Tiina Siiskonen
Abstrakti:
Kielellisten taitojen ja erityisesti lukutaidon merkitys on kasvanut koko ajan muun muassa lisääntyvien koulutusvaatimusten myötä. Dysfasiasta eli kielellisistä erityisvaikeuksista johtuvat oppimisvaikeudet ovat tällä hetkellä yleisin peruste erityisopetuspäätösten tekemiselle. Dysleksia eli lukivaikeudet ovat taas aiemminkin olleet yleisin ensisijainen syy osa-aikaisen erityisopetuksen saamiselle. Puhutun ja kirjoitetun kielen kehityksessä ilmenevät vaikeudet, joita voidaan kutsua kielellisiksi oppimisvaikeuksiksi, ovat siten keskeisimpiä syitä siihen, että oppiminen on hankalaa.
Lukivaikeuksista tiedetään todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä oppimisvaikeudesta. Kielelliset erityisvaikeudet ovat taas huomattavasti lukivaikeuksia monimutkaisempi ilmiö, eikä kielellisten erityisvaikeuksien yhteyksistä lukutaidon omaksumiseen – etenkään suomenkielisillä kielihäiriöisillä lapsilla – ole kovin paljon tietoa. Opetuksen ja kuntoutuksen tehokkuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää kyetä ymmärtämään kielellisten erityisvaikeuksien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja tunnistamaan niiden ilmenemismuotoja