Arkisto

Yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset näkyvät myös koulun arjessa. Oppilaiden moninaiset osaamiset ja tuen tarpeet haastavat yhä uudelleen opettajien ammattitaitoa sekä opetuksen järjestämiseen liittyviä ratkaisuja. Kesäkuussa 2011 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa Marjatta Mikolan väitöskirja ”Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset”. Tutkimus pureutuu koulun pedagogiikan muotoutumiseen sekä inklusiivisen pedagogiikan mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Pedagogiikan tulisikin mahdollistaa toisaalta oppilaiden yksilöllisten tarpeiden tukeminen sekä varmistaa tasavertainen osallistuminen oppimistilanteissa.

Vihjeitä koulun pedagogiikan kehittämiseen voi saada myös tarkkaavaisuushäiriöiden ryhmämuotoista Maltti-kuntoutusta esittelevästä kirjoituksesta. Paananen kumppaneineen esittelee Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla kehitettyä kuntoutusmuotoa. Malttiryhmissä lapsia opetetaan toimimaan tavoitteellisesti tilanteessa, jossa he ovat alttiina ryhmän häiriötekijöille ja omille impulsseilleen. Uusia toimintamalleja ja oman toiminnan ohjaamista opetellaan hyvin jäsennellyssä ryhmätilanteessa toisten ryhmäläisten tuella mallioppimista hyväksikäyttäen.

Kolmas teemamme käsittelee kodin ja koulun välistä yhteistyötä, joka näyttää olevan koulukeskustelujen kestoteema. Latvalan artikkelissa pohditaan yhteistyön ja yhteydenpidon merkitystä sekä esitellään erilaisia tekniikan tarjoamia keinoja yhteistyön tehostamiseen. Koska tekniikka luo mahdollisuuden entistä helpommin saavuttaa muutamalla napin painalluksella koko luokan vanhemmat, luo se haasteita käyttäjien viestintätaidoille. Kouluissa onkin syytä tarkoin pohtia, millaiseen viestintään sähköiset järjestelmät ovat hyviä. On tärkeää esimerkiksi miettiä, millainen viestintä tukee oppimista ja oppilaan itsetuntoa. Henkilökohtaisella yhteyden pidolla on edelleen oma paikkansa kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa.

Lopuksi muistuttelemme vielä kaikkia lasten kanssa työskenteleviä kuvituskilpailustamme. Odotamme innolla lasten ja nuorten tekemiä kuvia Oppimisen ilosta. Tarkempiin kilpailuohjeisiin voitte tutustua osoitteessa http://www.nmi.fi/nmi-bulletin/nmi-bulletin-kuvituskilpailun-ohjeet.

Oppimisen iloa toivotellen,

Toimituskunta

 

Lataa pdf

 

Jälleen vuosi on vierähtänyt ja on vuoden viimeisen lehden aika, vaikka joulu ei ihan vielä olekaan käsillä. Parhaillaan elämme uudistetun perusopetuslain ensiaskeleita ja opettelemme toimimaan laissa esitellyn kolmiportaisen mallin mukaisesti. Tarkoituksena on, että tuen tarvetta seurataan entistä selkeämmin ja arvioidaan lapsen edistymistä tukijakson aikana. Monet tässä numerossa julkaistavat kirjoitukset antavatkin vihjeitä siitä, kuinka lapsen edistymisen seurantaa voi tehdä.

Tällä kertaa kirjoitukset painottuvat lukemiseen ja erityisesti lukemisen sujuvuuteen. Sini Huemer selvitti väitöstutkimuksessa lukemisen sujuvuuden harjoittamista. Tutkimus toi esille, että lukusujuvuuden kuntouttaminen on hidas prosessi, jossa opettajan ohjauksella ja tuella on tärkeä merkitys tavoitteiden asettamiseen, motivoimiseen, palautteen antamiseen, tehtävien paloittelemiseen ja uusien tavoitteiden asettamiseen, kun entiset on saavutettu. Tutkija haastaakin koulujärjestelmän mahdollistamaan riittävän pitkäaikaisen tuen saannin lapsille, joilla on lukemisen sujuvuuden oppimisessa ongelmia.

