Lukutaidon yhteys suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän valitsemiseen toisella ja seitsemännellä luokalla

Lauri Ståhlberg, Lotta Uusitalo ja Risto Hotulainen

Tutkimme suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää opiskelevien lukutaitoa ja S2-oppimäärän valitsemisen perusteita. Tarkastelimme, kuinka suuri osuus S2-oppimäärää opiskelevista toisen ja seitsemännen luokan oppilaista luki tasolla, joka voidaan katsoa riittäväksi suomen kieli ja kirjallisuus (S1) -oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Tutkimme lisäksi, miten tarkasti toisluokkalaisten lukutaidon vahvistamiseen suunnattu tuki kohdentui tukea tarvitseville ja millainen oli heidän lukutaitonsa. Vertasimme S1-oppimäärää (2. luokalla 4 146 oppilasta ja 7. luokalla 1 531 oppilasta) ja S2-oppimäärää (2. luokalla 1 412 oppilasta ja 7. luokalla 439 oppilasta) opiskelevien teknistä lukutaitoa ja tekstinymmärtämistä. Arviointi toteutettiin digitaalisella Lukuseulalla vuonna 2021. Tulokset osoittivat, että S1-oppimäärää opiskelevien lukutaito oli tilastollisesti merkitsevästi korkeammalla tasolla kuin S2-oppimäärää opiskelevien. Kuitenkin noin viidesosa (n = 362) S2-oppimäärää opiskelevista luki teknisesti ja ymmärsi suomenkielisiä tekstejä tasolla, joka riittäisi todennäköisesti S1-oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Tutkimuksesta ilmeni myös, että lukutaidon vahvistamiseen suunnattua tukea annettiin toisella luokalla merkitsevästi enemmän S2- kuin S1-oppimäärää opiskeleville. Lisäksi lukemisen tuki näyttäisi kohdistuvan osittain oppilaille, jotka eivät tarvitse sitä, eivätkä kaikki tarvitsevat saa tukea.

Lukuseulan toimivuus ja luotettavuus peruskoululaisten lukutaidon arvioinnissa

Lauri Ståhlberg, Risto Hotulainen, Juhani E. Lehto

Tutkimuksen aiheena on digitaalisen Lukuseulan toimivuus ja luotettavuus lukutaidon arvioinnissa vuosiluokilla 2–7 (N = 2 815). Toimivuutta ja luotettavuutta arvioitiin analysoimalla Lukuseulan tehtävien psykometrisia ominaisuuksia ja peilaamalla testistä saatuja tuloksia aiempiin lukutaitotutkimuksiin. Analyysit osoittivat, että Lukuseulan tehtävien sisäinen johdonmukaisuus, korrelaatiot kriteerivalidoinnissa käytettyihin testeihin ja testi–uusintatesti-reliabiliteetti olivat hyväksyttäviä. Testitulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa: tytöt menestyivät arvioinneissa poikia paremmin ja olivat todennäköisemmin erinomaisia lukijoita. Lisäksi alkuvuonna syntyneet olivat yliedustettuina erinomaisten lukijoiden joukossa. Tutkimus osoittaa, että Lukuseulalla voidaan arvioida peruskoululaisten teknisen lukutaidon ja tekstinymmärtämisen taitoja monipuolisesti, mikä mahdollistaa lukemisen vaikeuksien tarkan erittelyn. Lukuseulan avulla oppilaiden lukemisen vaikeudet voidaan tunnistaa aiempaa tehokkaammin, ja sen ansiosta myös oppimisen tukea osataan kohdentaa entistä tarkemmin. Lisäksi koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää Lukuseulaa arvioidessaan opetusta ja sen vaikuttavuutta. Näin ollen arviointiväline soveltuu lukutaidon osalta myös peruskoulun tasa-arvon toteutumisen seurantatyökaluksi.

Asiasanat: lukuseula, digitaalinen lukutesti, lukutaito, tekninen lukutaito, tekstinymmärtäminen

Tutkimukset

Lataa pdf