Niilo Mäki Instituutti 20 vuotta

Joel Niemi

Abstrakti:

Toukokuussa 2010 tuli kuluneeksi 20 vuotta Niilo Mäki Instituutin perustamisesta. Tunnetun suomalaisen neuropsykologin, Niilo Mäen (1902-1968) nimeä kantavan instituutti oli alussa pienimuotoinen, muutaman tutkijan työllistänyt tutkimuslaitos. Vuosien varrella Instituutista on kasvanut kansallisesti merkittävä, runsaat viisikymmentä henkilöä työllistävä oppimisvaikeuksien tutkimus-, koulutus-, ja julkaisukeskus. Instituutin perustamisen ideoinut Niilo Mäen leski, tohtori Onerva Mäki, professori Heikki Lyytinen ja dekaani Timo Ahonen muistelevat keskuksen perustamista ja alkutaivalta, sekä luovat silmäyksen tulevaan. Nykyinen toiminnanjohtaja Kirsti Laakso tarkastelee NMI:n toimintaa nykypäivän perspektiivistä.

Lataa pdf

Oppimisen apuna Afrikassa

Emma Ojanen, Onerva Mäki, Heikki Lyytinen

Abstrakti:

Niilo Mäki Instituutin johtoajatus on alusta pitäen ollut oppimista koskevan tiedon nopea toimittaminen opetusalalla toimivien ammattilaisten käyttöön. Käytännön arviointi- ja kuntoutustyöstä kerätty ja analysoitu tieto on julkaistu tutkimuksina ja niistä johdettuina oppaina ja kursseina, joita opetusalalla työskentelevät voivat hyödyntää omassa työssään. Olennainen osa tätä kiertokulkua on ollut arviointivälineiden ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen suomalaisten oppijoiden tueksi. Tämä toimintamalli on pohjana myös Niilo Mäki Instituutin (NMI) lähes kaksikymmentä vuotta jatkuneelle kehitysyhteistyölle Afrikassa.

Lataa pdf

Matemaattisten oppimisvaikeuksien neuropsykologisesta tutkimuksesta

Pekka Räsänen, Tuire Koponen

Abstrakti:

Tässä katsauksessa luodaan silmäys matemaattisten oppimisvaikeuksien eli dyskalkulian neuropsykologiseen tutkimukseen Niilo Mäki -instituutissa. NMI:n tutkimus paljastuu suoraksi jatkumoksi dyskalkulian tutkimuksen satavuotista historiaa. Vaikka tutkimuksen menetelmät ja ilmiöitä kuvaavat käsitteet ovatkin muuttuneet, tutkimuksen ydinkysymykset ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Tutkimuksen keinoin yritetään ymmärtää, miten kokemus määrästä syntyy, ja sitä, miten määrä ja sitä kuvaamaan kehitetyt symbolit, numerot, saavat merkityksensä. Oppimisvaikeustutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, miksi toisille määrän kokemus avautuu helpommin, ja miksi numeroiden muodostaman lukusarjan oppiminen osoittautuu joillekin ennalta arvaamattoman työlääksi. Näiden ydinkysymysten päälle rakentuu monimuotoinen tutkimusmaailma monesti yllättävine löytöineen. Samoista kysymyksistä voidaan löytää myös suuntaviivat sille, mihin NMI:ssa tehtävä dyskalkuliatutkimus on menossa.

Lataa pdf

ADHD – tutkimuksellinen mysteeri, käytännössä kaikille tuttu

Vesa Närhi, Liisa Klenberg

Abstrakti:

ADHD on yleinen lapsuusajan häiriö, jonka keskeiset piirteet ovat tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus/impulsiivisuus. Nämä oireet ovat helposti tunnistettavissa, ja ne ovat olleet ADHD:tä määrittävinä piirteinä koko sen ajan, kun se on ollut diagnostisissa luokituksissa. Tutkimus on osoittanut, että ADHD on monin tavoin heterogeeninen ilmiö: sen geneettinen tausta vaihtelee, siinä on erilaisia keskushermoston toiminnan poikkeavuuksia ja kognitiivisia heikkouksia ja sen rinnalla esiintyy eri oireyhtymiä ja häiriöitä. Tiedon karttuessa on mahdollista, että ADHD:stä tullaan löytämään alatyyppejä, jotka eroavat toisistaan joillain tai kaikilla edellä mainituilla tasoilla. On myös mahdollista, että jatkossa ADHD:tä ei mielletä niin selkeästi luokiteltavaksi oireyhtymäksi.