Lukemisen sujuvuuteen liittyvät myös kaksi hyviä käytänteitä esittelevää kirjoitusta. Hämäläisen ja kumppaneiden artikkelissa pohditaan, mitä hyötyä on taidon kehittymisen tiiviistä seuraamisesta. Työtiimi on kehitellyt lukemisen sujuvuuden seurantaan mallin ja työvälineitä. Mallin pohjana on käytetty amerikkalaista opetuksen arvioinnin mallia, joka on hyvin samantyyppinen kuin meillä vastikään käyttöön otettu kolmiportaisen tuen malli. Sorjosen ja Pöyliön kirjoituksessa esitellään puolestaan lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Kirjoittajien mukaan minuuttilukeminen lisäsi erityisesti oppilaiden motivaatiota. Myös ne lapset, jotka eivät yleensä olleet innokkaita lukijoita, innostuivat minuuttilukemisesta.

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Niilo Mäki Instituutissa gradukilpailu, jonka voitti Tuuli Kinbergin erityispedagogiikan gradu. Työssään Kinberg tarkasteli lukiolaisten erityisen pedagogisen tuen tarvetta. Peruskoulussa koetut oppimisvaikeudet näkyvät myös lukiossa erityisesti lukemisessa ja kirjoittamisessa, matematiikassa ja vieraissa kielissä. Lisäksi oppimisvaikeudet näyttävät kietoutuvan kiinteästi koulu-uupumukseen, joten ei ole yhdentekevää, miten lukioissa otetaan huomioon oppilaiden pedagogiset tuen tarpeet.

Eija Väisäsen mielenkiinto kohdistuu matematiikan oppimisvaikeuksiin ja erityisesti matematiikan oppimisen tukemiseen osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Myös tässä tutkimuksessa havaitaan oppimisvaikeuksien yleisemminkin olevan hitaasti kuntoutettavia ja edistysaskeleitten kehittymisessä pieniä. Opettajien on kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen kannalta pienetkin edistysaskeleet voivat olla merkittäviä, vaikka luokan keskimääräiseen osaamiseen ei hyvilläkään tukitoimilla aina päästäisi.

Onkin tärkeää, että erilaisia harjoitusmenetelmiä kehitetään, niistä raportoidaan ja niitä tutkitaan. Tässä lehdessä esitellyt menetelmät ovat esimerkkejä siitä, kuinka erityisopettaja voi järjestelmällisesti kirjata lapsen edistymistä muistiin ja sitä kautta tehdä perusteltuja päätelmiä lapsen taitojen kehittymisestä ja tukemisen tarpeesta. Näitä malleja ja tutkimusta aihepiiristä kuitenkin tarvitaan lisää, jotta löydämme yhteisiä, hyväksi havaittuja ja tutkimukseen perustuvia tuen tapoja oppimisen ohjaamiseen.

Ruskan kirjavin terveisin,

Toimituskunta

Lataa pdf

Sini Huemer

Abstrakti:

Sini Huemerin psykologian väitöskirja ”Training Reading Skills: Towards Fluency” [Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus] tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisessa tiedekunnassa 6. kesäkuuta 2009. Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Niemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Tähän alkusyksyn lehteen olemme koonneet jälleen ajankohtaisia oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä aiheita: tutkimustietoa sekä kuvauksia kokeiluista ja käytänteistä. Kaikissa niissä korostuu varhaisen puuttumisen merkitys oppimiseen, käyttäytymiseen ja laajemminkin toimintakykyyn liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja lieventämisessä.

