Kategoria: NMI Bulletin 3/2014

Julkaistu

Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla

Tuija Pohjola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi, Noona Kiuru

Abstrakti:

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko ystävykset keskenään samankaltaisia lukutaidon suhteen ja lisääntyykö ystävysten keskinäinen samankaltaisuus kolmannelta luokalta neljännelle luokalle eli vaikuttavatko ystävät lukutaitoon. Tutkimuksessa selvitettiin myös kognitiivisen taitotason, lukivaikeusriskin ja sukupuolen merkitystä ystävien vaikutusta muuntavina tekijöinä. Tutkimus tehtiin osana laajempaa Alkuportaat-seurantatutkimusta. Tässä tutkimuksessa oli mukana 941 lasta. Vastavuoroisia kaverisuhteita, teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mitattiin ryhmätestein kolmannen ja neljännen luokan keväällä ja kognitiivista taitotasoa 3. luokan keväällä. Lukivaikeusriski arvioitiin esiopetusvuoden keväällä. Tulokset osoittivat ystävysten muistuttavan toisiaan lukutaidossaan. Ystävysten keskinäinen samankaltaisuus teknisessä lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä myös lisääntyi kolmannelta luokalta neljännelle luokalle. Kognitiivinen taitotaso muunsi ystävien vaikutusta siten, että kognitiivisesti taitavammat lapset samankaltaistuivat ystäviensä kanssa, mutta kognitiivisesti heikommilla lapsilla ystävien vaikutusta ei havaittu. Tytöillä ystävien vaikutus luetun ymmärtämiseen oli vahvempi kuin pojilla.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Käytöshäiriöt lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen nuorten ongelmana – yhteishoidon avulla eheämpään aikuisuuteen

Haastattelu ja teksti: Katri Myllynen
Haastateltava: Pirkko Lehto-Salo

Abstrakti:

Valtaosalla lastensuojelun sijoittamista nuorista on erilaisia käyttäytymisen ja oppimisen häiriöitä. Nämä ongelmat aiheuttavat monenlaisia riskejä nuoren selviytymiseen opinnoista ja elämästä ja lisäävät syrjäytymistä yhteiskunnasta. Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pirkko Lehto-Salo on tutkinut väitöskirjassaan (2011) koulukoteihin sijoitettujen nuorten selviytymistä mielenterveysongelmien, oppimishäiriöiden ja perheongelmien täyteisestä elämästä ja luonut uudenlaisen hoitotavan näiden nuorten auttamiseksi. Tämä niin sanottu yhteishoitomalli mahdollistaa sellaisen hoitotavan, jossa yhdistyy psykiatrian hoidollinen näkökulma ja laitosten kasvatuksellinen ote.

 

Lataa pdf

Julkaistu

”Opinkohan mä lukemaan?” Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa

Kaisa Peltomaa

Abstrakti:

Kaisa Peltomaan psykologian väitöskirja ”Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 8. helmikuuta 2014. Vastaväittäjänä toimi professori Pekka Niemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstutkimukseni tavoitteena oli kehittää käytäntöjä lukivaikeusriskilasten varhaiseen tunnistamiseen ja kuntouttamiseen. Kiinnostuksen kohteena olivat etenkin lukemaan oppimisessa eniten tukea tarvitsevat lapset. Tutkimuksessa seurattiin 370 lapsen lukemaan ja kirjoittamaan oppimista alkuopetusvuosien ajan. Lapset, joilla oli heikot oppimisvalmiudet koulun alkaessa, saivat lukitaitojen kuntoutusta, jonka tuloksellisuutta seurattiin. Tutkimuksessa käytin Yhdysvalloissa laajasti käytössä olevaa kuntoutuksen tuloksellisuuden eli interventiovasteen seuraamiseen perustuvaa mallia (Response To Intervention, RTI). Se osoittautui toimivaksi myös suomalaislasten tukitoimia suunniteltaessa. Lapset, joilla todettiin riski lukivaikeuksiin, hyötyivät äänne-, kirjain- ja tavutietoisuutta vahvistavasta kuntoutuksesta. Eniten heti koulunkäynnin alussa aloitetuista tukitoimista hyötyivät lukivalmiuksien alkukartoituksessa heikoimmin suoriutuneet lapset. Suurin osa lapsista, joilla oli todettu heikkoja lukivalmiuksia koulunkäynnin alkaessa, saavutti luokkatasoisen luku- ja kirjoitustaidon interventiovasteeseen perustuvan tuen avulla alkuopetuksen aikana. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opetuksellisesti haastaville lapsille, joiden lukutaito etenee tukitoimista huolimatta hyvin hitaasti, on tärkeää harjoittelun ja seurannan jatkaminen yksilöllisesti ja pitkään. Tukitoimien sisällön suunnittelussa ja interventiovasteen seurannassa psykologien ja opettajien yhteistyö on tärkeää. Väitöskirja e-julkaisuna osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5586-1

