehitetty ja käytetty Joensuussa vuodesta 1990 alkaen yhdessä alakoulussa, josta tässä tutkimuksessa käytetty tieto on kerätty. Tutkimuksen kohteena olevien pienluokkien kaikkien oppilaiden (N = 162) koulupolusta on kerätty tietoa vuosina 1990–2014 opetuksen kehittämiseksi ja sen tuloksellisuuden arvioimiseksi. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että vain viidesosa kaikista tutkimuksen kohteena olevissa pienluokissa opiskelleista oppilaista tarvitsi erityisen tuen tukitoimia käyttäytymisen ongelmiensa vuoksi yläkoulussakin. Sen sijaan yli puolet oppilaista palasi onnistuneesti yleisopetusryhmään omaan lähikouluunsa viimeistään yläkoulun aikana. Onnistunut palaaminen oli huomattavasti todennäköisempää, jos kuvattu tuki oli alkanut riittävän aikaisin, vuosiluokkien 1–4 aikana. Tämän toimintamallin vaikuttavuus pysyi hyvin vakaana koko tutkimusajanjakson ajan.

Yhteisopettajuus osana kolmiportaisen tuen toteuttamista. Tapaustutkimus yhden koulun toimintamalleista

Hanna-Maija Sinkkonen, Teija Koskela, Kirsi Moisio ja Sanna Suolanen

Opetusalan koulutus ja koululaitos ovat läpikäymässä muutosta, jossa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot tulevat opettamisessa ja sen suunnittelussa yhä tärkeämmiksi. Erityisesti kolmiportaisen tuen tarjoamisen kannalta pedagogisesti hyvin perusteltujen opetusratkaisujen löytäminen on tärkeää. Yksi tapa toteuttaa kollegoiden välistä yhteistyötä ja jakaa asiantuntemusta on yhteisopettajuus, joka tutkimuskirjallisuudessa määritellään luokanopettajan ja erityis(luokan)opettajan työtavaksi, jossa molemmat ovat vastuussa koko luokan opetuksesta. Kouluissa työskentelee lisäksi myös avustavaa henkilökuntaa, joilla on oma roolinsa yhteisopettajuudessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme yhden koulun yhteisopettajuutta, sen eri toteuttamistapoja ja merkitystä kolmiportaisen tuen toteutumisessa. Lisäksi hahmottelemme koulunkäynnin ohjaajien työn sisältöä ja panosta yhteisopettajuuden tukena.

ProKoulu-malli näkyy työrauhan kehittymisenä ja hyvinvointina Varkauden kouluissa

Anne Karhu, Soile Laitinen, Eriikka Laukkanen, Heikki Loimusalo, Päivi Malkki, Suvi Malmberg, Vesa Närhi, Hannu Savolainen, Pirjo Savolainen, Minna Selkomaa, Anne Suomalainen ja Katja Taskinen

Varkauden kaupungin sivistystoimen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö alkoi kolmiportaisen tuen verkostohankkeessa (ISKE). Hankkeen loputtua Varkaudessa oltiin halukkaita jatkamaan tutkimukseen perustuvan toimintamallin kehittämistä, aluksi kolmen koulun pilottikokeilulla. Tavoitteena oli löytää pysyvä ratkaisu oppilaiden kasvaviin käyttäytymisen ongelmiin ja samalla tukea opettajien työssäjaksamista. Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin ProKoulu-tutkimushankkeen tuella luotiin toimintamalli, jonka toteuttamisvaiheita vuosien 2012–2017 aikana esitellään tässä artikkelissa. Tutkimus- ja kehittämistyötä ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Lähikouluperiaatetta ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä kehitettiin edelleen ProVarkaus 2 -hankkeessa, jolloin painopisteenä oli käyttäytymisen tehostetun ja erityisen tuen menetelmien tuominen tavallisiin luokkiin. Artikkelissa esitellään ProKoulu-kehittämistoiminnan periaatteita ja tavoitteita, teoreettista taustaa sekä kansainvälisen toimintamallin pohjalta luotua, suomalaiseen peruskouluun soveltuvaa tapaa toimia. ProKoulu-toimintamalli luo nykyisellään pohjan koko Varkauden kaupungin sivistystoimen lähikouluperiaatteen toteuttamiselle. Toimintamallin avulla on löydetty keinoja käyttäytymisen ohjaamiseen tavallisissa luokissa sekä kehitetty hallinnonalojen välistä yhteistyötä tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Apila-leiri – lukusujuvuuden harjoitusta Seinäjoella