Lectio praecursoria-sarjassamme on esittelyvuorossa Nina Sainen väitöskirja ”On the Rocky Road of Reading: Effects of Computer-assisted Reading Intervention for At-risk Children” (Lukemaan oppimisen kivisellä tiellä – Ekapeli-verkkosovelluksen kuntouttavat vaikutukset riskilasten lukemaan oppimiseen), jonka tarkastustilaisuus oli viime vuoden lopulla Jyväskylän yliopistossa. Siinä selviteltiin interventiotutkimuksen keinoin lukivalmiuksien kuntoutukseen kehitellyn Ekapelin vaikutusta riskilasten luku- ja kirjoitustaidon kehitykseen ensimmäiseltä kolmannelle luokalle.

Keinäsen, Aunolan, Lerkkasen, Poikkeuksen, Nurmen ja Kiurun tutkimusartikkelissa tarkastellaan vanhemmuustyylien merkitystä taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa. Kirjoittajat toteavatkin artikkelissaan, että huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ”haastavien lasten” vanhempien vanhemmuuden tukemiseen tarjoamalla heille tietoa haastavaan käyttäytymiseen puuttumisesta. Tutkimus on osa Alkuportaat-seuranta-tutkimusta, jossa on kartutettu tietoa lasten varhaisista oppimispoluista, erityisesti luku- ja kirjoitustaidon ja motivaation kehittymisestä kouluun siirtymävaiheessa ja ensimmäisten kouluvuosien aikana sekä vanhempien ja opettajien ohjauskäytännöistä ja yhteistyön muodoista.

Yläkouluissa työrauhaongelmat ovat yleisiä. Siitä huolimatta yläkoulujen käyttöön soveltuvia käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä ei juurikaan ole ollut olemassa. Kiiski ja Kärkkäinen kuvaavat artikkelissaan Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa kehitettyä Työrauha kaikille -toimintamallia, jota on sovellettu kokonaisiin ryhmiin yksittäisten ongelmatapausten sijaan. Tarkoituksena on ollut tukea hyvän oppimisilmapiirin syntymistä puuttumalla ei-toivottuun käyttäytymiseen riittävän varhain ja tehokkaasti. Taustalla on myös ajatus kodin ja koulun kasvatuskumppanuudesta. Työrauha kaikille -malli palkittiin Niilo Mäki Instituutin viime vuonna järjestämässä Hyvä käytänne -kilpailussa parhaana innovatiivisena työkäytänteenä.

Erityisten oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja niihin puuttumisen keinot ovat kehittyneet paljon viime vuosina. Kaikkia oppimisvaikeuksia ei kuitenkaan voida selittää erityisten oppimisvaikeuksien käsitteiden varassa. Kuikan, Salosen, Niutasen, Haapakosken ja Polvi-Pohjolan tähän lehteen kokoama kuvitteellinen nuoren miehen tarina perustuu Tukipolku-hankkeessa saatuihin kokemuksiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Tukipolku-hankkeessa arvioitiin nuorten aikuisten työ- ja opiskelukykyä sekä tukimuotojen suunnittelun mahdollisuuksia ja haasteita. Artikkelin kirjoittajat muistuttavat, että jos jo perusopetuksen aikana on tarvittu runsaasti lisätukea, tuen tarve tulee jatkumaan sen jälkeenkin. Kirjoittajat korostavat yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen merkitystä syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä erityisesti siirtymävaiheissa, kuten peruskoulusta ammattiopintoihin ja ammattiopinnoista työelämään siirryttäessä.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille antoisaa alkavaa lukuvuotta!

Toimituskunta

Lataa pdf

Pekka Kuikka, Tarja Salonen, Pekka Niutanen, Kaisa Haapakoski, Marjo Polvi-Pohjola

Abstrakti:

Tässä raportoitu kuvitteellinen Pertti X:n työllistymistarina perustuu Tukipolku-hankkeessa saamiimme kokemuksiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Tukipolku-hanke oli ESR-rahoitteinen puolentoista vuoden kokeilu (2008–2010) moniammatillisen nuorten aikuisten erityisklinikan toiminnasta. Työryhmään kuuluivat neuropsykologi, kuntoutuspsykologi, ammatinvalintapsykologi, sosiaalityöntekijä ja ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja. Kannanotot työ- ja opiskelukyvystä tehtiin 50 asiakkaalle arvioimalla kognitiivisen tiedonkäsittelyn kehityksellisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä mielialaa, motivaatiota ja muuta toimintakykyä. Tukimuotojen suunnittelun mahdollisuuksia ja haasteita kartoitettiin asiakastapausten avulla. TE-toimistoissa, nuorten työpajoilla ja sosiaalipalveluissa järjestettiin palveluverkoston toimintaa yhtenäistävää koulutusta ja työnohjauksellista asiakaskonsultaatiota.

