Huoltajien näkemyksiä lapsensa oppimisesta etäopetuksessa ja lapsen tuen tarpeiden heijastuminen niihin

Sanni Pöysä, Eija Pakarinen ja Marja-Kristiina Lerkkanen

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin huoltajien näkemyksiä lapsensa oppimisesta koronapandemian aikaisessa etäopetuksessa. Lisäksi selvitettiin, missä määrin huoltajien näkemys lapsen tuen tarpeista oli yhteydessä heidän näkemyksiinsä lapsen oppimisesta etäopetuksessa. Teemahaastatteluun osallistui 114 huoltajaa, joiden alakouluikäinen lapsi oli osallistunut etäopetukseen keväällä 2020. Temaattisessa analyysissa aineisto jäsennettiin kolmeen teemaan sekä niiden alla lukeutuviin alateemoihin. Teemat olivat: 1) Oppimista tukevia tekijöitä (esim. Lapsen hyvät työskentelytaidot ja Huoltajan panostus lapsen oppimiseen), 2) Oppimista heikentäviä tekijöitä (esim. Pulmat lapsen työskentelytaidoissa ja Etäopetuksen heikko laatu) ja 3) Oppimiseen liittyviä huolia (esim. Huoli riittävästä edistymisestä). Laadullista analyysia täydennettiin numeerisesti ja verrattiin tuloksia sen mukaan, oliko huoltajan mukaan lapsella ollut tuen tarpeita ennen koronapandemiaa vai ei. Tulokset osoittivat, että huoltajien vastauksissa painottuivat erilaiset asiat sen mukaan, oliko lapsella tuen tarvetta vai ei. Esimerkiksi huoltajilla, joiden
lapsilla oli tuen tarpeita, korostui työskentelytaitojen ja huoltajan panostuksen merkitys lapsen oppimiselle enemmän kuin niillä huoltajilla, joiden lapsilla ei ollut tuen tarpeita. Tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että etäopetus asetti tuen tarpeessa olevat lapset epätasa-arvoiseen asemaan oppimisensa suhteen. Opetuksen järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kaikkien lasten yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun kyetään takaamaan myös mahdollisessa etäopetuksessa.

Minäuskomukset ja matematiikan oppiminen: Matematiikan Maailmaan -hankkeen kokemuksia

Heidi Korpipää, Tuire Koponen & Marja-Kristiina Lerkkanen

Matematiikan taitojen kehitystä ohjaavat taitojen oppimiseen liittyvien alkuvalmiuksien ohella erilaiset emotionaaliset tekijät, kuten oppilaan uskomukset itsestään matematiikan osaajana. Nämä uskomukset alkavat muodostua jo varhain suunnaten matematiikan oppimiseen liittyvää kiinnostusta ja vaikuttaen työskentelyyn oppimistilanteissa. Matematiikkaan liittyvien minäuskomusten muodostumiseen esi- ja alkuopetusiässä on kuitenkin tähän saakka kiinnitetty vähän huomiota. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Mate-matiikan Maailmaan (MaMa) -kehittämishankkeen tavoitteena oli Opettajankoulutusfoorumin opettajankoulutuksen kehittämisohjelman periaatteiden mukaisesti vahvistaa opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuutta soveltamalla tutkimustietoa käytännön ratkaisuihin ja konkreetteihin materiaaleihin opettajaksi opiskelevien ja kentän opettajien käyttöön. Hanke kohdentui varhaiskasvatukseen, esi- ja alkuopetukseen sekä erityisopetukseen.

Kokeilut ja käytänteet

Kokeeton osaamisen arviointi – Yläluokkalaisten näkemyksiä portfolion, posterin ja projektien käytöstä arviointimenetelminä ja työtapoina kokeen sijaan