SAIJA KANTANEN

Tämä artikkeli käsittelee Seinäjoella pidettyä lukusujuvuuden harjoitusleiriä, joka järjestettiin kaupungin erityisopetuksen ja kirjaston yhteistyönä. Päävastuussa järjestelyistä oli Seinäjoen kaupungin kirjasto. Idea leiristä muotoutui kaupungin kirjaston lukitiimissä. Lukitiimi kokoontuu Seinäjoella säännöllisesti. Ryhmään kuului kirjaston ammattilaisten lisäksi myös kaupungin laaja-alaisia erityisopettajia. Tarkoituksena oli muun muassa kehittää kirjaston palveluja lukivaikeuksisille lapsille ja nuorille sekä suunnitella kirjasto- ja koulutoimen erityisopetuksen välistä yhteistyötä.

”Kun siihen pystyy kuitenkin, ei oo mitään järkee olla tekemättä.” Oppimisen vaikeudet pianonsoiton opiskelussa – oppilaiden kokemuksia ja opetuksen keinoja.

Johanna Hasu

Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella Jyväskylän yliopistossa lokakuun 28. päivänä 2017 kello 12.

Kustoksena väitöstilaisuudessa toimi musiikkikasvatuksen professori Jukka Louhivuori Musiikin, taiteen ja kulttuurin kasvatuksen laitoksesta Jyväskylän yliopistosta ja vastaväittäjänä filosofian tohtori Paula Salmi Niilo Mäki Instituutista.

23.11.201824.10.2019

ALLU-testin käyttökokemuksia ja luetun ymmärtämisen arviointi vuosina 1995 ja 2017

Tiina Turunen, Jenni Alisaari, Elisa Poskiparta & Johanna Lindeman

Ala-asteen lukutesti ALLU on Suomeen standardoitu lukutaidon ryhmätesti oppilaiden kielellisen tietoisuuden, teknisen lukemisen sekä luetun ymmärtämisen arviointiin. Tämän kaksiosaisen tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkittiin opettajien (N = 1 009) kokemuksia ALLU-testin käytöstä ja päivitystarpeesta. Tulokset osoittivat ALLU-testin olevan edelleen laajasti jokavuotisessa käytössä suomalaisissa kouluissa. Eniten käytetään luetun ymmärtämisen tehtäviä, ja niihin kaivataan myös eniten päivitystä. Paperitehtävien lisäksi vastaajat ovat kiinnostuneita myös mahdollisuudesta käyttää testiä digitaalisessa muodossa.

Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin alakouluikäisten oppilaiden (N = 1 705) luetun ymmärtämisen taitoja osittain uudistetuilla ALLU-testin luetun ymmärtämisen tehtävillä. Verrattaessa alakouluikäisten luetun ymmärtämisen taitotasoa testin alkuperäiseen normiaineistoon huomattiin, että samoina pysyneissä tehtävissä oppilaat pärjäsivät yhtä hyvin vuosina 1995 ja 2017. Kun vertailtiin paperisia tehtäviä, digitaalisesti tehtyjä tehtäviä ja sekamuotoisia tehtäviä, ei eroja testityyppien välillä yleisesti ottaen ollut. S2-oppilaat pärjäsivät suomenkielisiä oppilaita heikommin luetun ymmärtämisen tehtävissä, joten ALLU-testi ja sen suomenkielisillä oppilailla kerätyt normit eivät sellaisenaan sovellu S2-oppilaiden luetun ymmärtämisen taitojen arviointiin. Tutkimuksen molempien osien tuloksia on tarkoitus hyödyntää ALLU-testin päivittämisessä. Kehitystyö aloitetaan luetun ymmärtämisen tehtävistä, joille kerätään uusi normiaineisto käyttämällä digitaalisesti tehtävää testiversiota.