 

Lataa pdf

Julkaistu

Kerhotoiminta tukee oppilaiden sosioemotionaalista kehitystä ja koulusuoriutumista

Lea Pulkkinen, Riitta-Leena Metsäpelto

Abstrakti:

Artikkeli pohjautuu julkaisuihin, jotka on laadittu eheytetyn (nykyisin: joustavan) koulupäivän kolmivuotisen kokeilun yhteydessä kootusta aineistosta. Artikkeli perustuu aikaisemmin julkaistuun teokseen Pulkkinen, L. ja Launonen, L. (2005). Eheytetty koulupäivä: Lapsilähtöinen näkökulma koulupäivän uudistamiseen. Helsinki: Gaudeamus, sekä artikkeleihin: Metsäpelto, R-L. ja Pulkkinen, L. (2012). Socioemotional behaviour and school achievement in relation to extracurricular activity participation in middle childhood. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 167–182 ja Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L. ja Tolvanen, A. (2010). A school-based intervention program as a context for promoting socioemotional development in children. European Journal of Psychology of Education, 25, 381-398.

Joustavassa koulupäivässä koulutyö, aamu- ja iltapäivätoiminta ja harrastekerhot nivoutuivat kokonaisuudeksi, jonka valinnaisiin sisältöihin oppilaat ja vanhemmat voivat vaikuttaa. Tutkimusaineistoa varten opettajia pyydettiin arvioimaan oppilaiden sosioemotionaalista käyttäytymistä, työskentelytaitoja ja kouluosaamista sekä kokeilun alussa että lopussa. Arvioinnit koskivat 276 oppilasta, jotka kokeilun päättyessä olivat kolmannella ja neljännellä luokalla, ja 295 oppilasta, jotka olivat viidennellä ja kuudennella luokalla. Joustavaan koulupäivään osallistuminen ensimmäisestä kolmanteen tai toisesta neljänteen luokkaan oli yhteydessä oppilaiden vähäisempään sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Harrastekerhojen sisällöllisiä vaikutuksia arvioitiin viidennen ja kuudennen luokan oppilailla, joilla oli joustavan koulupäivän kokeilun takia mahdollisuus osallistua harrastekerhoihin kolmannelta tai neljänneltä luokalta lähtien. Merkittävimmiksi osoittautuivat musiikkikerhoihin sekä kuvataide- ja kädentaitokerhoihin osallistumisen yhteydet myönteiseen sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen, työskentelytaitoihin ja koulumenestykseen. Tiedollisesti painottuneet harrastukset tukivat koulumenestystä. Harrastekerhoihin osallistumisen myönteiset vaikutukset oppilaiden työskentelytaitoihin ja koulusuoriutumiseen näkyvät vasta pitkäjänteisen osallistumisen jälkeen. Tulokset osoittavat, että koulupäivän rakenteen muuttaminen joustavan koulupäivän kaltaiseksi vähentää oppilaiden sisäänpäin kääntyviä ongelmia ja luo puitteita harrastustoiminnalle, joista erityisesti musiikki- ja muut taideharrastukset tukevat oppilaiden kehitystä monipuolisesti.

Lataa pdf