Kategoria: NMI Bulletin 2/2014

Julkaistu

Lievään kehitysvammaisuuteen liittyvä heikko lukutaito: erityisen vaikeaa lukemisvaikeutta?

Vesa Närhi, Kaisa Peltomaa, Mikko Aro

Abstrakti:

Kiitämme tutkimukseen osallistuneita nuoria ja heidän vanhempiaan yhteistyöstä. Aineisto kerättiin RAY:n rahoittaman Laaja-alaiset oppimisvaikeudet -hankkeen yhteydessä. Kiitämme myös Anne-Mari Hatanpäätä, joka luovutti psykologian lisensiaatin työtään varten keräämänsä lievästi kehitysvammaisten nuorten aineiston käyttöömme. Hatanpään tutkimusta rahoitti Rinnekoti-säätiö.

Yhä suurempi osa kehitysvammaisista ihmisistä huolehtii itsenäisesti asioistaan – hyvä lukutaito on itsenäisen selviytymisen kannalta keskeistä. Vaikka lukutaidon kehittymistä ja lukemaan oppimisen vaikeuksia on tutkittu paljon, tutkimus kehitysvammaisten ihmisten lukutaidosta on ollut vähäistä. Nyt esiteltävässä tutkimuksessa verrattiin lievästi kehitysvammaisia heikosti lukevia nuoria yleiseltä kykytasoltaan keskitasoisiin lukemisvaikeuksisiin nuoriin. Vertailtavia taitoja olivat lukemisen oikeellisuus, sujuvuus ja ymmärtäminen. Lievästi kehitysvammaiset nuoret olivat selvästi heikompia luetun ymmärtämisessä ja nopeudessa. Lukemisen tarkkuudessa ryhmät erosivat toisistaan ainoastaan yhdessä, sanalistojen lukemisen, tehtävässä. Lievästi kehitysvammaisten nuorten lukemisvaikeudet muistuttavat siten piirteiltään kaikkein vaikeimpia lukemisvaikeuksia. Kehitysvammaisten lasten lukemaan oppimisen vaikeuksien ja niiden taustatekijöiden tutkiminen syventäisi teoreettista ymmärrystä lukemisvaikeuksista ja niiden yhteydestä yleiseen kykytasoon. Koska lievään kehitysvammaisuuteen liittyvän lukemisvaikeuden piirteet näyttävät olevan samanlaiset kuin lukemisvaikeudessa yleensä, erityisten lukemisvaikeuksien tutkimuksen pohjalta kehitetyt kuntoutus- ja harjoittelumenetelmät ovat oletettavasti hyödyllisiä myös kehitysvammaisten lasten lukemaan oppimisen tukena. Näitä menetelmiä tulisi systemaattisesti soveltaa, ja niiden vaikuttavuutta kehitysvammaisten lasten opetuksessa ja kuntoutuksessa olisi syytä tutkia. Erityistä huomiota kehitysvammaisten lasten ja nuorten lukutaitoa tuettaessa tulisi kiinnittää luetun ymmärtämistä vahvistavaan harjoitteluun.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Esiopetusikäisille tarkoitettu ajattelun taitojen interventio-ohjelma

Risto Hotulainen, Ninja Hienonen

Abstrakti:

Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Ajatellaan-hanketta. Kiitämme tutkimukseen osallistuneita opettajia ja oppilaita sekä Leena Gröönroosia. Esiopetusikäisille tehdyn pilotointitutkimuksemme tavoitteena oli testata ajattelun taitoja stimuloivan interventio-ohjelman toimivuutta ja vaikuttavuutta. Interventio-ohjelmassa hyödynnettiin Adeyn ja Shayerin (1994) sekä Klauerin (1989) aikaisempia tutkimuksia ajattelun taitojen tukemisesta ja kehittämisestä. Pilotointitutkimus tehtiin keväällä 2013 pääkaupunkiseudulla sijaitsevan päiväkodin esiopetusryhmistä muodostetussa interventioryhmässä. Interventio koostui 12 erillisestä 35–45 minuutin kestoisesta harjoitustuokiosta, jotka pidettiin neljän viikon aikana. Ajattelun taitojen harjoitusohjelmaan valittiin induktiivista päättelyä mittaavan alkumittauksen perusteella viisi taidoiltaan heikkoa lasta; kontrolliryhmänä (n = 13) olivat muut tutkimukseen osallistuneet lapset. Harjoitustunteja ohjasi erityispedagogiikan opiskelija, joka oli myös osallistunut harjoitusten suunnitteluun. Koko tutkimusjoukko osallistui induktiivista päättelyä mittaavaan testiin kolme kertaa: ennen ja jälkeen intervention sekä viivästetysti. Lisäksi lasten kielellistä osaamista mitattiin tutkimuksen alkuvaiheessa. Aineisto analysoitiin ei-parametrisilla tilastomenetelmillä. Tulokset osoittivat, että tutkimuksen alkuvaiheessa mitatut tilastollisesti merkitsevät erot ryhmien välillä hävisivät ja tämä tulos säilyi myös viivästetyssä mittauksessa. Interventioryhmän lasten kielellisten peruskäsitteiden ymmärtäminen oli yhteydessä heidän tulostensa parantumiseen induktiivisen päättelyn mittauksissa. Pohdinnassa esitetään tutkimustuloksiin perustuvia johtopäätöksiä ajattelun taitojen tukemisesta esiopetusiässä.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Metakognitiivinen säätely taitavilla ja heikoilla oppilaspareilla matematiikan ongelmanratkaisuprosessissa

Tuike Iiskala, Anu Kajamies, Marja Vauras, Erno Lehtinen

Abstrakti:

Perinteisesti metakognition tutkimus on painottunut yksilön kognitiivisiin prosesseihin, toisin sanoen siihen, että ihminen tiedostaa oppimistoimintaansa ja osaa valvoa ja säädellä sitä. Tässä artikkelissa taustaoletuksena on, että oppilaat voivat myös yhdessä säädellä yhteistä oppimisprosessiaan – tästä käytetään käsitettä sosiaalisesti jaettu metakognitiivinen säätely. Matematiikan ongelmanratkaisussa metakognitiivista säätelyä tarvitaan erityisesti tehtävän kokonaisuuden ymmärtämiseen, jota kutsutaan tilannemallin rakentamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten metakognitiivinen säätely ilmenee matematiikan ongelmanratkaisutaidoiltaan erilaisilla oppilaspareilla. Tutkimukseen osallistui neljä taitavaa ja neljä heikkoa neljäsluokkalaista oppilasparia, jotka tekivät matematiikan ongelmanratkaisutehtäviä seikkailullisessa tietokonepeliympäristössä. Pelikerrat videoitiin. Ongelmanratkaisun etenemistä tarkasteltiin metakognitiivisen säätelyn näkökulmasta. Tähän artikkeliin valittiin yhdeltä taitavalta ja kahdelta heikolta parilta esimerkkejä, jotka kuvaavat, miten metakognitiivinen säätely tyypillisesti ilmenee parien työskentelyprosesseissa. Tulosten mukaan taitavan parin etenemisessä ilmenee sosiaalisesti jaettua metakognitiivista säätelyä, jonka tavoitteena on tilannemallin rakentaminen. Sen sijaan heikot parit eivät säätele oppimisprosessiaan metakognitiivisesti yhdessä vaan tarvitsevat oppimisensa säätelyssä monenlaista tukea ohjaajalta. Taitavan parin prosessista kuvastuu myös sinnikkyys pohtia tehtävää. Heikot parit osoittavat vähäisempää sinnikkyyttä tehtävän ratkaisemiseen, joten he tarvitsevat myös motivationaalista tukea ohjaajalta. Tulos on linjassa aikaisempien yksilötasolla tehtyjen metakognitiotutkimusten kanssa. Heikon parin sosiaalisesti jaettu metakognitiivinen säätely tarvitsisi kehittyäkseen optimaalista ohjausta, jossa ohjaaja kiinnittäisi erityistä huomiota yhteistyön ja pohtimaan pysähtymisen harjoittelemiseen.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Oppimisen tutkimus vastuullisen opetuksen kehittämistyössä

Hannu Savolainen

Abstrakti:

Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä NMI-Bulletinissa on tämän vuoden kahdessa ensimmäisessä numerossa ollut teemana Turun yliopiston Oppimistutkimuskeskuksen järjestämät oppimistutkijoiden päivät. Päivien teemana oli vastuullinen opetus ja yhteistyö oppimispolkujen tukena. Päivät olivat erittäin onnistuneet, mistä kertoo myös nyt ilmestyneissä NMI-Bulletinin teemanumeroissa julkaistu mainio valikoima tutkimusartikkeleja ja katsauksia.

