Oppimisvaikeuksien, motivaation ja oppijaminäkäsityksen merkitys ammatillisista opinnoista valmistumisessa

Elisa Salmi, Sami Määttä, Tanja Vehkakoski, Kaisa Aunola, Leila Kairaluoma & Raija Pirttimaa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin oppimisvaikeuksien vaikutus ammatillisesta koulutuksesta valmistumiseen on yhteydessä motivaatioon ja millaisia käsityksiä heikosti opiskeluun motivoituneilla opiskelijoilla on itsestään opiskelijana. Tutkimus koostui määrällisestä kyselytutkimuksesta ja laadullisesta haastattelututkimuksesta, joista määrälliseen osuuteen osallistui 554 ja laadulliseen osuuteen 44 ammattiopiston opiskelijaa. Tulokset osoittivat, että ne opiskelijat, joilla oli oppimisvaikeuksia mutta tyypillinen motivaatio, valmistuivat pääosin tavoiteajassa. Sen sijaan niiden, joilla oli sekä heikko motivaatio että oppimisvaikeuksia, valmistumatta jääminen oli tilastollisesti todennäköistä. Heikosti motivoituneiden opiskelijoiden oppijaminäkäsitykset eivät olleet kuitenkaan keskenään samanlaisia. Omaa yritystä korostavilla opiskelijoilla oli myönteinen, kun taas oppimisen vaikeuksien lannistamilla opiskelijoilla kielteinen kuva itsestään oppijoina. Sen sijaan ala- tai oppiainesuuntautuneiden sekä olosuhteita kritisoivien opiskelijoiden käsitys itsestään oppijana vaihteli. Opiskelijoiden heterogeenisyys sekä oppimisen vaikeuksiltaan että oppijaminäkäsityksensä puolesta haastaa tukitoimien suunnittelun. Yhteisopettajuus sekä se, että ammatillisten opettajien taitoja oppimisen tukemisessa vahvistetaan, voivat auttaa kohtaamaan erilaisia tuen tarvitsijoita.

Asiasanat: ammatillinen koulutus, motivaatio, oppimisvaikeudet, oppijaminäkäsitys, opintojen suorittaminen

Tutkimukset

Erityisopetustaustan yhteys koulu-uupumukseen ammatillisessa koulutuksessa

Laura Mansikkamäki, Sami Määttä, Mikko Aro

Abstrakti:

Koulun asettamat odotukset ja vaatimukset kasaavat nuorille paineita. Mediassa on nostettu esiin huoli suomalaisten nuorten uupumisesta ja sitä myötä syrjäytymisriskin kasvusta. Tässä artikkelissa vertaillaan tyttöjen ja poikien koulu-uupumusta sekä selvitetään pe-ruskoulun aikaisen erityisopetustaustan yhteyttä koulu-uupumukseen ja sen osa-alueisiin ammatillisessa koulutuksessa.

Tutkimusjoukon muodostivat 1 187 ammatillisessa koulutuksessa ensimmäistä vuottaan opiskelevaa, 15–24-vuotiasta nuorta (601 tyttöä, 586 poikaa). Tutkittavista 12 prosentilla (134) oli ollut henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) peruskoulussa. Osa-aikaiseen erityisopetukseen oli alakoulussa osallistunut 35 prosenttia (410) sekä yläkoulussa 28 prosenttia (334) tutkittavista.

Tutkimuksen mukaan tyttöjen kokonaiskoulu-uupumus oli suurempi kuin poikien ja heillä oli poikia enemmän uupumusasteista väsymystä. Sen sijaan kyynistymisessä ja riittä-mättömyyden tunteessa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa. Tutkimuksessa myös havait-tiin, että yläkoulussa saatu osa-aikainen erityisopetus oli yhteydessä koulu-uupumukseen ja sen osa-alueisiin ammatillisessa koulutuksessa ensimmäistä vuottaan opiskelevilla nuorilla. Muulla erityisopetustaustalla, kuten oppiaineiden yksilöllistämisellä tai alakoulussa annetulla osa-aikaisella erityisopetuksella, ei ollut yhteyttä koulu-uupumukseen.

Opiskelijoilla, jotka olivat yläkoulussa saaneet osa-aikaista erityisopetusta, oli enemmän koulu-uupumusta kuin muilla ammatillisessa koulutuksessa ensimmäistä vuottaan opiskelevilla. Heidän kohdallaan tuen tarve ei häviä ammatilliseen koulutukseen siirryttä-essä. Asia olisi tärkeää huomioida ammatillisten oppilaitosten tukitoimia suunniteltaessa.

 

Lataa pdf