Kategoria: NMI Bulletin 1/2010

Julkaistu

Matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten ja nuorten visuaalis-spatiaaliset työmuistivalmiudet

Minna Kyttälä

Abstrakti:

Tämän itsenäisistä osatutkimuksista koostuvan tutkimussarjan tavoitteena on täydentää kuvaa matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten ja nuorten tiedonkäsittelyvalmiuksista. Siinä tarkastellaan, ovatko visuaalis-spatiaaliset työmuistivalmiudet yhteydessä matemaattiseen suoriutumiseen. Tutkimussarjan tulokset osoittavat, että kyky säilyttää ja käsitellä hetkellisesti visuaalis-spatiaalista informaatiota on yhteydessä matemaattiseen suoriutumiseen sekä alle kouluiässä että yläkouluiässä. Matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten ja nuorten visuaalis-spatiaalisten työmuistiresurssien heikkoudet rajoittuvat kuitenkin tietyntyyppisissä muistitehtävissä vaadittaviin valmiuksiin; kaikissa visuaalis-spatiaalisen työmuistin valmiuksia mittaavissa tehtävissä suoriutuminen ei ole yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Työmuistivalmiuksissa ilmenevät erot sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten matemaattisilta taidoiltaan heikkojen ja normaalisuoriutujien välillä ovat jossain määrin yhteydessä kielellisiin taitoihin. Se viittaa vaikeuksien tietynlaiseen kasautumiseen: niillä matemaattisesti heikoilla, joilla on myös kielellisiä vaikeuksia, on keskimäärin laajemmat työmuistiheikkoudet. Osalla matematiikassa heikosti suoriutuvista on näin ollen selvästi keskimääräistä heikommat visuaalis-spatiaaliset työmuistivalmiudet, ja tämä heikkous saattaa olla yksi mahdollinen syy tai lisävaikeuksien lähde heikon matemaattisen suoriutumisen taustalla.

Lataa pdf
Julkaistu

Työmuisti oppimisen työkaluna

Laura Sokka, Emilia Luotoniemi, Heli Numminen, Ulla Vedenkannas

Abstrakti:

Työmuisti on tärkeä muistin osa, ja sillä on merkittävä tehtävä oppimisessa. Työmuistin teoreettisen perustan tunteminen auttaa ymmärtämään sen merkitystä oppimisessa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työmuistin ja oppimisen välistä suhdetta tarkkaavaisuushäiriöissä ja lukivaikeuksissa. Teoreettinen tarkastelu on pohjana muistin kuntoutukselle sekä tukitoimien suunnittelulle ja toteutukselle jokapäiväisissä oppimistilanteissa.

Lataa pdf
Julkaistu

Niilo Mäki – Aikaansa edellä

Joel Niemi

Abstrakti:

Niilo Mäki (1902–1968) kuuluu suomalaisen neuropsykologian ja erityispedagogiikan tärkeimpiin kehittäjiin. Mäki oli uranuurtaja usealla eri osa-alueella: hän lukeutui ensimmäisten neuropsykologien joukkoon, hän hoiti Suomessa ensimmäistä psykologian professuuria ja hänet nimitettiin ensimmäiseksi parantamis- ja suojeluopin professoriksi Jyväskylän yliopistoon. Mäki toimi myös suomalaisen ammatinvalinnanohjauksen pioneerina työssään Suomen ensimmäisenä ammatinvalinnanohjaajana.

Lataa pdf
Julkaistu

Kouluikäisten lasten työmuistin toiminta ja kehittyminen

Virve Vuontela

Abstrakti:

