Abstrakti:
Muutettuani Suomeen jatkamaan opintojani mieleeni on usein noussut kysymyksiä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä: ”Millainen oikein on suomalainen koulu?” ”Miksi suomalaiset oppilaat ovat menestyneet PISA-tutkimuksessa niin hyvin?”
Olen kotoisin Kiinasta. Valmistuin siellä maisteriksi, ja olen nähnyt opiskeluympäristössäni sekä hyviä että huonoja piirteitä. Useimpien kiinalaisten opiskelijoiden tapaan en pidä koulutusjärjestelmästämme, sillä se painottaa liikaa asioiden ulkoa opiskelua eikä jätä tilaa luovuudelle. Shanghain menestys PISA-tutkimuksessa vuosina 2009 ja 2012 on kuitenkin saanut minut pohtimaan asiaa lisää. Miksi ryhmäopetus ja ulkoluku tuottavat niin yllättävän hyviä tuloksia? Mitä kiinalaiset opiskelijat tekevät oikein?
Nämä kysymykset mielessäni olen osallistunut muutamille kursseille sekä lukenut kirjoja ja artikkeleita Jyväskylän yliopiston kuuluisimmassa kasvatustieteellisessä tutkimuslaitoksessa ja samalla yrittänyt muodostaa kysymyksiin omia vastauksiani. Tässä puheenvuorossa esittelen alustavan mallin PISA-tutkimuksessa menestymisen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Vertailtuani Suomen ja Kiinan koulutusjärjestelmiä toisiinsa ja tarkasteltuani Suomen PISA-menestyksen perinteisiä selityksiä päädyin siihen, että hyvien PISA-tulosten välittömin syy on oppimisprosessin tehokkuus.