Lataa pdf

Julkaistu

Toimitukselta

Vuoden 2014 toinen NMI-Bulletin on nyt valmis. Myös tässä numerossa esitellään Turun yliopiston Oppimistutkimuskeskuksen järjestämien oppimistutkijoiden päivien satoa. Päivien teemana oli vastuullinen opetus ja yhteistyö oppimispolkujen tukena.

Tämän numeron ensimmäisen kirjoituksen aiheena on Närhen, Peltomaan ja Aron tutkimus, jossa verrataan lievästi kehitysvammaisia heikosti lukevia nuoria yleisiltä kyvyiltään keskitasoisiin lukemisvaikeuksisiin nuoriin ja tarkastellaan heidän lukemisensa virheettömyyttä ja sujuvuutta sekä luetun ymmärtämistä. Lievästi kehitysvammaisten nuorten lukemisvaikeudet muistuttivat piirteiltään kaikkein vaikeimpia lukemisvaikeuksia. Kirjoittajat kehottavat soveltamaan opetuksessa systemaattisesti lukemisvaikeuksien tutkimuksen pohjalta kehitettyjä kuntoutus- ja harjoittelumenetelmiä sekä tutkimaan niiden vaikuttavuutta kehitysvammaisten lasten ja nuorten opetuksessa ja kuntoutuksessa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää luetun ymmärtämistä vahvistavaan harjoitteluun.

Hotulaisen ja Hienosen pilottitutkimuksessa testataan ajattelun taitoja stimuloivan interventio-ohjelman toimivuutta ja vaikuttavuutta. Pilottitutkimus tuo esille, miten lasten ajattelun taitoja voidaan stimuloida jo ennen koulun aloittamista ja miten kielen ymmärtäminen kietoutuu päättelytaitojen kehittymiseen. Tämä ajattelun taitojen kehitystä tukeva interventio-ohjelma tarjoaa yhden lupaavan vaihtoehdon, jolla voisi ehkäistä lasten oppimisen riskitekijöitä esiopetusiässä.

Iiskala, Kajamies, Vauras ja Lehtinen analysoivat puolestaan sosiaalisesti jaetun metakognitiivisen säätelyn näkökulmasta heikkojen ja taitavien oppilasparien toimintaa matematiikan sanallisten tehtävien ongelmanratkaisun aikana. Tutkimus tuo esille kiinnostavia eroja taitavien ja heikompien parien yhteistoiminnasta, vastuun jakamisesta ja opettajan roolista tuettaessa erilaisia polkuja matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisemisessa.

Savolainen vetää keskustelupuheenvuorossaan yhteen oppimistutkimuksen päivien pohjalta kirjoitettuja kirjoituksia sekä pohtii oppimisen tutkimusta vastuullisen opetuksen kehittämistyössä. Hän nostaa esiin matematiikan oppimisen tutkimuksen tärkeyden sekä huolen suomalaislasten ja nuorten matematiikan osaamisen pulmista.

Huoli osaamisesta on aiheellinen, koska tuoreet tutkimukset kertovat selvästi, että matemaattisten taitojen osaaminen voi vaikuttaa kauaskantoisestikin nuorten koulupolkuihin. Lisäksi Savolainen pohtii vastuuta yhtäältä tuoreiden kansainvälisten tutkimusten tulosten valossa ja toisaalta vuorovaikutusnäkökulmasta. Hän nostaa esiin erityisesti työrauhaongelmat ja niihin puuttumisen. Savolainen päättää puheenvuoronsa kolmiportaisen tukimallin pohtimiseen suurena haasteena tutkimukselle, jonka tehtävänä on mm. kehittää ja testata uusia oppimisen tukemisen menetelmiä.

Aurinkoista kevättä ja antoisia lukuhetkiä ajankohtaisen oppimistutkimuksen parissa,

Noona Kiuru, Janne Lepola ja Tiina Turunen

Teemanumeron toimittajat

 

Lataa pdf