Lataa pdf

Nina Saine

Abstrakti:

Nina Sainen psykologian väitöskirja ”On the Rocky Road of Reading: Effects of Computer-assisted Reading Intervention for At-risk Children” (Lukemaan oppimisen kivisellä tiellä – Ekapeli-verkkosovelluksen kuntouttavat vaikutukset riskilasten lukemaan oppimiseen) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 20. marraskuuta 2010. Vastaväittäjänä toimi professori Elena Grigorenko Yhdysvalloista (Yale School of Medicine) ja kustoksena professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Tässä kevään NMI-Bulletinin numerossa tarkastelemme oppimisprosesseja ja -ympäristöjä erilaisista näkökulmista ja keskitymme erityisesti nuoriin. Puheenvuoroissa tarkastellaan erityispedagogiikan tämänhetkisiä haasteita, tutkimusosuudessa opettajien kokemusta omasta dysleksiasta ja muissa osuuksissa nuoruuden heikkoon motivaatioon liittyvää ongelmakenttää.

Puheenvuorossaan Mikko Aro tarkastelee oppimisvaikeuksien tutkimuksen historiaa ja nykytilannetta. Hän pohtii erityisesti, miksi jotkut lapset eivät hyödy annetusta avusta, ja miksi jotkut taantuvat lupaavan alun jälkeen Hän nostaa esille eri kulttuurien ja kielien sekä minäkäsityksen ja motivaation merkityksen erityispedagogiikan uusina mahdollisuuksina. Markku Jahnukainen pohtii puolestaan erityisopetuksen lisääntymisen syitä, ja nostaa esille neljä lähestymistapaa: tilastoteknisen, kuntoutuksellis-hoidollisen, kriittisen ja hallinnollisen. Näistä tärkeimmältä selittävältä tekijältä vaikuttaa viimeksi mainittu.

Tutkimusosiossa Eila Burns esittelee Suomessa ja Englannissa toteutettua tutkimusta, jossa tutkimuksen kohteena olivat dyslektiset opettajat. Dysleksia toi töihin haasteita, joihin vastattiin hyödyntämällä omia yksilöllisiä vahvuuksia. Opettajat käyttivät opetus- ja ohjaustilanteissa monenlaisia selviytymisstrategioita ja he olivat sitoutuneita opettajan työhönsä. Dyslektisten opettajien kokemuksia sekä tietoa ja taitoja voitaisiin paremminkin hyödyntää työyhteisöissä.

Lehden muut osat käsittelevät nuorten kohtaamia haasteita ja niistä selviytymistä. Sami Määtän lektio esittelee tavan hahmottaa nuorten motivaatiota ajattelu- ja toimintastrategioina. Motivaatio nähdään tässä lähestymistavassa itseään vahvistavana ajatusten ja toiminnan kehänä, joka liittyy muun muassa nuorten masennusoireisiin ja koulussa viihtymiseen.