Lataa pdf

Tutkimus erityispedagogiikan määrittäjänä. Katsaus alan kansainvälisiin aikakauslehtiin ja suomalaisiin väitöskirjoihin

Tanja Vehkakoski, Matti Kuorelahti

Abstrakti:

Erityispedagogiikan tutkimuskohteena ovat oppimisen ja ryhmään liittymisen esteet, niiden ennaltaehkäiseminen ja vaikeuksista selviytyminen sekä oppimistapojen variaatiot ja opetusmenetelmien sovellettavuus erilaisille oppijoille (ks. Florian 2007). Tieteenalan määritelmä on väljä, mikä heijastuu suoraan alan tutkimukseen. Tässä artikkelissa luomme katsauksen erityispedagogisen tutkimuksen nykytilaan tutkimusaiheiden, menetelmien ja teoreettisten viitekehysten näkökulmasta.

Lataa pdf

Onko lukemisvaikeuksien tutkimuksella tulevaisuutta?

Pekka Niemi

Abstrakti:

Lukemisen ja lukivaikeuksien tutkimuksen 35 vuoden nykyhistoriaa voi luonnehtia toisaalta menestystarinaksi, toisaalta umpikujaksi. Sen teemat liikkuvat tällä hetkellä suljetussa kehässä ja uusien näkökulmien puute on ilmeinen. Muutaman keskeisen idean ympärille on muodostunut tutkimuksen kaanon, joka on menettämässä yhteyden lukemispedagogiikkaan. Lukemisen perustaitojen vaihtelusta pystytään selittämään noin puolet, mutta toisen puolen olemuksesta ei ole selkeätä käsitystä. Mahdollinen selitys on se, että tutkimuksessa on liian vähän huomioitu ”pehmeää” kognitiota eli motivaatiota ja itsesäätelyä. Tämän puolen ymmärtäminen ja hyödyntäminen opetuksessa on vahva haaste, sillä ymmärtävään lukemiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät koko ajan. On mahdollista hahmottaa tulevaisuuden uhkakuva, jossa suuri määrä kansalaisia lukee sujuvasti muttei juuri ymmärrä, mistä on kysymys. Uusi lukemispedagogiikka tähtää ”itseä opettavan mekanismin” rakentamiseen, jolloin lukutaito kehittyy ilman, että lukija huomaa harjoittelevansa sitä.

Lataa pdf

Niilo Mäki ja potilas Sch

Veijo Virsu

Abstrakti:

Niilo Mäen kirjoitusten luettelo on julkaisu Internetissä osoitteessa http://www.nmi.fi/niilomaki/bibliografia.html. Luettelosta puuttui hänen raporttinsa tutkimuksesta, jonka hän oli tehnyt tutkijavierailullaan Frankfurtissa Adhemár Gelbin ja Kurt Goldsteinin johtamassa aivovaurioiden tutkimusklinikassa (Mäki, 1927, Psychologische Forschung, Vol. 10). Suomessakin käytetystä biologisen psykologian oppikirjastaan tunnettu James Kalat on pitänyt kirjoitusta vielä vuonna 1978 niin mielenkiintoisena, että hän on kääntänyt sen saksasta englanniksi. Se julkaistiin noin 50 vuoden päästä kirjoittamisesta (Mäki, 1978, Journal of Biological Psychology, Vol. 20). Kerron tässä kirjoituksessa, mistä tutkimuksessa oli kysymys, miksi se kahtena eri aikana oli mielenkiintoinen ja miten se liittyy nykykäsityksiin.

Lataa pdf

Toimitukselta

Vuoden 2010 kolmas NMI-Bulletin on 20-vuotisjuhlavuoden erikoisnumero. Tähän lehteen on koottu kirjoituksia Niilo Mäki Instituutin monipuolisesta oppimisvaikeus-tutkimuksesta ja muusta toiminnasta. Kirjoitukset liittyvät juhlavuoden teemaan ”20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta” myös siten, että niissä katsahdetaan menneeseen – ja vähän tulevaankin. Kirjoituksissa esitellään alan kehityksen aiempia suuntaviivoja ja ounastellaan tulevia. Kirjoituksissa on myös tuotu esille Niilo Mäki Instituutin (NMI) ja sen lähipiirin tekemiä empiirisiä havaintoja tutkimuksen ja toiminnan saralta. NMI:n läheisen yhteistyökumppanin Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski -pitkittäistutkimushankkeen ja myös Niilo Mäki Instituutin tutkimuksen tuloksista voi lukea lisää piakkoin ilmestyvästä Psykologia-lehden erikoisnumerosta.