Inkeri Sutela & Najat Ouakrim-Soivio

Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman (2014) mukaan arvioinnin tulee olla monipuolista. Sen tulee sekä tukea oppilaan oppimista ja edistymistä (erityisesti formatiivinen arviointi) että tuottaa tietoa oppilaan osaamisen tasosta (erityisesti summatiivinen arviointi). Sisältöjen omaksumisen sijaan esimerkiksi historian opetuksessa korostetaan taitojen omaksumista ja harjoittamista. Näin ollen taitojen tulisikin olla myös keskeinen arvioinnin kohde.
Viikin normaalikoulussa lukuvuonna 2017–2018 tehdyssä opetuskokeilussa kaksi  perusopetuksen seitsemättä luokkaa (N = 43 oppilasta) arvioitiin historian opetuksen ensimmäisellä puoliskolla kokonaan ilman kokeita.
Arvioitavia suorituksia kokeen sijaan olivat ryhmätyönä tehty seinälehti, portfolio sekä vapaavalintainen projekti. Jakson jälkeen oppilailta
kerättiin nimetöntä palautetta sähköisellä kyselylomakkeella, ja lopuksi opintojakson kokonaisuuden ja osasuoritusten arvosanoja verrattiin toisiinsa ja saatuun palautteeseen.
Tutkimustulosten pohjalta esitämme, että opetuksessa todella tulisi käyttää opetussuunnitelman mukaisia monipuolisia arviointimenetelmiä, jotka toimivat samalla taitoja kehittävinä työ- ja opiskelumenetelminä. Oppilaat
pitivät kokeetonta jaksoa motivoivana, hauskana ja tavallista stressittömämpänä. He arvelivat myös oppineensa hyvin – jotkut jopa paremmin kuin jos opetusjaksossa olisi ollut koe.
Kokeita ei kuitenkaan tule hylätä. Osa oppilaista arveli, että olisi oppinut vielä paremmin, jos olisi joutunut myös lukemaan kokeeseen. Koetta vastaava kertausvaihe jäikin puuttumaan. Aina oppilaat eivät myöskään kokeneet osaamisensa tulleen riittävästi esiin. Epäkohdaksi nähtiin esimerkiksi formatiivisesta palautteesta seurannut tulosten osittainen
samankaltaistuminen. Autenttisen arvioinnin menetelmien ajateltiin kuitenkin tukevan historian sisältöjen sekä taitojen omaksumista.

Lataa pdf

Näkökulmia tutkivan nettilukemisen opettamiseen

Carita Kiili
Leena Laurinen

Tutkiva nettilukeminen on ongelmalähtöistä, tavoitteellista lukemista, jossa lukija etsii internetistä tietoa asettamiinsa kysymyksiin, arvioi löytämänsä informaation luotettavuutta, laatii synteesin useiden nettitekstien pohjalta ja kertoo oppimastaan muille (Leu, Kinzer, Coiro, Castek & Henry, 2013). Tutkiva nettilukeminen ei ole siten vain netissä surffailua tai yksittäisten faktojen tarkistamista vaan tavoitteellista, oppimiseen tähtäävää toimintaa. Tutkivalle nettilukemiselle on ominaista pitkäjänteisyys, asiaan paneutuminen ja netistä löydetyn informaation soveltaminen.

Tutkiva nettilukeminen edellyttää yleensä monilukutaitoisuutta, koska internet on monipuolinen tekstiympäristö. Luukan (2013) mukaan monilukutaitoinen oppilas osaa hankkia tietoa ja muokata sitä sekä tuottaa, esittää ja arvioida tietoja eri muodoissa ja erilaisten välineiden avulla. Tutkivan nettilukemisen harjoittelu tukee myös oppilaiden monilukutaitojen kehittymistä.

Lataa pdf

Poimintoja Hyvä Alku -tapahtumasta 20.-21.9.2018

Timi Tervo

Kahdeksannen kerran järjestetty Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtuma kokosi jälleen varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaiset kaksipäiväiseen tapahtumaan Jyväskylän Paviljonkiin syyskuussa. Tapahtumassa kuultiin oppimisen tuen uusista menetelmistä ja tutkimuksesta yli kolmekymmentä puheenvuoroa, ja lisäksi kävijät pääsivät osallistumaan valitsemiinsa oppimisen tukea käsitteleviin työpajoihin.