Jari-Erik Nurmen katsaus kokoaa yhteen tietoa nuorten syrjäytymisestä. Näyttää, että koulunkäynnin keskeytyminen ennustaa heikkoa työmarkkina-asemaa ja alhaista tulotasoa aikuisuudessa. Keskeyttämisen takana on monimutkainen prosessi. Siihen liittyviä taustatekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien alhainen koulutustaso tai yksinhuoltajuus sekä nuorten oppimisvaikeudet. Lisäksi taustalta löytyy kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä koulumenestyksen muodostama itseään toteuttava kielteinen noidankehä. Mahdollisina syrjäytymisen ehkäisemisen keinoina Nurmi nostaa esille nuoren itsetunnon tukemisen, myönteisen ajattelun vahvistamisen, koulutussuunnitelmien tekemisen ja uratavoitteista päättämisen

Viimeisessä kirjoituksessa Sami Määttä, Leena Kiiveri ja Leila Kairaluoma esittelevät Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hanketta. Hankkeen perusajatus on, että oppimisvaikeuksien lisäksi pitää ymmärtää nuorten motivaatio, erityisesti itseohjautuvuus ja negatiivisten ajatusten ja toiminnan kehä toisen asteen opiskelujen ongelmien selittäjänä. Hankkeessa sekä tutkitaan ammattiopistolaisten motivaatiota että kehitetään tehostetun tuen käytäntöjä riskiopiskelijoiden tukemiseksi. Kirjoituksessa esitellään hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä ja alustavia tutkimustuloksia.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille hyvää kevättä ja hyviä lukuhetkiä!

Lataa pdf

Sami Määttä, Leena Kiiveri, Leila Kairaluoma

Abstrakti:

Niilo Mäki Instituutissa on käynnissä kolmivuotinen ESR-rahoitteinen Motivoimaa-hanke, jonka tavoitteena on tunnistaa ammattiopisto-opiskelijoiden oppimista ja opiskelua vaikeuttavia ongelmia, löytää keskeyttämisriskissä olevia opiskelijoita sekä luoda tehostetun tuen menetelmiä. Hankkeessa on kolme keskeistä osa-aluetta: (1) laaja määrällinen pitkittäistutkimus, jossa selvitetään motivaatio-ongelmien dynamiikkaa sekä opiskelijoilla yleensä että riskiopiskelijoilla, (2) tehostetun tuen mallien kehittäminen oppilaitoksessa sekä ryhmä- että yksilöohjaustilanteisiin ja (3) toimivien käytäntöjen dokumentoiminen ja levittäminen. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen teoreettisista lähtökohdista, tehostetun tuen menetelmien kokeiluista ja alustavista tutkimustuloksista.

Lataa pdf

Sami Määttä

Abstrakti:

Sami Määtän väitöskirja ”Achievement strategies in adolescence and young adulthood” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 7. joulukuuta 2007. Vastaväittäjänä toimi professori Inge Seiffge-Krenke Mainzin yliopistosta ja kustoksena professori Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopistosta.

Lataa pdf

Markku Jahnukainen

Abstrakti:

Tämän esityksen lähtökohtana on oppilasmäärällä mitattu tieto siitä, että erityisopetukseen osallistuu vuosi vuodelta yhä useampi peruskoululainen (kuvio 1). Erityisopetuksen ensimmäinen voimallinen ekspansio tapahtui 1970-luvulla peruskoulujärjestelmään siirryttäessä (Kivirauma, 1989). 2000-luvun alussa alkoi uusi laajentuminen, joka sittemmin on hieman tasaantunut. Sama ilmiö on ollut toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, joskaan tätä ei juuri ole julkisesti noteerattu (Jahnukainen, 2010). Perusopetuksen erityisopetuksen kasvu sen sijaan on päässyt uutisotsikoihin lähes poikkeuksetta heti tilastoinnin julkaisun jälkeen – juhannusta edeltävällä viikolla samoihin kansiin yhdessä juhannustaikojen ja saunavihtojen kanssa.

Lataa pdf

Uuden vuosikymmenen ensimmäiseen NMI-Bulletinin numeroon olemme koonneet kirjoituksia ajankohtaisesta aiheesta, maahanmuuttajien oppimisesta ja oppimisvaikeuksista. Lisäksi esittelemme Lectio praecursoria -sarjassamme tuoreen lektion, jonka Ritva Ketonen esitti viime vuoden lopulla väitöskirjansa ”Dysleksiariski oppimisen haasteena” tarkastustilaisuudessa. Ketosen tutkimuksessa seurattiin kuuden lukivaikeusriskilapsen kehitystä ja oppimista esiopetusvuodesta 7. luokalle saakka.

