Sari Kantelinen
Abstrakti:
Tässä tutkimuksessa seurattiin alle kouluikäisiä lapsia, jotka ovat jääneet ikätovereistaan jälkeen lukukäsitteen kehittymisessä. Tarkoituksena on selvittää, hyötyvätkö he esikouluiässä vuoden kestävästä säännöllisestä neuropsykologisesta kuntoutuksesta, jossa vahvistetaan lukukäsitettä. Lukukäsitteellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan matemaattisten suhdetaitojen, lukujonotaitojen ja numerosymbolien hallintaa. Tutkimus on neljän lapsen tapaustutkimus. Jokaiselle lapselle tehtiin 4–5-vuotiaana neuropsykologinen tutkimus. Neuropsykologisessa tutkimuksessa tuli esille selvää viivettä lukukäsitteen kehittymisessä (persentiili 10 %). Jokainen lapsi sai esikouluiässä vuoden kestävän neuropsykologisen kuntoutusjakson lukukäsitetaitoihin (24 x 60 min). Neuropsykologinen kuntoutus toteutettiin kahden lapsen parikuntoutuksena. Kuntoutuksen jälkeen tehtiin välittömästi lapsille uusi neuropsykologinen tutkimus, ja erityisen tarkastelun kohteena oli lukukäsitetaitojen kehitys. Kuntoutuksen tavoitteista ja harjoitteista lähetettiin jokaisen kuntoutustunnin jälkeen kotiin ja päiväkotiin yhteenveto, joten myös lapsen lähiympäristö kykeni osallistumaan harjoitteluun tiiviisti. Kolmella lapsella lukukäsitetaidot olivat merkittävästi kohentuneet kuntoutuksen jälkeen. Yhdellä lapsella taidot olivat ikätasoon nähden pysyneet yhtä heikkoina kuin ennen kuntoutusta. Lapsi, jolla taidot eivät kehittyneet, oli kuntoutustilanteessa hyvin tarkkaamaton, ja keskittyminen matemaattisiin harjoitteisiin oli hänelle erittäin työlästä. Tutkimuksessa mukana olleet lapset ovat tällä hetkellä kaikki ensimmäisellä luokalla koulussa. Kevään 2013 aikana tehdään kaikille lapsille matematiikan taitojen seurantatutkimus, jossa kartoitetaan mm. sitä, kuinka lapset ovat pärjänneet koulumatematiikassa. Lisäksi kartoitetaan, onko suotuisa matematiikan taitojen kehitys jatkunut erityisesti näillä kolmella lapsella, joilla heti kuntoutuksen jälkeen todettiin merkitsevää edistystä lukukäsitetaidoissa.