23.11.201818.3.2025

Vanhempien osallistuminen kuudesluokkalaisten kotitehtävien tekemiseen

Mari Tunkkari, Kaisa Aunola ja Noona Kiuru

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka paljon ja kenen aloitteesta vanhemmat osallistuvat kuudesluokkalaisten lastensa kotitehtävien tekemiseen sekä missä määrin vanhempien osallistuminen riippuu lapsen taitotasosta ja sukupuolesta. Tämän lisäksi tutkittiin, onko äidin omilla oppimisen pulmilla ja lapsen opiskelussa kohtaamilla vaikeuksilla yhteyttä osallistumiseen ja äidin kotitehtävätilanteissa kokemiin positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Tutkimus on osa TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu kuudennen luokan oppilaille (n = 607) tehtyihin lukemisen ja matematiikan testeihin sekä kyselylomakkeeseen. Vanhempien aineisto (n = 494) perustuu kuudesluokkalaisten oppilaiden vanhemmille esitettyyn kyselyyn. Tulosten mukaan vanhemmat raportoivat osallistuvansa kotitehtävien tekemiseen eniten auttamalla lasta kokeisiin valmistautumisessa. Eri oppiaineista vanhemmat kertoivat osallistuvansa eniten vieraiden kielten kotitehtävien tekemiseen ja vähiten lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvien kotitehtävien tekemiseen auttamalla ja valvomalla kotitehtävien tekemistä. Myös lapsen taitotaso oli yhteydessä vanhemman osallistumisen määrään. Lopuksi havaittiin, että äideillä, jotka kertoivat itsellään olleen oppimisen pulmia ja joiden lapsilla oli niitä myös, oli enemmän negatiivisia tunteita kotitehtävätilanteissa ja he osallistuivat kotitehtävien tekemiseen useammin kuin äidit, joilla itsellään tai joiden lapsilla ei ole ollut vaikeuksia oppimisessa. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että iso osa kuudesluokkalaisten oppilaiden vanhemmista on mukana lastensa koulunkäynnissä auttamalla kotitehtävissä ja kokeisiin valmistautumisessa sekä valvomalla kotitehtävien tekemistä.

23.11.201818.3.2025

EARLI2017-konferenssi Tampereella 29.8.–2.9.2017

Sanni Pöysä, Jenni Ruotsalainen ja Tarja Pietarinen

Elo-syyskuun taitteessa Tampereella järjestetty EARLI2017-konferenssi kokosi yhteen 2 200 kasvatusalan tutkijaa kaikkiaan 51 maasta. Konferenssin taustaorganisaatio EARLI (The European Association for Research on Learning and Instruction) on suurin kasvatusalan tutkimusjärjestö Euroopassa, ja kahden vuoden välein järjestettävät suurkonferenssit kuuluvat järjestön päätapahtumiin. Tällä kertaa Tampereen yliopiston isännöimä konferenssi oli vuorossaan jo 17:s. Edellisen kerran EARLI-konferenssi on järjestetty Suomessa vuonna 1991, tuolloin Turussa.

23.11.201815.4.2020

Miltä murtoluku tuntuu? Kosketusviestit osana opetusta – käytännön kokemuksia ympäristöopin, biologian ja matematiikan oppitunneilta

Sari Lahtinen, Ritva Ketonen, Riitta Lahtinen & Elina Kontu

Tässä artikkelissa kerrotaan uudenlaisen opetustavan kehittämisestä ja soveltamisesta yhtenäiskoulussa. Opetustapa perustuu usean aistin hyödyntämiseen. Poikkeuksellista siinä on tuntoaistin ja kosketusviestinnän suuri merkitys.

Lukion erityisopettaja – opettaja, ohjaaja ja konsultti?