Työmuisti on oppimisen edellytys ja välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä. Häiriöt työmuistin toiminnassa vaikeuttavat oppimista, ja niihin liittyy usein myös ongelmakäyttäytymistä. Artikkelissa selvitetään näkö- ja kuuloaistiin perustuvan työmuistin taustalla olevien aivomekanismien toimintaa ja mekanismien kehittymistä 6–13-vuotiailla lapsilla. Samoin selvitetään kouluikäisten lasten työmuistisuorituksen yhteyttä koulumenestykseen ja lapsilla todettuun psyykkiseen oireiluun. Tutkimusmenetelminä on käytetty käyttäytymistutkimuksia ja aivojen toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI).Tulokset osoittavat, että tyttöjen ja poikien näkö- ja kuuloaistiin perustuva paikkasidonnainen työmuisti kehittyy 6–13 ikävuoden välillä merkitsevästi. Näköaistiin perustuva työmuistisuoritus saavuttaa aikuisen tason aikaisemmin kuin kuuloaistiin perustuva, ja tyttöjen kehitys on nopeampaa kuin poikien. Lapset, jotka suoriutuvat hyvin työmuistitehtävistä, menestyvät myös hyvin koulussa. Tutkimuksen 6–8-vuotiaiden lasten ryhmässä havaittiin heikon työmuistisuorituksen ja tarkkaavaisuusongelmien välinen yhteys, mikä viittaa hitaasti kehittyvän otsalohkon etuosan osuuteen koulunkäyntinsä aloittavien lasten käytös- ja oppimisvaikeuksien taustalla. Tutkimus osoitti myös, että lasten näköaistiin perustuva työmuisti toimii eri tavalla kuin aikuisten. Aikuisten työmuistissa tieto ärsykkeen paikasta ja väristä käsitellään eri hermoverkoissa, kun taas lapsilla samat hermoverkot käsittelevät sekä ärsykkeen paikkaa että väriä. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ärsykkeen paikkaan tai väriin käsitellään kuitenkin lapsillakin osittain erillisissä hermoverkoissa. Tämä tulos viittaa siihen, että 11–13 vuoden iässä näköaistiin perustuvat tarkkaavaisuusmekanismit ovat jo osittain eriytyneitä mutta työmuistimekanismit eivät vielä ole.

Lataa pdf
Julkaistu

Toimitukselta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö Niilo Mäki Instituutti perustettiin. Samaan aikaan myös NMI-Bulletin, oppimisvaikeuksien erikoislehti, sai alkunsa. Niilo Mäki Instituutin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia kuten Studia generalia -luentosarja sekä Pro gradu- ja Ideoista käytäntöön -kilpailut, joiden tulokset julkistetaan syksyllä Hyvä Alku -messujen yhteydessä. Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa on myös esillä Vammaisten kuvataideprojektin eli VAKU-projektin näyttely. Tarkempaa tietoa 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumista löytyy Niilo Mäki Instituutin sivuilta.

Muistamme NMI-Bulletinissa Niilo Mäki Instituutin 20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta -juhlavuotta myös teemaan liittyvillä kirjoituksilla sekä NMI-Bulletinin erikoisnumerolla, joka ilmestyy Hyvä Alku -messujen yhteydessä. Vuoden ensimmäisessä NMI-Bulletinissa esitellään juhlavuoden teeman mukaisesti Niilo Mäen elämäntyötä Joel Niemen artikkelissa. Niilo Mäki oli monissa suhteissa aikaansa edellä, ja häntä pidetään yhtenä tärkeimmistä suomalaisen neuropsykologian ja erityispedagogiikan kehittäjistä. Niilo Mäen elämäntyötä on valottanut kirjoituksessa myös hänen puolisonsa, tohtori Onerva Mäki.

NMI-Bulletinin ensimmäinen numero on sisällöltään muistin teemanumero, ja siinä esitellään oppimisvaikeuksien tutkimuksia ja käytänteitä työmuistin näkökulmasta. Minna Kyttälä valottaa työmuistia tarkastelemalla visuaalis-spatiaalisen työmuistin yhteyttä matemaattisiin taitoihin ja merkitystä matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten suorituksissa. Artikkeli pohjautuu Kyttälän tuoreen väitöskirjan tutkimustuloksiin. Toisessa tutkimusartikkelissa tarkastellaan työmuistia aivomekanismien toiminnan ja kehittymisen näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu Virve Vuontelan väitöskirjan tutkimuslöydöksiin, ja siinä selvitetään näkö- ja kuuloaistiin perustuvan työmuistin taustalla olevien aivomekanismien toimintaa ja mekanismien kehittymistä 6–13-vuotiailla lapsilla.

Käytänteitä esittelevässä Sokan, Luotoniemen, Nummisenja Vedenkankaan kirjoituksessa pohditaan työmuistia oppimisen työkaluna. Kirjoituksessa tarkastellaan työmuistin ja oppimisen välistä suhdetta tarkkaavaisuushäiriöissä ja lukivaikeuksissa. Teoreettinen tarkastelu on pohjana muistin kuntoutukselle sekä tukitoimien suunnittelulle ja toteutukselle jokapäiväisissä oppimistilanteissa. Kirjoituksessa pohditaan muistin kuntoutusta lukivaikeuksien ja tarkkavaisuushäiriöiden yhteydessä.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille antoisaa ja mielenkiintoista oppimisvaikeustutkimuksen juhlavuotta!

Toimituskunta

Lataa pdf