Pilvi Peura
Pilvi Peuran erityispedagogiikan väitöskirja “Children’s reading self-efficacy: Specificity,
trajectories of change and relation to reading fluency development” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja psykologian tiedekunnassa 19.6.2021. Vastaväittäjänä toimi professori Jaana Viljaranta Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta.
Eija Väisänen
Eija Väisäsen kasvatustieteen väitöskirja Laskemisen sujuvuus osana matemaattisia taitoja – Sujuvuuden seuranta ja matemaattisten taitojen tukeminen alakoulussa tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 12. joulukuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Aunio Helsingin yliopistosta.
Eija Väisänen, Pirjo Aunio
Abstrakti:
Tässä tutkimuksessa seurattiin laskemisen ja lukemisen sujuvuuden muutosta alkuaan sujuvuudeltaan eritasoisilla ryhmillä, erityisesti sujuvuudeltaan heikkojen lasten kannalta. Kognitiivisena taitona mukana oli nimeämisnopeus.
Tutkimuksessa oli mukana kaksi yleisopetuksen koululuokkaa (N = 42). Tutkimuksen alkaessa lapset olivat toisella luokalla (iän ka. 96,1 kk), tutkimuksen päättyessä viidennellä. Lapset valikoituivat ei-sujuvien ryhmiin toisella luokalla arvioidun laskemisen (n1 = 7) ja lukemisen (n2 = 8) sujuvuuden perusteella. Ei-sujuvien ryhmien kriteerinä oli lapsen tuloksen jääminen heikoimpaan 15 persentiiliin. Yksilöllisiä suoritusprofiileja laadittaessa molemmissa taidoissa ei-sujuvat lapset (n = 4) otettiin erilleen. Laskemisen ja lukemisen sujuvuutta arvioitiin vähintään kerran lukuvuodessa, nimeämisnopeus arvioitiin ainoastaan neljännellä luokalla.
Kumpikaan ei-sujuvien ryhmistä ei enää viidennellä luokalla eronnut laskemisen sujuvuudeltaan alkuaan sujuvien ryhmästä. Sen sijaan ei-sujuvien laskijoiden heikkous lukemisenkin sujuvuudessa säilyi yhtä mittauskertaa lukuun ottamatta. Ei-sujuvien lukijoiden ryhmä paransi sujuvuuttaan lukemisessa, erityisesti sanantunnistuksessa. Yksilötarkastelussa molemmissa taidoissa ei-sujuvat lapset pysyivät sujuvuudeltaan heikkoina sekä laskemisessa että lukemisessa koko seuranta-ajan. Nimeämisen hitaus liittyi sekä ryhmä- että yksilötasolla selvemmin lukemisen kuin laskemisen sujumattomuuteen.
Sekä laskemisen että lukemisen sujuvuuden kehitysdynamiikan systemaattinen seuraaminen on tärkeää, jotta ymmärretään taitojen kehityksen vaihtelua ja sen seurauksena muuttuvaa tuen tarvetta. Tarjotun tuen täytyy olla kussakin tilanteessa oikea-aikaista, ja siinä tulee huomioida lapsen muuttuvat taidot ja tuen tarve sekä laskemisessa että lukemisessa.
Sini Huemer, Paula Salmi, Mikko Aro
Abstrakti:
Lukemisen erityisvaikeus ilmenee suomen kielessä tyypillisesti erittäin hitaana ja työläänä lukemisena, toisin sanottuna sujuvuuden ongelmina. Lukemisvaikeuksia koskeva kuntoutustutkimus painottuu kuitenkin vahvasti lukutaidon valmiuksien tukemiseen ja lukivaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja selvästi vähemmän tutkimustietoa on tarjolla lukemissujuvuuden ongelmien helpottamisen keinoista. Tutkimus osoittaa, että hitaan ja työlään lukemisen taustalla on usein kielellisiä vaikeuksia, joista erityisesti nimeämisen hitaus on keskeinen. Lukemissujuvuuden ongelmat näyttävät olevan sitkeitä eivätkä harjaannu kovin hyvin menetelmien avulla, joiden on näytetty tukevan kokoavan lukutaidon periaatteiden omaksumista. Tutkitut lukemisen sujuvuuden harjoitusmenetelmät perustuvat pitkälti joko pyrkimykseen tarjota lapselle määrällisesti paljon kokemuksia painetun tekstin parissa tai käsitykseen, jonka mukaan sanojen toisto on avain niiden tunnistamisen nopeuden – ja sitä kautta lukemisen sujuvuuden – kehittymiseen. Toistuvan harjoittelun on osoitettu olevan tehokas harjoitusmuoto, joskin harjoittelun yleistymisvaikutukset ovat heikkoja. Suomen kielessä yksi ehdokas toistuvan harjoittelun kohteeksi on kielessä usein esiintyvien pienempien yksiköiden, kuten tavujen, käyttö. Lukemissujuvuuden kehittymiseen vaikuttaa keskeisesti myös lapsen itsenäinen lukemisharrastus, ja siksi tukikeinojen kehittämisessä on syytä pohtia myös motivaatioon liittyviä kysymyksiä.