Hanna-Maija Sinkkonen, Minna Kyttälä, Sanni Kiiskinen, Saara Jäntti

Abstrakti:

Artikkeli käsittelee lukion erityisopettajina työskentelevien opettajien näkemyksiä työnsä sisällöistä sekä kokemuksia onnistumisesta ja epäonnistumisesta työssään. Lisätukea antavaa opetusta voidaan antaa opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet kouluyhteisössä. Tällainen oppimisen ja opiskelun tuki on lisääntynyt lukioissa jatkuvasti. Lukioissa annettava opetus on yleissivistävää, ja sen tarkoitus on antaa opiskelijoille valmiuksia jatko-opintoihin. Oppimista ja opiskelua tukeva opetus auttaa opiskelijaa niin, että lukio-opintojen tasavertainen suorittaminen on mahdollista silloinkin, kun opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, toimintavajavuuden tai sairauden vuoksi. Tuen tarvetta voi ilmetä myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien asioiden vuoksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tuen suuntautuvan pääasiallisesti lukemis- ja kirjoitusvaikeuksiin ja niiden testaamiseen. Millaisia kokemuksia lukion erityisopettajilla oli vuonna 2011?

Lataa pdf

Draama osallisuuden innoittajana – nuorten kokemuksellinen oppimisprosessi

Minna Saarinen, Marjatta Takala

Abstrakti:

Tässä artikkelissa kuvataan, millaisia keinoja lukiolaiset rakentavat tarjotakseen koulussa ulkopuolisiksi jääville nuorille osallisuutta ja ryhmän jäsenyyttä. Tutkimusaineisto koostuu prosessidraaman aikana kuvatuista videonauhoista, neljän nuoren kirjoittamista vapaamuotoisista esseistä ja teemahaastatteluista. Teoreettinen tausta on kokemuksellisessa oppimisessa sekä inkluusiossa. Tulosten mukaan nuoret löysivät erilaisia keinoja tarjota osallisuutta ja motivoituivat sen tarjoamiseen oman syrjään jäämisen kokemuksensa siivittämänä. Nuoret kokivat, että ulkopuolisen positiosta on mahdollista päästä jäseneksi ja että vanhat roolit voivat muuttua. Nuorilla on valmiuksia antaa sosiaalista tukea luokkaryhmästä sivuun jääneelle oppilastoverille, ja he olivat halukkaita myös ennaltaehkäisemään ulkopuolisuuden kokemusta. Vastaajat positioivat itsensä osallisiksi.

Lataa pdf

Matkakertomus oppimista ja oppimisvaikeuksia käsittelevästä ForLearning International Symposium on learning and learning difficulties -konferenssista 2.–4. joulukuuta 2015

Elias Manninen

Abstrakti:

Jyväskylän yliopistossa toimiva oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkijaverkosto ForLearning (Research Forum of Learning Difficulties) järjesti Jyväskylässä 2.–4. joulukuuta kansainvälisen konferenssin oppimisesta ja oppimisvaikeuksista. Konferenssi tarjosi osallistujille oivan mahdollisuuden tavata kollegoja ja kuunnella monipuolisesti oppimisvaikeuksia käsitteleviä esityksiä ja alan uusimpia tutkimustuloksia. Oppimisvaikeuksia käsiteltiinkin kolmen päivän aikana monesta eri näkökulmasta, ja puhujia konferenssissa oli kymmenestä maasta ja useista eri yliopistoista, yhteensä noin 25. Konferenssi järjestettiin Jyväskylän yliopiston tiloissa Agorassa ja Ruusupuistossa. Esitykset kestivät keskimäärin 45 minuuttia, ja kerralla kuultiin kolme samaan aiheeseen liittynyttä esitystä. Tämän jälkeen oli paneeli- ja yleisökeskustelu, joissa tutkimustuloksia ja esityksiä pääsi kommentoimaan. Konferenssissa käsiteltiin näkyvästi ainakin geenien vaikutusta lapsen kehitykseen, lukemista ja lukivaikeuksia sekä matematiikan oppimista, oppimisvaikeuksia ja niihin liittyviä muita vaikeuksia. Tässä matkakertomuksessa esitellään hieman konferenssin monipuolista antia.

Lataa pdf