Suomalaisen koulun ja koulutuksen rakentaminen ovat perustuneet kykyyn muodostaa keskustelun avulla toimivia kompromisseja. Kehittämisen suunnalla on ollut laaja ja yhteisesti jaettu tavoite kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa. Sen kirkkain helmi on ollut laadukas peruskoulu. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvä suunta ei ole loputon. Oppimistulosten heikentyminen, nuorten ja lasten kiinnittyminen kouluun ja koulutuksen periytyvyys ovat esimerkkejä viime vuosina huolta herättäneistä ilmiöistä. Polarisoituneita näkemyksiä jaetaan niin kasvatusalan asiantuntijoiden kuin poliitikkojenkin parissa. Inkluusio, ilmiöoppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt ovat esimerkkejä asioista, joiden ympärille muodostuu herkästi vastakkainasetteluja.
Suomalainen opettajankoulutus juhlii 160-vuotista taivaltaan vuonna 2023. Ensimmäinen kansakoulunopettajia kouluttava seminaari aloitti toimintansa Jyväskylässä elokuussa 1863. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos nosti juhlavuotensa teemaksi polarisaation sekä sen ehkäisemisen. Vuoden 2023 viimeinen NMI Bulletin valottaa koulutuksen ja polarisaation suhdetta 12 tutkimusartikkelin kautta. Erityisnumero on toteutettu Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yhteistyönä.
Neljässä ensimmäisessä artikkelissa näkökulma on vahvasti yhteiskunnallinen. Teemanumeron avaa Mikko Hiljasen, Eija Räikkösen ja Matti Rautiaisen artikkeli lukiolaisten osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista omassa oppilaitoksessaan. Yli 3 500 lukiolaisen kokemukset antavat laajan kuvan nuorten osallisuusmahdollisuuksista, mutta myös niiden puuttumisesta. Leena Paakkari, Markus Kulmala, Mari Manu, Jenni Ruotsalainen, Jenni Salminen, Olli Paakkari ja Minna Torppa käsittelevät artikkelissaan, onko terveyteen liittyvä tieto yhdenvertaisesti nuorten saavutettavissa. Tätä analysoidaan WHO-Koululaistutkimuksen vuosien 2014, 2018 ja 2022 aineistoilla. Ukrainan sota näkyy myös suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutuksen arjessa. Sanna Mustosen ja Eija Aallon artikkelissa tutkittiin Suomessa asuvien, venäläistaustaisen yliopisto-opiskelijoiden positiointeja suhteessa Venäjään ja venäläisyyteen. Kriittisen diskurssintutkimuksen lähestymistapaa ja positiointianalyysia käyttävä tutkimus tekee näkyväksi kielellä rakennettuja eriarvoisuuksia ja asemointeja. Inka Perokorpi, Vilma Komulainen, Sanna Mustonen ja Sirpa Eskelä-Haapanen selvittivät tutkimuksessaan opettajien kokemuksia roolistaan maahanmuuttotaustaisten äitien kotouttamisprosessissa sekä opettajien näkemyksiä toimista, joilla on vaikutusta onnistuneeseen kotoutumiseen, esimerkiksi kielitaidon kehittymiseen. Tutkimus kerättiin osana Äidit mukana -hanketta.
Polarisaation ehkäisemisessä ei voi olla korostamatta liikaa tutkimustietoa koulun arjesta. Mirja Tarnanen, Mira Kalalahti ja Tuire Palonen tarkastelevat artikkelissaan henkilöstön pedagogista yhteistyötä kahdessa koulussa, joissa on keskimääräistä enemmän maahanmuuttotaustaisia oppilaita kuin suomalaisissa kouluissa yleensä. Maarit Hosio ja Teija Koskela puolestaan avaavat omassa tutkimuksessaan oppilaiden näkökulmaa siihen, millainen vuorovaikutus ja opetus tukevat oppimista ja koulutyöhön kiinnittymistä. Tämän lisäksi artikkelissa pohditaan 9-luokkalaisilta kerätyn aineiston avulla, millainen opettajan toiminta saa oppilaat tuntemaan opettajan välittävän heistä.
Perusopetuksen oppilaiden osaamisen lasku on ollut jo vuosia yhteiskunnallisen keskustelun kestoaihe. Mari Siipola, Satu Koivuhovi, Piia Seppänen, Faruk Nazeri, Arja Rimpelä ja Mari-Pauliina Vainikainen tarkastelevat artikkelissaan valikoivan painotetun opetuksen mukaisen oppilasryhmittelyn yhteyttä kuudennen luokan oppilaiden osaamiseen sekä kouluintoon ja koulu-uupumukseen. Aineisto on kerätty 6-luokkalaisilta oppilaita. Sanni Pöysä, Eija Pakarinen ja Marja-Kristiina Lerkkanen kohdistavat tutkimuksessaan katseensa huoltajien näkemyksiin lapsensa oppimisesta koronapandemian aikaisessa etäopetuksessa sekä kysymykseen siitä, missä määrin huoltajien näkemys lapsen tuen tarpeista oli yhteydessä heidän näkemyksiinsä lapsen oppimisesta etäopetuksessa.
Perusopetuksen alkuvaiheen tukea tarkastelevat artikkelissaan Jenni Ruotsalainen, Minna Torppa, Tuire Koponen, Martti Siekkinen, Anna-Maija Poikkeus ja Marja-Kristiina Lerkkanen. Heidän artikkelinsa lähestyy aihetta 1. luokan kerranneiden oppilaiden luku- ja laskutaitojen sekä oikeinkirjoituksen kehityksen sekä heidän saamaansa erityisopetuksen kautta. Teemanumeron viimeisessä tutkimusartikkelissa Katri-Helena Rautiainen esittelee musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia toimia polarisaatiota ehkäisevänä kasvatuksena. Teemanumeron päättää katsausartikkeli, jossa Piia Näykki, Emilia Ahlström, Mari Manu, Silja Penttinen ja Tuula Nousiainen tarkastelevat oppilaiden ja opettajien digitaalista osaamista ja osaamisen kehittämistä aihepiiristä tehtyjen empiiristen tutkimusten kautta.
Toivotamme lukijoillemme kiinnostavia lukukokemuksia ja hyvää joulunaikaa!