Ensimmäisessä kirjoituksessa professori emeritus Veijo Virsu kommentoi Niilo Mäen kansainvälistä, vuonna 1927 julkaistua kirjoitusta nykypäivän näkökulmasta. Mäki kuvaili kirjoituksessaan ensimmäisessä maailmansodassa vammautuneen miehen, ”potilaan Sch”, visuaalisen agnosian näköoireita. Reilun 50 vuoden päästä eli vuonna 1978 James Kalat käänsi kirjoituksen saksasta englanniksi, ja se julkaistiin englanninkielisessä lehdessä. Sekä saksankielinen että englanninkielinenalkuperäisartikkeli löytyvät NMI:n Internet-sivulta, jossa ne ovat esillä kaikkien luettavissa. Alkuperäisartikkelit ovat kestäneet hyvin aikaa, ja toivommekin, että Virsun kirjoitus antaa lukijoille kimmokkeen tutkia niitä.

Ensimmäisessä katsauksenomaisessa tutkimusartikkelissa Onko lukemisvaikeuksien tutkimuksella tulevaisuutta? professori Pekka Niemi pohtii lukemisen ja lukemisvaikeuksien tutkimuksen kehityspolkuja ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkijatohtori Tanja Vehkakoski ja ma. professori Matti Kuorelahti luovat vuorostaan artikkelissaan katsauksen erityispedagogisen tutkimuksen nykytilaan ja kuvaavat tutkimusaiheita, menetelmiä ja teoreettisia viitekehyksiä. He tarkastelevat erityispedagogisen tutkimuksen nykytilaa analysoimalla kymmenen viime vuoden aikana julkaistuja erityispedagogiikan tutkimusta esitteleviä artikkeleita ja suomalaisia väitöskirjoja.

Kolmannessa tutkimusartikkelissa Niilo Mäki Instituutin tutkija Vesa Närhi ja neuropsykologi Liisa Klenberg esittelevät ja pohtivat ADHD:n diagnosointiin, syihin sekä hoitoon liittyvää tutkimusta. ADHD on yleinen lapsuusajan häiriö, jonka keskeiset piirteet ovat tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus ja impulsiivisuus. Instituutin tutkijat Pekka Räsänen ja Tuire Koponen tuovat puolestaan kattavasti esiin matemaattisten oppimisvaikeuksien neuropsykologista tutkimuskenttää aina sen historiallisesta taustasta dyskalkulian nykytutkimukseen sekä oppimisvaikeustutkimuksen tulevaisuuden kysymysten äärelle asti.

Niilo Mäki Instituutin kehitysyhteistyötä esittelevät tutkija Emma Ojanen, tohtori Onerva Mäki sekä professori Heikki Lyytinen artikkelissaan Oppimisen apuna Afrikassa. Käytännön arviointi- ja kuntoutustyöstä kerätty ja analysoitu tieto on Niilo Mäki Instituutissa perinteisesti julkaistu tutkimuksina ja niistä johdettuina oppaina ja kursseina, joita opetusalalla työskentelevät voivat hyödyntää omassa työssään. Olennainen osa tätä kiertokulkua on ollut arviointivälineiden ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen. Tämä samainen toimintamalli onollut pohjana myös Niilo Mäki Instituutin lähes kaksikymmentä vuotta jatkuneelle kehitysyhteistyölle Afrikassa.

Lopuksi Joel Niemi on koostanut haastattelujen pohjalta kirjoituksen, jossa tohtori Onerva Mäki, professori Heikki Lyytinen ja professori Timo Ahonen muistelevat Niilo Mäki Instituutin perustamista ja alkutaivalta sekä luovat silmäyksen tulevaan. Toiminnanjohtaja kasvatust. toht. Kirsti Laakso puolestaan tarkastelee NMI:n toimintaa nykypäivän näkökulmasta.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoillemme hyvää ja vivahteikasta oppimisvaikeustutkimuksen juhlavuotta!

Toimituskunta

Lataa pdf