Lataa pdf

Toisen ja vieraan kielen ääntämisen oppimisen haasteet

Riikka Ullakonoja, Hannele Dufva

Abstrakti:

Katsausartikkelissamme käsittelemme niitä seikkoja, jotka vaikuttavat toisen tai vieraan kielen ääntämisen oppimiseen. Yleisiä oppijaan liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi oppijan ikä ja hänen motivoituneisuutensa. Myös oppimisympäristö vaikuttaa. Kun kieltä opitaan oleskelemalla kohdekielisessä ympäristössä, oppimiseen voivat vaikuttaa mm. maahantuloikä, oleskeluaika ja erilaiset yhteisölliset seikat (esim. asennoituminen vieraaseen aksenttiin), kun taas kielen formaalissa opiskelussa kouluissa ja oppilaitoksissa tärkeitä voivat olla esimerkiksi opetuksen keinot ja oppimateriaalit. Myös oppijan äidinkielen ja opittavan kielen äänteelliset erot ja yhtäläisyydet vaikuttavat oppimiseen.

Lisäksi pohdimme toisen tai vieraan kielen oppijan ja opettajan tavoitteita ääntämisen oppimisessa ja opettamisessa ja esittelemme lyhyesti joitain opetuksen menetelmiä. Katsauksemme osoitti myös, että eri tutkimusten vertailu on vaikeaa. Kielellinen ja yhteiskunnallinen konteksti, äidinkielen ja opittavan kielen väliset suhteet sekä tutkimusasetelma itse vaikuttavat tutkimustuloksiin. Keskeinen päätelmämme onkin, että hyvään toisen tai vieraan kielen ääntämistaitoon ei ole yhtä tietä. Siksi ääntämisen oppimista tulee tarkastella oppijaan, hänen ympäristöönsä ja kyseisiin kieliin liittyvien tekijöiden ryppäänä.

Lataa pdf

Työmuisti ja työskentelytaidot – kuinka yhdenmukaisia ovat työmuistitestien tulokset ja opettajan havaintoihin perustuvat arviot?

Irene Munter, Minna Kyttälä, Kaisa Kanerva

Abstrakti:

Työmuisti on osa ihmisen muistijärjestelmää, ja sen tehtävänä on vastaanottaa, prosessoida ja varastoida lyhytaikaisesti informaatiota (Baddeley, 1992). Työmuisti on tutkimusten mukaan yksi akateemiseen suoriutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Työmuistitaidot vaikuttavat oppimis- ja opetustilanteissa työskentelyyn ja oppimiseen. On esimerkiksi todettu, että oppilailla, joilla on heikot työmuistitaidot, on vaikeuksia seurata moniosaisia ohjeita. He eivät pysty samanaikaisesti suorittamaan ohjeiden edellyttämiä tehtäviä ja pitämään mielessään ohjeistuksen yksityiskohtia. Heikot työmuistitaidot tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta niiden aiheuttamiin haasteisiin voitaisiin puuttua oppimisympäristöä muokkaamalla.

Työmuistin kapasiteettia voidaan mitata erilaisilla testeillä ja tehtävillä. Testituloksien tarjoamaa tietoa voidaan täydentää opettajien havainnoilla lapsen toiminnasta ja käyttäytymisestä oppimistilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten yhdenmukaisia työmuistitestiarviot ja opettajahavaintoihin perustuvat arviot oppilaan työmuistitaidoista ovat. Opettajahavainnot kerättiin käyttäen opettajille kehitettyä työmuistivaikeuksien seulontatyövälinettä (Working Memory Rating Scale; Alloway, Gathercole & Kirkwood, 2008). Tulokset osoittavat, että lomakkeen avulla kerätyt opettajien arviot lasten työmuistitaidoista ovat yhteydessä työmuistitesteissä suoriutumiseen mutta yhteys ei ole kovin voimakas.

Lataa pdf

Työmuisti oppimisen työkaluna

Laura Sokka, Emilia Luotoniemi, Heli Numminen, Ulla Vedenkannas

Abstrakti:

Työmuisti on tärkeä muistin osa, ja sillä on merkittävä tehtävä oppimisessa. Työmuistin teoreettisen perustan tunteminen auttaa ymmärtämään sen merkitystä oppimisessa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työmuistin ja oppimisen välistä suhdetta tarkkaavaisuushäiriöissä ja lukivaikeuksissa. Teoreettinen tarkastelu on pohjana muistin kuntoutukselle sekä tukitoimien suunnittelulle ja toteutukselle jokapäiväisissä oppimistilanteissa.

Lataa pdf