Maahanmuuttajien oppiminen ja oppimisvaikeudet on aiheena ajankohtainen ja haastavakin, koska maahanmuuttajien määrä suomalaisissa kouluissa kasvaa koko ajan ja oppilaiden suomen kielen taito vaihtelee hyvin paljon. Kielitaito asettaa haasteita sekä opetukselle että mahdollisten todellisten oppimisvaikeuksien arvioinnille. Lehdessämme aihetta on valotettu opetuksen järjestämisen, oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja oppimisen tukemisen näkökulmasta.

Minna Kyttälän, Hanna-Maija Sinkkosen ja Svetlana Hautalan puheenvuorossa pohditaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen järjestämisen ongelmia ja erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuusproblematiikkaa. Sinkkosen, Kyttälän, Karvisen ja Aunion tutkimusartikkeli ”Maahanmuuttajalasten erityisluokkasiirrot – syynä todelliset oppimisvaikeudet vai heikko kielitaito?” käsittelee aihetta tarkastelemalla pääkaupunkiseudulla yksilöllistettyyn opetukseen siirrettyjen lasten erityisluokkasiirron perusteita. Kolmannessa, Vesa Rantasen tutkimusartikkelissa kerrotaan puolestaan Ekapeli-Maahanmuuttaja-hankkeen tuloksista. Tässä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa Maahanmuuttaja-hankkeessa on tutkittu Ekapeli-oppimispelin käyttöä maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen oppimisen tukena.

Anu Arvosen kirjoitus ”Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen” esittelee Oma tie -projektin kokemuksia ja keskeisiä tuloksia: oppimisvaikeuden arvioinnin viitekehystä sekä havaintoja oppimisvaikeuksien tunnistamisesta. Helsingin Diakonissalaitoksen Oma tie -projektissa kerättiin neljän vuoden aikana käytännön kokemusta ja tietoa maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimisvaikeuksista ja niiden tunnistamisesta. Tavoitteena oli kehittää oppimisvaikeuden arviointiin lähestymistapaa, joka huomioi erilaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta tulevan oppijan lähtökohdat. Projektin tuloksista on ilmestynyt viime vuoden puolella julkaistu kirja.

Viimeinen, Pekka Räsäsen kirjoitus on johdanto useamman artikkelin sarjaan. Artikkeleissa esitellään Monimat-mallia, joka tarjoaa moniammatillisille työryhmille sekä käsitteellis-teoreettisen kehyksen että konkreettisia välineitä, joiden avulla maahanmuuttajalapsen matematiikan oppimisen tuentarpeista ja tukemisen muodoista saadaan kokonaiskäsitys. Tässä johdantoartikkelissa käydään läpi keskeisiä kysymyksiä maahanmuuttajalasten arvioinnin perusteista sekä esitellään Monimat-mallin perusrakenne.

Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille antoisaa uutta oppimisvaikeustutkimuksen vuosikymmentä!

Lataa pdf

Pekka Räsänen

Abstrakti:

Tämä kirjoitus on johdanto useamman artikkelin sarjaan, jossa käsittelemme laaja-alaisesti esi- ja alkuopetusikäisten maahanmuuttajalasten matemaattisia oppimisvaikeuksia. Näissä artikkeleissa esittelemme pala kerrallaan Monimat-mallia, joka tarjoaa moniammatillisille työryhmille sekä käsitteellis-teoreettisen kehyksen että konkreettisia välineitä, joiden avulla maahanmuuttajalapsen matematiikan oppimisen tuentarpeista ja tukemisen muodoista saadaan kokonaiskäsitys. Tässä ensimmäisessä artikkelissa käyn lyhyesti läpi keskeisiä kysymyksiä maahanmuuttajalasten arvioinnin perusteista sekä esittelen kehittelemämme Monimat-mallin perusrakenteen.

Lataa pdf